Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Käyttäjä:Ape

2009-08-18T05:26:55Z

Ape:

Käy kotisivuillani: http://ape3000.com/

<!- Copy/Paste Virus 1.3d Please copy and paste this text anywhere. Track its progress by searching for: MD5#f7eac285ebfe21c4587bfebb9582f90d -->

Käyttäjä:Ape

2009-08-18T05:26:07Z

Ape:

Käy kotisivuillani: http://ape3000.com/

Laitetiedostot

2009-06-24T15:47:41Z

Ape: Poistettu ihan pieleen mennyt uo

Laitetiedostot ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.

==Käyttö==
Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (<tt>/dev/urandom</tt>) mustaan aukkoon (<tt>/dev/null</tt>):
[[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null

Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle <tt>/dev/dsp</tt>):
cat /dev/urandom > /dev/dsp

Otetaan [[levykuva]] cd-levystä:
cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso

== Joitain laitetiedostoja ==

===Kiintolevyt===
*<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
*<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen sata-levy, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy ([[libata]]a käyttävä)
*<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio

Useimmat [[jakelu]]t ovat nykyään ottaneet käyttöön [[libata]]n, jolloin <tt>/dev/hdX</tt>-muotoiset massamuistit korvautuvat <tt>/dev/sdX</tt>-muotoisilla laitteilla.

Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat
*<tt>/dev/hdb1</tt> - ensisijainen osio
*<tt>/dev/hdb5</tt> - ensimmäinen looginen osio
*<tt>/dev/hdb6</tt> - toinen looginen osio

Järjestelmän levyosiot voi listata [[fdisk]]illä antamalla [[pääkäyttäjä]]nä komennon
fdisk -l

===Syötteet===
*<tt>/dev/input/mice</tt> - Järjestelmän hiiret
*<tt>/dev/input/mouse0</tt> - Ykköshiiri

=== Muita oikeita laitteita ===
*<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti
*<tt>/dev/mixer</tt> - Mikseri
*<tt>/dev/cdrom</tt> - CD-asema
*<tt>/dev/video0</tt> - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi [[web-kamera]].
*<tt>/dev/scd0</tt> - Ensimmäinen [[SCSI]]-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
*<tt>/dev/cdrw</tt> - Kirjoittava CD-asema
*<tt>/dev/cdwriter</tt> - Kirjoittava CD-asema
*<tt>/dev/fd0</tt> - Ensimmäinen levykeasema
*<tt>/dev/ramdisk</tt> - [[RAM-levy]]
*<tt>/dev/ram0</tt> - Ensimmäinen RAM-levy
*<tt>/dev/shm</tt> - [[Tmpfs]]:n [[mount|liitoskohta]]
*<tt>/dev/loop0</tt> - Ensimmäinen loopina liitetty [[tiedostojärjestelmä]]
*<tt>/dev/console</tt> - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)

=== Erikoislaitteet ===
*<tt>/dev/[[random]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
*<tt>/dev/[[random|urandom]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
*<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite
*<tt>/dev/null</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko"
*<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]]
*<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]]
*<tt>/dev/tty1</tt> - Ensimmäinen [[virtuaalikonsoli]]
*<tt>/dev/pts/0</tt> - Ensimmäinen [[pseudoterminaali]] (esimerkiksi [[terminaaliemulaattori]]- tai [[SSH]]-istuntoa varten luotu)

== /dev/console ja /dev/null ==
Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti [[udev]]-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.

Poikkeuksena tästä ovat <tt>/dev/console</tt> (järjestelmäkonsoli) sekä <tt>/dev/null</tt> (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole [[mount|liitettynä]].

Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi [[juurihakemiston siirtäminen|juurihakemiston siirron]] seurauksena), on tuloksena yleensä [[kernel panic]] ja siten [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi
opening console: No such file or directory
/dev/null: Read only file system
Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi [[live-cd]]:ltä, liittää ongelmallinen [[juuriosio]] ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla [[chroot]]. Sekä tämän jälkeen antaa komennot
[[mknod]] -m 600 /dev/console c 5 1
mknod -m 666 /dev/null c 1 3
jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Linux.fi:Artikkelitoiveet

2009-06-17T07:46:52Z

Ape: Näistä löytyy jo artikkeli

Tänne siis artikkelitoiveita! Jos uusia artikkeleita toivotaan niin pistäkää ihan linkki toivottuun artikkeliin, niin joku asiantunteva saattaa vaikka innostua kirjoittelemaan. Vanhoja artikkelitoiveita voi ihmetellä sivulta [[Arkisto:Artikkelitoiveet]]

== Artikkelitoiveet ==
Vanhin artikkelitoive ensin.

* [[Digiboksit ja Linux]] Digiboksien ja Linux-koneen välinen tiedonsiirto? Digiboksien USB- ja ethernet -liitäntöjen käyttäminen? Digiboksien virallinen Linux-tuki? Linuxia ajavat digiboksit? Digiboksien vertailu Linux-käyttäjän näkökulmasta.

*Artikkeleita [[X Window System]] ja [[Komentojen ajastaminen]] voisi laajentaa.

*[[LVM]]:stä sekä eri [[osiointityökalut|osiointityökaluista]] (mm. [[GParted]], [[QtParted]], [[parted]], [[fdisk]], [[cfdisk]]) ja niiden eroista voisi tehdä artikkelit. Myös eri osioiden/tiedostojärjestelmätyyppien koon muuttamista voisi selittää tarkemmin.

* [[Apache]], asennetun apachen perustietoturva ja yleinen apachen käyttö.

* [[Bluetooth]]-laitteiden asennus, käyttö ja konfigurointi sekä ongelmanratkaisua mahdollisissa ei-toimi -tapauksissa.

* [[Cacti]], käppyröiden lisääminen, muokkaus ja templateiden teko..

* [[Radius]], olisi mukava jos voisi jostain lueskella Radiuksen pystyttämisestä suomeksi.

* [[LaTeX]] - perusteet

* [[TrueCrypt]]

* [[Jaetut kirjastot]] - jonkinlaista infoa so-tiedostojen yms kanssa toimimisesta

* [[AppArmor]]

* [[PAM]]

* [[EVMS]] [[http://evms.sourceforge.net/]]

* [[Git]] - käyttöopasta

* [[Fluxbuntu]] - olisi kiva lukea tästäkin edes vähän, kun monesta muusta Ubuntun rinnakkaisdistrosta on artikkeli

* [[VPN]] - asennus, konfigurointi, käyttö

* [[Linux kannettavaan]] - jakelun valinta, asetukset, virransäästö

* [[Wpa supplicant]] - käyttöohjetta

* [[Lähiverkon yli tulostaminen]] linuksissa

* [[ACPI]]

* [[Termiopas]] - Termien käyttö vaihtelee jonkin verran eri käyttöjärjestelmissä ja samat termitkin tarkoittavat hiukan eri asioita. Näistä olisi hyvä tehdä opas. Esimerkkejä: hakemisto vs. kansio ja voisi selittää, mitä tarkoitetaan käyttöjärjestelmän ytimellä, virtuaalikonsolilla ym.

* [[SELinux]]

* [[Multiseat]]

* [[RAID]] - Lisää eri RAID-toteutuksien vertailuja

* [[RAID-kortti]] - RAID-korttien käyttö Linuxissa

* [[Miksi Linux on hyvä?]] - Perusteltuja mielipiteitä siitä, miksi Linux on hyvä / parempi kuin X

* [[Miksi avoin lähdekoodi on hyvä?]] - Perusteltuja mielipiteitä siitä, miksi open-source on hyvä / parempi kuin suljettu

* [[Piirtopöytä|Piirtopöydistä]] olisi hyvä saada jonkinlainen artikkeli.

* [[Pelikonsolit ja Linux]] Missä pelikonsoleissa Linux toimii?

* [[Palvelimen pystyttäminen]]

* [[Tarkistussummat]] tarkistussummien käyttäminen ([[sha1sum]], [[sha1sum | sha256sum]])

==Katso myös==
*[[Linux.fi:Osallistu|Osallistu]]
[[Luokka:Wiki]]

Sha1sum

2009-06-17T07:45:38Z

Ape:

[[Komentorivi]]ohjelma Sha1sum laskee sille annetusta tiedostosta tai muusta syötteestä 160-bittisen [[wikipedia:fi:SHA|SHA1]]-[[Tarkistussummat | tarkistussumman]]. Tarvittaessa voidaan muodostaa myös 256-bittinen summa käyttämällä <tt>sha256sum</tt>-komentoa. Vertaamalla kahtena eri aikana laskettuja tarkistussummia voidaan päätellä, onko tiedosto muuttunut esimerkiksi [[FTP]]-siirron aikana. Jos tiedoston sisältö on muuttunut bitinkään verran, muuttuu sen tarkistussumma täysin toiseksi. Kahta erilaista tiedostoa, joiden SHA1-tarkistussummat olisivat samat on käytännössä mahdotonta tuottaa.

Useimpien Linux-asennuslevyjen [[levykuva|levykuvien]] (engl. ''image'') mukana toimitaan niiden tarkistussummat. Yleensä tarkistussummat on laskettu [[md5sum]]-ohjelman avulla, mutta monet [[jakelu]]t (kuten [[Fedora]]) käyttävät myös sha1sumia. Tarkistussummat sisältävä tiedosto (tyypillisesti nimeltään MD5SUMS tai SHA1SUMS) sijaitsee yleensä levykuvien kanssa samassa palvelimen hakemistossa. Vertaamalla tämän tekstitiedoston sisältämää tarkistussummaa itselaskettuun voidaan päätellä, onko levykuva saapunut ehjänä palvelimelta omalle koneelle. Tarkistussumman laskeminen asennuslevyjen levykuvista on ehdottoman suositeltavaa, sillä rikkinäinen levykuva ja siitä seuraava rikkinäinen asennuslevy saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa käyttöjärjestelmän asennuksen epäonnistumiseen.

== Esimerkki ==
Seuraavalla komennolla lasketaan SHA1-tarkistussumma [[Fedora Core]] 5:n viidennelle asennuslevylle:
sha1sum FC-5-i386-disc5.iso
Ylläolevalla komennolla sha1sumin pitäisi tulostaa seuraavaa:
3966b3041620f62b5e8c8ade31b3348779cd52e9 FC-5-i386-disc5.iso
Tarkistetaan koko hakemiston tiedostojen oikeellisuus SHA1SUMS-tiedostoon vertaamalla:
sha1sum -c SHA1SUMS

== Katso myös ==
* [[cksum]]
* [[md5sum]]
* [[Tarkistussummat]]

==Aiheesta muualla==
* [ftp://ftp.gnupg.org/gcrypt/binary/sha1sum.exe Sha1sum-komentoriviohjelma Windowsille]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Md5sum

2009-06-17T07:42:17Z

Ape: linkityksiä

[[Komentorivi]]ohjelma Md5sum laskee sille annetusta tiedostosta tai muusta syötteestä 128-bittisen [[wikipedia:fi:MD5|MD5]]-[[Tarkistussummat | tarkistussumman]]. Vertaamalla kahtena eri aikana laskettuja tarkistussummia voidaan päätellä, onko tiedosto muuttunut esimerkiksi [[FTP]]-siirron aikana. Jos tiedoston sisältö on vähänkään muuttunut, muuttuu sen tarkistussumma täysin toiseksi. Kahta erilaista tiedostoa, joiden MD5-tarkistussummat olisivat samat on käytännössä mahdotonta tuottaa.

Useimpien Linux-asennuslevyjen [[levykuva|levykuvien]] (engl. ''image'') mukana toimitaan niiden MD5-tarkistussummat. Tarkistussummat sisältävä tiedosto (tyypillisesti nimeltään MD5SUMS) sijaitsee yleensä levykuvien kanssa samassa palvelimen hakemistossa. Vertaamalla tämän tekstitiedoston sisältämää tarkistussummaa itselaskettuun voidaan päätellä, onko levykuva saapunut ehjänä palvelimelta omalle koneelle. MD5-tarkistussumman laskeminen asennuslevyjen levykuvista on ehdottoman suositeltavaa, sillä rikkinäinen levykuva ja siitä seuraava rikkinäinen asennuslevy saattavat johtaa asennuksen epäonnistumiseen. Eräät [[jakelu]]t, kuten [[Fedora]], käyttävät 128-bittisen md5sumin sijaan 160-bittistä [[sha1sum]]ia.

Md5sum-ohjelma toimitetaan käytännössä kaikkien Linux- ja Unix-asennusten mukana ([[Coreutils]]). Windows- ja DOS-käyttäjät voivat ladata ohjelman DOS-version [http://linuxonly.info/files/md5sum.exe täältä].

== Esimerkki ==
Lasketaan MD5-tarkistussumma tiedostolle levykuva.iso komennolla
md5sum levykuva.iso
jolloin md5sumin tuloste näyttää tältä:
1c6a1add3e071ebef4b86f3d238ea6f4 levykuva.iso
Tämä tuloste voidaan myös [[Komentorivin perusteet|ohjata]] tiedostoon seuraavasti
md5sum levykuva.iso > MD5SUMS
tällöin saadaan MD5SUMS-tiedosto joka vastaa yllä mainittua levykuvien mukana toimitettavaa tiedostoa.
Tässä, kuten levykuvienkin tapauksessa, voidaan tiedoston eheys tarkistaa automaattisesti. Komennolla
md5sum -c MD5SUMS
tarkistetaan kaikki MD5SUMS-tiedostossa listatut tiedostot ja tutkitaan niiden eheys.

== Katso myös ==
* [[cksum]]
* [[sha1sum]]
* [[Tarkistussummat]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.md5summer.org/ Graafinen MD5- ja SHA1-summien laskija Windowsille]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Sha1sum

2009-06-17T07:41:45Z

Ape:

[[Komentorivi]]ohjelma Sha1sum laskee sille annetusta tiedostosta tai muusta syötteestä 160-bittisen [[wikipedia:fi:SHA|SHA1]]-[[Tarkistussummat | tarkistussumman]]. Vertaamalla kahtena eri aikana laskettuja tarkistussummia voidaan päätellä, onko tiedosto muuttunut esimerkiksi [[FTP]]-siirron aikana. Jos tiedoston sisältö on muuttunut bitinkään verran, muuttuu sen tarkistussumma täysin toiseksi. Kahta erilaista tiedostoa, joiden SHA1-tarkistussummat olisivat samat on käytännössä mahdotonta tuottaa.

Useimpien Linux-asennuslevyjen [[levykuva|levykuvien]] (engl. ''image'') mukana toimitaan niiden tarkistussummat. Yleensä tarkistussummat on laskettu [[md5sum]]-ohjelman avulla, mutta monet [[jakelu]]t (kuten [[Fedora]]) käyttävät myös sha1sumia. Tarkistussummat sisältävä tiedosto (tyypillisesti nimeltään MD5SUMS tai SHA1SUMS) sijaitsee yleensä levykuvien kanssa samassa palvelimen hakemistossa. Vertaamalla tämän tekstitiedoston sisältämää tarkistussummaa itselaskettuun voidaan päätellä, onko levykuva saapunut ehjänä palvelimelta omalle koneelle. Tarkistussumman laskeminen asennuslevyjen levykuvista on ehdottoman suositeltavaa, sillä rikkinäinen levykuva ja siitä seuraava rikkinäinen asennuslevy saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa käyttöjärjestelmän asennuksen epäonnistumiseen.

== Esimerkki ==
Seuraavalla komennolla lasketaan SHA1-tarkistussumma [[Fedora Core]] 5:n viidennelle asennuslevylle:
sha1sum FC-5-i386-disc5.iso
Ylläolevalla komennolla sha1sumin pitäisi tulostaa seuraavaa:
3966b3041620f62b5e8c8ade31b3348779cd52e9 FC-5-i386-disc5.iso
Tarkistetaan koko hakemiston tiedostojen oikeellisuus SHA1SUMS-tiedostoon vertaamalla:
sha1sum -c SHA1SUMS

== Katso myös ==
* [[cksum]]
* [[md5sum]]
* [[Tarkistussummat]]

==Aiheesta muualla==
* [ftp://ftp.gnupg.org/gcrypt/binary/sha1sum.exe Sha1sum-komentoriviohjelma Windowsille]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Tarkistussumma

2009-06-17T07:40:19Z

Ape: Aloitus

Tarkistussumma on tiedon tarkistukseen käytetty merkkijono. Se voidaan muodostaa halutusta tiedostosta tai käytännössä mistä tahansa muusta lähteestä. Kun tarkistussumma tehdään uudestaan pitäisi sen olla sama kuin aiempi tarkistussumma, mikäli lähdetiedosto ei ole muuttunut. Jos taas lähde on erilainen, pitäisi myös tarkistussumman poiketa alkuperäisestä. Näin voidaan siis helposti tarkistaa onko lähde muuttunut.

== Menetelmät ==
Yleisimpiä tarkistussummia ovat [[Md5sum | md5]] ja [[Sha1sum | sha1]]. Lisää näiden käytöstä löydät menetelmien omilta artikkeleiltaan.

== Käyttökohteet ==
Tarkistussummia voidaan käyttää hyvin monessa eri tarkoituksessa. Tyypillisin käyttökohde on tarkistaa, että kopioitu tiedosto vastaa alkuperäistä tiedostoa eikä ole korruptoitunut. Otetaan tarkistussumma halutusta tiedostosta, kopioidaan se, otetaan kopiosta tarkistussumma ja katsotaan että summat ovat samat.

Tarkistussummia voidaan käyttää myös salasanojen tarkistamiseen. Itse salasanaa ei tarvitse tallentaa sitä vaativaan ohjelmaan. Riittää, että ohjelma tallentaa salasanan tarkistussummat ja myöhemmin tarkistaa vastaako syötetyn salasanan tarkistussumma alkuperäisen vastaavaa.

== Heikkoudet ==
Koska tarkistussumma ei sisällä itse alkuperäistä tietoa vaan vain erittäin pienen osan siitä, on olemassa useita erilaisia lähdetiedostoja, jotka antavat saman summa. Tämän ei kuitenkaan tule yleensä ongelmaksi, koska yleisimpien tarkistussummatekniikoiden vaihtoehtoisia tarkistussumma on erittäin paljon.

Vaikka tarkistussumma ei sisälläkään alkuperäistä tietoa, voidaan summasta tämä kuitenkin joskus päätellä. Jos kyseessä on esimerkiksi salasanan tarkistussumma, voidaan kokeilla kaikkia mahdollisten salasanojen tarkistussummia ja katsoa tuottaako jokin yritys oikean summan. Tämä onnistuu usein, mikäli käytössä on alle 10-merkkinen lähdemerkkijono. Lyhyiden salasanojen kokeilua voidaan vaikeuttaa lisäämällä suola. Salasanan eteen tai perään lisätään salaisia, mutta aina samoja merkkijonoa. Näin lähteestä saadaan pidempi ja sen kokeileminen vaikeutuu huomattavasti. Kun ohjelma tarkistaa salasanaa, se lisää suolan merkkijonot ennen summan ottamista.

== Katso myös ==
* [[Md5sum]]
* [[Sha1sum]]

== Aiheesta muualla ==
* [[wikipedia:fi:Tarkistussumma | Tarkistussumma-artikkeli Wikipediassa]]

Abraca

2009-06-04T08:59:11Z

Ape:

{{ Ohjelma | nimi=Abraca | kuva=[[Kuva:Abraca.png|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK+ | GTK2]] | kotisivu=[http://abraca.xmms.se http://abraca.xmms.se]}}
Abraca on pienikokoinen [[XMMS2]]:n [[GUI|graafinen]] [[edustaohjelma]].

==Asennus==
Abraca löytyy ainakin [[Debian]]-pohjaisten [[jakelu]]iden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnoista]] nimellä <tt>abraca</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[ohjelmien asentaminen]].

==Katso myös==
* [[XMMS2]]

[[Luokka:Multimedia]]

Abraca

2009-06-04T08:58:58Z

Ape:

{{ Ohjelma | nimi=Abraca | kuva=[[Kuva:Abraca.png|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK | GTK2]] | kotisivu=[http://abraca.xmms.se http://abraca.xmms.se]}}
Abraca on pienikokoinen [[XMMS2]]:n [[GUI|graafinen]] [[edustaohjelma]].

==Asennus==
Abraca löytyy ainakin [[Debian]]-pohjaisten [[jakelu]]iden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnoista]] nimellä <tt>abraca</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[ohjelmien asentaminen]].

==Katso myös==
* [[XMMS2]]

[[Luokka:Multimedia]]

Näytönohjaimet

2009-05-14T16:25:13Z

Ape: /* Näytönohjainvaihtoehdot */

Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset [[vapaa ohjelmisto|vapaat]], [[jakelu]]iden mukana toimitettavat ajurit. Toisaalta esimerkiksi raskaammassa [[pelit|pelikäytössä]] vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä lähinnä näytönohjainvalmistajien omat, suljetut näytönohjainajurit, joita suurimmat jakelut tyypillisesti eivät toimita ainakaan oletuksena käytettäväksi.

==Näytönohjainvaihtoehdot==
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIA:n tai ATI:n valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux-käyttäjät toimivat tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on integroituna [[Intel]]in, S3:n tai muiden valmistajien näytönohjainpiirejä.

===AMD/Ati===
Atin Linux-ajureissa on ollut vuosia sekä suorituskyky- että luotettavuusongelmia, minkä lisäksi uusimpien mallien Linux-tuki on joskus tullut jopa kuukausia mallien julkistuksen jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut jossain määrin paranemaan päin. Tällä hetkellä kaikki uusimmatkin Radeon-piirit, joitain AGP-versioita lukuunottamatta, ovat suljetun Linux-ajurin tukemia.

Vanhemmille ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Ne ovat toisaalta suljettua ajuria vakaampia ja enemmän yhteensopivia muiden ohjelmistojen kanssa. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin [http://dri.freedesktop.org/wiki/ATIRadeon sivulta].

Ostettuaan Atin loppuvuonna 2006 AMD on osoittanut jossain määrin kiinnostusta näytönohjainten Linux-tuen parantamiseksi. Yritys on julkaissut R500:n ja sitä uudempien näytönohjainmallistojen teknisiä yksityiskohtia kuvaavaa dokumentaatiota, joita käytetään vapaiden ajureiden ([http://wiki.x.org/wiki/radeonhd radeonhd]) luomiseen.

====Radeon 8500, Radeon 9200, vanhemmat====
Linux-tuki on jo virallisesti loppunut, joten suljettun ajurin uusia versioita ei voi käyttää. Sen sijaan vapaa 3D-ajuri on olemassa suurelle osalle korteista.

====Radeon 9500 - Radeon X1950 ====
Vapailla ajureilla sekä 2D- että 3D-tuki nykyään kypsällä tasolla. Suljettu ajuri tukee toistaiseksi.

====Radeon HD2300 - uudemmat====
Uudet AMDn näytönohjaimet toimivat suljetun ajurin uusimmilla versioilla. AMD:n julkaiseman dokumentaation avulla myös vapaisiin ajureihin on saatu tuki uusille Radeoneille, mutta erityisesti uudempien mallien osalta ajurit ovat vielä keskeneräisiä.

===Intel===
Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä.
Intelin näytönohjaimia ei kuitenkaan voi ostaa erillisenä, joten sellaisen voi ottaa käyttöön vain uutta tietokonetta hankittaessa. Lisäksi integroiduille näytönohjaimille tyypillisesti Intelin mallit eivät laskentatehojensa puolesta kilpaile erillisten korttien kanssa samassa sarjassa.

===Nvidia===
Nvidian näytönohjaimille on olemassa nv-nimellä tunnettu vapaa ajuri, joka ei käytä ohjainten kiihdytysominaisuuksia lainkaan. Tämän lisäksi [[Nouveau]]-projekti kehittää Nvidian näytönohjaimille uutta vapaata ajuria, jonka 2D-ominaisuudet ovat jo melko hyvällä tasolla. Nouveau onkin vuodesta 2009 alkan monen jakelun osalta korvannut nv:n Nvidian korttien oletusajurina.

Oikeastaan kaikki Nvidian näytönohjainpiirit ovat Nvidian suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki Nvidian näytönohjaimet saa toimimaan.

===S3===
Monilla VIA:n valmistamilla emolevyillä on S3:n UniChrome- tai Chrome-näytönohjainpiirisarja. Näille piirisarjoille on kehitteillä [http://unichrome.sourceforge.net/ Linux-ajuri], mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole käyttökelpoinen johtuen valmistajan yhteistyöhaluttomuudesta. Käytännössä ainoa toimiva ajuri on <tt>vesa</tt>, joka ei tue suurempia resoluutioita kuin 800x600.

S3 (Uni)Chrome -piirisarjan sisältävien koneiden hankkimista on syytä välttää erityisesti niiden koneiden osalta, joihin ei helposti voi lisätä toista näytönohjainta (esimerkiksi kannettavat).

===Valinta===
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin, eikä niiden kanssa joudu niin usein turvautumaan suljettuun ajuriin.

Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D-sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korttimalleille tarkoitettu radeonhd-ajuri kehittyy nopeasti. Nvidian suljettu ajuri on toisaalta toimivampi kuin Atin vastaava.

==Katso myös==
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen]]
*[[AMD/Atin binääriajureiden asentaminen]]
*[[Suositeltavat rautaratkaisut]]
*[[X.orgin asetukset]]
*[[RandR]]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:X]]

Deb-paketin tekeminen

2009-05-10T15:41:23Z

Ape: Muita vaihtoehtoja julkaista omia paketteja

[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Knoppix]]issa, [[MEPIS]]issä, [[PCLinuxOS]]issa ja [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Dpkg]]-paketinhallintajärjestelmää. Dpkg:ssa paketit ovat <tt>.deb</tt>-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ja mm. [[komentorivi|komentorivin käyttö]] ovat hallussa.

Tässä oppaassa luodaan aluksi malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta]. Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa. Tämä ei aina ole yksinkertaisin tapa paketoida ohjelma, mutta ennen helpottaviin tekniikoihin tutustumista on hyvä käydä asiat yksityiskohtaisemmin läpi.

Kun perusteet on hallussa, tutustumme artikkelin loppupuolella mm. [[CDBS]]:ään, joka helpottaa huomattavasti monia paketointiin liittyviä rutiinitehtäviä.

Debianin eri versiosta löytyvän paketin voi kääntää käytetylle versiolle sopivaksi tai pakettiin tehdä pieniä muutoksia huomattavasti helpommin kuin tätä ohjetta seuraamalla, komennoilla <tt>apt-get build-dep paketti</tt>, <tt>apt-get source paketti</tt> ja <tt>dpkg-deb -build pakettihakemisto</tt>, jolloin muutokset tehdään viimeksi mainittujen välissä (varsinainen muutos + uusi kohta tiedostoon <tt>debian/changelog</tt>). Jos paketti tehdään valmiista Debianin lähdekoodipaketista, kääntämisen binääripaketiksi voi hoitaa paketin hakemisen yhteydessä komennolla <tt>apt-get --compile source paketti</tt>. Lisätietoja näistä komennoista löytyy artikkeleista [[apt-get]] ja [[dpkg]].

== Valmistelut ==
Aluksi on asennettava muutamia perustyökaluja, jotka löytyvät seuraavista paketeista
*dpkg-dev
*autoconf
*dh-make
*devscripts
*[[fakeroot]]
*[[Gpg|gnupg]]
*build-essential
*lintian

Kun tarvittavat paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi. Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto <tt>hello-2.2.tar.gz</tt> ja hakemisto <tt>hello-2.2</tt>.

== Paketoinnin aloitus ==
Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon ~/hello seuraavasti:
./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello
[[make]]
make install
Nyt hakemistosta ~/hello pitäisi löytyä alihakemistot bin ja share, joissa Hellon tiedostot ovat.

Putsaa nyt hakemisto, jossa käänsit Hellon komennolla
make distclean
Nyt jos ohjelma kääntyi oikein, voimme aloittaa itse paketin tekemisen.

=== Pohja ===
Siirry ohjelman hakemistoon (hello-2.2) ja aja komento
dh_make -e sinun@sähköpostiosoitteesi -f ../hello-2.2.tar.gz
Toinen parametri on siis paketin tekijän sähköpostiosoite ja neljäs alkuperäinen lähdekooditiedosto. Kysyy aluksi, minkätyyppistä pakettia olemme luomassa:
Type of package: single binary, multiple binary, library, kernel module or cdbs?
[s/m/l/k/b]
Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot entterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.2.orig.tar.gz</tt> joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin.

Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten jälkeen sitä ei tarvitse (eikä saa) ajaa.

== Asennushakemisto ==
Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello/usr/bin/hello</tt>.

[[Autoconf]]ia käyttävien pakettien kanssa (pääasiassa ohjelmat, jotka asennetaan komennolla <tt>./configure && make && make install</tt>) paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin <tt>--prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan</tt>. Paketoija antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan.

Jos ohjelma ei käytä autoconfia, on asennushakemistosta huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa <tt>debian/rules</tt>.

== Asetustiedostot ==
Dh_make loi <tt>debian</tt>-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi.

=== control ===
Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan (rivinumerot lisätty):
<pre>
1 Source: hello
2 Section: unknown
3 Priority: extra
4 Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com>
5 Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
6 Standards-Version: 3.7.2
7
8 Package: hello
9 Architecture: any
10 Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
11 Description: <insert up to 60 chars description>
12 <insert long description, indented with spaces>
</pre>
Riveillä 1-6 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot:
*Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi
*Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä].
*Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten jätetään sen tärkeysasteeksi ''extra''.
*Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite
*Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 5 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja.
*Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea.
*Rivillä 8 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi.
*Rivillä 9 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. se on ohjepaketti tai [[Perl]]-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all".
*Rivillä 10 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shllibs:Debends}''" aiheuttaa sen, että pakettia luotaessa pyritään riippuvuuksiksi lisäämään automaattisesti ne paketit, joiden tiedostoja vasten tämän paketin konekieliset tiedostot on linkitetty.
*Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Tyhjiä rivejä voidaan tehdä laittamalla riville pelkästään piste. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä:
<pre>
Source: hello
Section: text
Priority: extra
Maintainer: Tekijä <foo@bar.com>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.2

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Description: Hello world -ohjelma
Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme
deb-pakettien tekemistä.
</pre>

=== Suositeltavat paketit, konfliktit ja muut suhteet toisiin paketteihin ===
Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkun toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (konfliktit). Tällaiset paketit esitellään <tt>control</tt>-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet.

Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä:
*<tt>Recommends</tt>: Suositeltavat paketit. Yleensä paketteja, joita käytetään käytännössä aina tämän paketin kanssa. Esim. [[aptitude]] asentaa nämä automaattisesti, apt vain suosittelee.
*<tt>Suggests</tt>: Muita tämän paketin kanssa hyviä paketteja. Monet apt:n edustaohjelmat (kuten aptitude) näyttävät tämän listan, apt ei.
*<tt>Pre-Depends</tt>: Vahvempi kuin Depends. Vaatii, että paketit on asennettu ja otettu käyttöön ennen kuin suostuu asentamaan tämän paketin. Käytetään erittäin harvoin.
*<tt>Conflicts</tt>: Paketit, joiden kanssa tätä pakettia ei voida asentaa.
*<tt>Provides</tt>: Mitkä virtuaaliset paketit tämä paketti toteuttaa.
*<tt>Replaces</tt>: Paketit, jotka tämä paketti korvaa.

Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit:
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>=2.3)
Recommends: bar
Conflicts: libfoo

Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet.

=== copyright ===
Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. GPL-lisenssin alainen).

=== changelog ===
dh_make luo seuraavanlaisen pohjan <tt>debian/changelog</tt>-tiedostolle: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 hello (2.2-1) unstable; urgency=low
2
3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP>
3
4 -- Tekijän Nimi <sähköposti@osoite.com> Sat, 21 Apr 2007 23:59:27 +0300
</pre>
Rivillä 1 on aluksi paketin nimi (hello) ja versionumero (2.2-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Yleensä uudet paketit ja päivitykset vanhoihin paketteihin lisätään ensin kehitysversioon, joka Debianilla on unstable. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (''urgency''), yleensä "low" on sille oikea arvo.

Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti.

Yleensä paketteihin tehdyt muutokset korjaavat joitain vianhallintajärjestelmään ilmoitettuja vikoja (bugeja). Jos paketti korjaa jonkin ilmoitetun vian, se ilmoitetaan muutoslokissa. Jos paketti esimerkiksi korjaa Debianin vianseurantajärjestelmän bugin numero 123456, tulee muutoslokissa esiintyä merkkijono <tt>Closes: #123456</tt>.

Muutoslokia pystyy muokkaamaan joko muokkaamalla tekstitiedostoa suoraan tai käyttämällä [[dch]]-komentoa (tai sen pidempää muotoa, komentoa <tt>debchange</tt>). Sopivan pohjan uudelle muutokselle saa luotua komennolla <tt>dch -i</tt>. Tämä avaa muutoslokin <tt>EDITOR</tt>-[[ympäristömuuttuja]]ssa asetettuun tekstieditoriin. Muutoksen tekijän nimi haetaan ympäristömuuttujasta <tt>DEBFULLNAME</tt> tai <tt>NAME</tt> ja sähköpostiosoite ympäristömuuttujasta <tt>DEBEMAIL</tt> tai <tt>EMAIL</tt>.

=== rules ===
Tiedosto <tt>debian/rules</tt> on [[Makefile]]n tapainen tiedosto, jonka perusteella varsinainen paketti luodaan. Tämän tiedoston perusteella ohjelma käännetään ja asennetaan hakemistoon <tt>debian/paketin_nimi</tt>, tässä tapauksessa <tt>debian/hello</tt>. Tähän hakemistoon asentuvien tiedostojen perusteella luodaan varsinainen paketti.

Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 #!/usr/bin/make -f
2 # -*- makefile -*-
3 # Sample debian/rules that uses debhelper.
4 # This file was originally written by Joey Hess and Craig Small.
5 # As a special exception, when this file is copied by dh-make into a
6 # dh-make output file, you may use that output file without restriction.
7 # This special exception was added by Craig Small in version 0.37 of dh-make.
8
9 # Uncomment this to turn on verbose mode.
10 #export DH_VERBOSE=1
11
12
13 # These are used for cross-compiling and for saving the configure script
14 # from having to guess our platform (since we know it already)
15 DEB_HOST_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_HOST_GNU_TYPE)
16 DEB_BUILD_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_BUILD_GNU_TYPE)
17
18
19 CFLAGS = -Wall -g
20
21 ifneq (,$(findstring noopt,$(DEB_BUILD_OPTIONS)))
22 CFLAGS += -O0
23 else
24 CFLAGS += -O2
25 endif
26
27 config.status: configure
28 dh_testdir
29 # Add here commands to configure the package.
30 ./configure --host=$(DEB_HOST_GNU_TYPE) --build=$(DEB_BUILD_GNU_TYPE) --prefix=/usr \
31 --mandir=\$${prefix}/share/man --infodir=\$${prefix}/share/info CFLAGS="$(CFLAGS)" LDFLAGS="-Wl,-z,defs"
32
33
34 build: build-stamp
35
36 build-stamp: config.status
37 dh_testdir
38
39 # Add here commands to compile the package.
40 $(MAKE)
41 #docbook-to-man debian/hello.sgml > hello.1
42
43 touch $@
44
45 clean:
46 dh_testdir
47 dh_testroot
48 rm -f build-stamp
49
50 # Add here commands to clean up after the build process.
51 -$(MAKE) distclean
52 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.sub)" ""
53 cp -f /usr/share/misc/config.sub config.sub
54 endif
55 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.guess)" ""
56 cp -f /usr/share/misc/config.guess config.guess
57 endif
58
59
60 dh_clean
61
62 install: build
63 dh_testdir
64 dh_testroot
65 dh_clean -k
66 dh_installdirs
67
68 # Add here commands to install the package into debian/hello.
69 $(MAKE) DESTDIR=$(CURDIR)/debian/hello install
70
71
72 # Build architecture-independent files here.
73 binary-indep: build install
74 # We have nothing to do by default.
75
76 # Build architecture-dependent files here.
77 binary-arch: build install
78 dh_testdir
79 dh_testroot
80 dh_installchangelogs ChangeLog
81 dh_installdocs
82 dh_installexamples
83 # dh_install
84 # dh_installmenu
85 # dh_installdebconf
86 # dh_installlogrotate
87 # dh_installemacsen
88 # dh_installpam
89 # dh_installmime
90 # dh_python
91 # dh_installinit
92 # dh_installcron
93 # dh_installinfo
94 dh_installman
95 dh_link
96 dh_strip
97 dh_compress
98 dh_fixperms
99 # dh_perl
100 # dh_makeshlibs
101 dh_installdeb
102 dh_shlibdeps
103 dh_gencontrol
104 dh_md5sums
105 dh_builddeb
106
107 binary: binary-indep binary-arch
108 .PHONY: build clean binary-indep binary-arch binary install
</pre>
Tiedoston alussa annetaan käännösoptiot, esimerkiksi [[gcc|C-kääntäjän]] käännösparametrit laitetaan muuttujaan CFLAGS. Tämä tehdään riveillä 19-25.

Riveillä 27-31 ajetaan paketin <tt>configure</tt>-skripti. Koska Hello käyttää autoconfia ja siten <tt>configure</tt>-skriptiä, voimme välittää tässä vaiheessa tarvittavat parametrit. Saatat ihmetellä, miksi tässä annetaan parametrit <tt>--prefix=/usr</tt>, vaikka juuri todettiin, että ohjelma on asennettava <tt>debian/hello</tt>-alihakemistoon. Rivillä 69, kun ajetaan paketin asennuskomento, kuitenkin asetetaan kohdehakemistoksi <tt>debian/hello</tt>, jolloin paketti asentuu polkuun <tt>debian/hello/usr</tt>.

Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli [[Makefile]]. Paketti asennetaan monessa vaiheessa, aluksi riviltä 27 lähtien ajetaan <tt>configure</tt>-skripti <tt>config.status</tt>-osiossa. Tämän jälkeen ohjelma käännetään <tt>build</tt>-osiossa riviltä 34 eteenpäin.

<tt>build-indep</tt>-osiossa käännetään tai luodaan alustariippumattomat tiedostot. Hellon tapauksessa niitä ei ole. Riviltä 77 eteenpäin rakennetaan varsinaista alustariippuvaista binääripakettia. "dh_"-alkuiset rivit ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla:
{| border=1
|'''Komento'''
|'''Kuvaus'''
|-
|<tt>dh_testdir</tt>
|Tarkistaa, että ollaan oikeassa hakemistossa
|-
|<tt>dh_testroot</tt>
|Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan
|-
|<tt>dh_strip</tt>
|Ajaa [[strip]]-komennon suoritettaville tiedostoille, jolloin niiden koko pienenee
|-
|<tt>dh_compress</tt>
|Pakkaa [[gzip]]illä [[man]]-sivut ja ohjetiedostot, joiden koko ylittää 4kt
|-
|<tt>dh_gencontrol</tt>
|Luo binääripaketille <tt>control</tt>-tiedoston ja kopioi sen hakemistoon <tt>debian/hello/DEBIAN</tt>
|-
|<tt>dh_md5sums</tt>
|Laskee [[md5sum|MD5]]-tarkistussummat paketin tiedostoille
|-
|<tt>dh_install</tt>
|Jos ohjelma ei asenna kaikkia tarpeellisia tiedostoja oikeisiin hakemistoihin autoconfin avulla (esim. komennolla <tt>make install</tt>), voi käyttää tätä apufunktiota, jolle kerrotaan asennettavat tiedostot ja hakemistot <tt>debian/''paketinnimi''.install</tt>-tiedostossa
|-
|<tt>dh_installchangelog</tt>
|Asentaa muutoslokin polkuun <tt>/usr/share/doc/package/changelog</tt>. Jos komennolle annetaan parametrina paketin mukana tulevan muutoslokin tiedostonimi, asennetaan myös se.
|-
|<tt>dh_shlibdeps</tt>
|Määrittää paketin riippuvuuksia binääritiedostoihin linkitettyjen kirjastotiedostojen perusteella
|-
|<tt>dh_installdocs</tt>
|Asentaa <tt>debian/docs</tt>-tiedostossa listatut tiedostot ja mm. <tt>debian/README.debian</tt> ja <tt>debian/copyright</tt>-tiedostot polkuun <tt>/usr/share/doc/paketti</tt>.
|}

Jos paketti ei käytä autoconfia, on <tt>rules</tt> muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun <tt>debian/''paketinnimi''</tt>. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion <tt>dh_install</tt> avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binaaripaketissa.

=== dirs ===
Tiedostossa <tt>debian/dirs</tt> luetellaan hakemistot, joiden pitää olla olemassa kun ohjelmaa asennetaan mutta joita ohjelma ei normaalin asennusprosessin aikana luo. Esimerkiksi <tt>/usr/bin</tt> on monesti tällainen.

<tt>dirs</tt>-tiedostossa hakemistot luetellaan omilla riveillään, ja ensimmäinen kauttaviiva jätetään pois. Hellon tapauksessa meille riittää kirjoittaa tähän tiedostoon rivi
usr/bin

=== .ex-päätteiset tiedostot ===
<tt>dh_make</tt> luo <tt>debian</tt>-hakemistoon monia .ex-päätteisiä tiedostoja. Näitä tiedostoja muokkaamalla on mahdollista esimerkiksi saada paketti lisäämään tehtäviä [[cron]]ille ja kuvakkeen työpöytäympäristön valikkoon.

Oletuksena .ex-päätteisiä tiedostoja ei huomioida. Jos haluat käyttää niitä, muokkaa tiedosto ensin sopivaksi ja poista tiedostonimestä tämän jälkeen .ex-pääte. Lisäksi tarkista, että sopivaa funktiota kutsutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa.

Poista ne .ex-tiedostot, joita et tarvitse. Hellon tapauksessa emme tarvitse näitä. Seuraavassa esitellään kuitenkin muutamia yleisimmin käytettyjä tiedostoja joita luultavasti tulet joskus tarvitsemaan:

==== cron.d ====
Tiedostoon <tt>cron.d</tt> kirjoitetaan rivit, jotka halutaan lisätä <tt>cron</tt>-järjestelmään. Rivit kirjoitetaan samassa muodossa kuin missä cronille annetaan suoritettavia tehtäviä. Katso lisätietoja artikkelista [[cron]].

==== init.d ====
[[init]]-skripti, joka asennetaan polkuun <tt>/etc/init.d</tt> <tt>rules</tt>-tiedoston komennolla <tt>dh_installinit</tt>.

==== manpage.1 ====
Ohjelman [[man]]-sivu. Pisteen jälkeen oleva numero kertoo, mihin kategoriaan man-sivu asennetaan (kategoriat on listattu artikkelissa [[man]]). Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>rules</tt>-tiedostossa olevalla komennolla <tt>dh_installman debian/mansivu.1</tt>. Tiedoston nimi on yleensä muotoa <tt>paketinnimi.numero</tt>.

==== manpage.sgml ====
SGML-muodossa kirjoitettu man-sivu. Pakettia käännettäessä (<tt>rules</tt>-tiedoston <tt>build</tt>-osiossa) se on käännettävä komennolla <tt>docbook-to-man debian/manpage.xml > debian/paketti.1</tt>. Käännösaikaisiksi riippuvuudeksi on lisättävä paketti <tt>docbook-to-man</tt>. Man-sivu asennetaan paikoilleen <tt>dh_installman</tt>-komennolla kuten edellä.

== Tehdään paketti! ==
Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2.2</tt>) ja aja komento
debuild
joka tekee seuraavat asiat:
*Siistii paketin (ajaa [[make]]lla komennon <tt>debian/rules clean</tt>)
*Kääntää ohjelman (<tt>debian/rules build</tt>)
*Luo binääripaketin (<tt>debian/rules binary</tt>)
*Allekirjoittaa .dsc-tiedoston [[gpg|gnupgllä]]
*Luo ja allekirjoittaa .changes-tiedoston
*Käyttää [[fakeroot]]ia, jolloin pääkäyttäjän oikeuksia ei tarvita
Allekirjoitus vaatii, että olet luonut [[gpg]]:llä itsellesi avaimen. Tällöin sinulta kysytään avaimesi salasanaa.

Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot:
*<tt>hello_2.2.orig.tar.gz</tt> - alkuperäinen lähdekoodi
*<tt>hello_2.2-1.dsc</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu <tt>control</tt>-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on listattu lähdekooditiedoston ja diff-tiedoston [[md5]]-summat
*<tt>hello_2.2-1.diff.gz</tt> - [[gzip]]-pakattu [[diff]]-tiedosto lähdekoodiin tehdyistä muutoksista
*<tt>hello_2.2-1_i386.deb</tt> - lopullinen deb-paketti!
*<tt>hello_2.2-1_i386.changes</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu tiedosto, joka sisältää paketin muutoslokin (<tt>debian/changelog</tt>) ja pakettiin liittyvien tiedostojen md5-summat

Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä:
dpkg -i hello_2.2-1_i386.deb

Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla
fakeroot debian/rules binary
joka ei kuitenkaan käännä ohjelmaa alusta lähtien (tärkeää huomata, jos muutat lähdekoodia).

=== Lähdekoodipaketti ===
Edellä teimme tavallisen ns. ''binääripaketin'', joka sisältää valmiiksi käännetyn ohjelman. Monesti on tarpeen tehdä myös lähdekoodipaketti, joka sisältää pakettiin ja sen kääntämiseen ja asentamiseen liittyvät tiedot (<tt>debian</tt>-hakemisto) ja ohjelman lähdekoodin. Tällöin paketti on mahdollista kääntää ja asentaa jokaiselle sopivalle alustalle kun taas käännetty <tt>.deb</tt>-paketti toimii vain yhdellä alustalla (esim. x86).

Lähdekoodipaketteja käytetään etenkin kun paketti julkaistaan esimerkiksi lisäämällä se jonkin jakelun virallisiin pakettilähteisiin. Tällöin kehittäjä yleensä vain lähettää palvelimelle lähdekoodipaketin, jonka palvelin sitten kääntää useille eri arkkitehtuureille.

Lähdekoodipaketti luodaan ajamalla paketin päähakemistossa komento
debuild -S -sa
Missä valitsin <tt>-S</tt> tarkoittaa, että luodaan lähdekoodipaketti ja <tt>-sa</tt> sisällyttää pakettiin mukaan alkuperäisen lähdekooditiedoston (<tt>.orig.tar.gz</tt>). Tällöin ylähakemistoon pitäisi ilmestyä samanlaisten tiedostojen kuin luotaessa binääripakettia, paitsi että varsinaista <tt>.deb</tt>-pakettia ei ilmesty.

Nyt lähdekoodipaketti koostuu näistä tiedostoista (<tt>paketti.dsc</tt>, <tt>paketti.orig.tar.gz</tt> ja <tt>paketti.diff.gz</tt>), ja sitä voidaan hallita esimerkiksi <tt>dpkg-source</tt>-ohjelmalla. Jos esimerkiksi olet saanut jostain lähdekoodipaketin, voit purkaa ja kääntää seuraavasti
dpkg-source -x paketti.dsc
cd paketti
debuild

Ilman <tt>debuildin</tt> <tt>-sa</tt>-valitsinta voi luoda paketin, joka ei sisällä alkuperäistä lähdekoodia. Tälle on käyttöä silloin, kun paketteja pidetään ulkopuolisessa pakettivarastossa ja uusi versio voidaan julkaista vain lähettämällä palvelimelle uusi lähdekoodipaketti ilman alkuperäistä lähdekoodia. Tällainen tilanne tulee eteen, kun paketista tehdään uusi versio joka ei muuta itse ohjelman lähdekoodia tai muuttaa sitä erillisellä <tt>patch</tt>-tiedostolla (eli ohjelman tekijä ei ole julkaissut uutta versiota, mutta paketin tekijä tekee muutoksia joko itse ohjelmaan tai paketointiin).

== Lintian: onnistuiko paketti? ==
Lintian on ohjelma, joka tarkistaa tekemäsi paketin laadun. Sille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa myös valitsin -i, jolloin lintian kertoo tarkemmin, mikä paketissa on vialla:
lintian -i hello_2.2-1_i386.changes
Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia.

Jos esimerkiksi et poistanut <tt>debian</tt>-hakemistosta <tt>.ex</tt>-päätteisiä tiedostoja, lintian varoittaa niistä. Yleensä paketin tulisi olla sellainen, ettei lintian löydä siitä mitään valitettavaa.

== Patchit ==
Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä.

On olemassa monia erilaisia järjestelmiä patch-tiedostojen hallintaan. Seuraavaksi esitellään kaikkein matalimman tason vaihtoehto, eli emme käytä mitään erillistä toimintaa helpottavaa järjestelmää. Kun tietää, mitä pellin alla tapahtuu, voi alkaa käyttämään esimerkiksi [[CDBS]]:n tarjoamia vaihtoehtoja tai [[quilt]]-järjestelmää.

(Huomio! Debianin kehittäjien keskuudessa on keskusteltu patch-järjestelmien yhdenmukaistamisesta Debianin lähdekoodipaketeissa. Tässä artikkelissa esitetty tapa ei välttämättä ole suositeltava käytäntö, vaikka se sinänsä toimiikin. Aika paljon kannatusta on saanut esimerkiksi [[quilt]]-niminen patch-järjestelmä.)

Patchien hallintaan on monia aputyökaluja, mutta yksinkertaisimmillaan se hoituu näin:
*Pura alkuperäinen lähdekoodipaketti polkuihin <tt>/tmp/new</tt> ja <tt>/tmp/old</tt>
*Tee muutokset hakemistoon <tt>/tmp/new</tt>
*Aja hakemistossa <tt>tmp</tt> komento
[[diff]] -Nurp old new > 01_patchin-nimi
:Joka luo patchin tiedostoon <tt>01_patchin-nimi</tt> (yleensä patchien edessä on numero, ja patchit otetaan käyttöön numerojärjestyksessä). Optiot -Nurp aiheuttavat sen, että diff ottaa huomioon myös uudet tiedostot (-N) ja käy hakemistot läpi rekursiivisesti (-r)
*Luo paketin <tt>debian</tt>-hakemistoon alihakemisto <tt>patches</tt> ja kopioi äsken luomasi patchi sinne (<tt>cp /tmp/01_patchin-nimi debian/patches/</tt>)
*Lisää <tt>debian/rules</tt>-tiedostoon seuraavat kohdat, jotka ottavat patchit käyttöön ennen ohjelman kääntämistä ja poistavat ne käytöstä hakemistoa "siivottaessa":
patch: patch-stamp
<pre>
patch-stamp:
dh_testdir # Oikea hakemisto
# Kaikille .patch-päätteisille tiedostoille patches-hakemistossa
@patches=debian/patches/*.patch; for patch in $$patches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Applying $$patch"; \
patch -stuN -p1 < $$patch || exit 1; \ # Otetaan pathci käyttöön
done
touch $@

# Patchien poistaminen (ajettaessa make clean), palauttaa lähdekoodin alkuperäiseksi
unpatch:
dh_testdir
@if test -f patch-stamp; then \
patches=debian/patches/*.patch; \
for patch in $$patches; do \ # Kerätään kaikki patchit
reversepatches="$$patch $$reversepatches"; \
done; \
for patch in $$reversepatches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Reversing $$patch"; \
patch -suRf -p1 < $$patch || exit 1; \ # Poistetaan patchi
done; \
rm -f patch-stamp; \
fi
</pre>
*Huolehdi siitä, että patch: ja unpatch: -kohdat ajetaan oikeaan aikaan: muuta rivi
build: build-stamp
:muotoon
build: patch-stamp build-stamp
Ja rivi
clean:
muotoon
clean: unpatch

== Muut pakettityypit ==
===Multi-binary: Monta pakettia yhdestä lähdekoodipaketista ===
Joskus tulee eteen tilanne, jossa yksi ohjelma on jaettava useampaan eri pakettiin. Tällainen tilanne tulee eteen mm. silloin, kun paketoidaan suurta peliä: yleensä peleissä itse käännetty ohjelma vie murto-osan siitä tilasta, jonka pelin datatiedostot vievät. Jos koko ohjelma laitettaisiin yhteen pakettiin, käytettäisiin turhaan palvelimen levytilaa ja resursseja, kun samat alustariippumattomat datatiedostot kopioitaisiin jokaiselle arkkitehtuurille tehtyyn pakettiin.

Toinen esimerkki tilanteesta, jossa ohjelman jakaminen moneen pakettiin on järkevää on ohjelma, jonka mukana tulee paljon (esimerkiksi jopa kymmeniä megatavuja) dokumentaatiota ja ohjeita.

Debhelper mahdollistaa useampien pakettien luomisen yhdestä lähdekoodipaketista varsin yksinkertaisesti. Ensinnäkin jokaiselle paketille kirjoitetaan oma osio <tt>debian/control</tt>-tiedostoon. Tiedostoon tulee aluksi normaalisti lähdekoodipaketin tiedot, ja tämän jälkeen luotavien binääripakettien tiedot peräkkäin. Esimerkki:
<pre>
Source: hello
Section: unknown
Priority: extra
Maintainer: Ylläpitäjä <sähkö@ơsti>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.3

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Recommends: hello-doc
Description: Hello-ohjelma
Klassinen hello-ohjelma, joka tulostaa tekstin
hello world.

Package: hello-doc
Architecture: all
Depends: hello
Description: Hellon ohjeet
Monipuoliset käyttöohjeet hello world -sovelluksen käyttöön.
</pre>

Tämän jälkeen muutetaan paketin asentamista (<tt>debian/rules</tt>) siten, että esimerkiksi pakettiin <tt>hello</tt> kuuluvat tiedostot asennettaisiin hakemistoon <tt>debian/hello/</tt> ja paketin <tt>hello-doc</tt>-tiedostot hakemistoon <tt>debian/hello-doc</tt>. Näihin hakemistoihin tiedostot asennetaan kuten normaalisti luotaessa vain yhtä pakettia, eli esimerkiksi ajettavat ohjelmat voitaisiin sijoittaa polkuun <tt>debian/hello/usr/bin/</tt>.

Tällaisessa tilanteessa ei yleensä ole järkevää käyttää <tt>dirs</tt>-tiedostoa luomaan samat hakemistot molempiin paketteihin, koska luultavasti samoihin hakemistoihin ei sijoiteta tiedostoja eri paketeissa. Sen sijaan voidaan käyttää pakettikohtaisia tiedostoja, esimerkiksi <tt>hello.dirs</tt> ja <tt>hello-doc.dirs</tt>.

Jos jokin Debhelperin komento (muotoa <tt>dh_jotain</tt>) halutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa ajaa vain tietylle paketille, voidaan käyttää valitsinta <tt>--package</tt>, esimerkiksi komennolla
dh_installinfo --package=hello
asennettaisiin [[info]]-tiedostot vain <tt>hello</tt>-pakettia luotaessa.

== Pbuilder ==
Pbuilder on järjestelmä, joka kääntää ja rakentaa paketit omassa pienessä [[chroot]]-järjestelmässä. Pbuilderia käytettäessä saavutetaan mm. seuraavat edut:
#Käännösaikaiset riippuvuudet (''build-depends'') asennetaan automaattisesti
#Paketti käännetään puhtaassa ja mahdollisimman yksinkertaisessa ympäristössä, johon ei ole asennettu mitään ylimääräistä. Näin varmistetaan, että paketin kääntäminen onnistuu kaikissa järjestelmissä ja että käännösaikaiset riippuvuudet ovat riittävät.
#Paketin voi kääntää eri jakeluille ja jopa eri arkkitehtuurille

Lisätietoja Pbuilderin käytöstä löytyy artikkelista [[Pbuilder]]

== CDBS ==
Edellä tehtiin paketti käyttäen Debhelperiä, jolloin <tt>rules</tt>-tiedoston kirjoittaminen oli hyvinkin työlästä. CDBS (''Common Debian Build System'') on toinen lähestymistapa pakettien luomiseen: se yksinkertaistaa rutiinitehtäviä jolloin esimerkiksiä [[Autotools]]ia käyttävän paketin <tt>rules</tt>-tiedosto vaatii periaatteessa vain 4 riviä!

Lisätietoja CDBS:n käytöstä löytyy artikkelista [[CDBS]].

== Paketin päivittäminen ja muokkaaminen ==
Edellä käsiteltiin uuden paketin tekemistä. Monesti eteen tulee kuitenkin myös tilanteita, joissa jo olemassa olevaa pakettia tulee muuttaa tai päivittää. Päivittämiselle tulee tarve kun paketoidusta ohjelmasta julkaistaan uusi versio tai vaikkapa silloin, kun ohjelmassa oleva ohjelmavirhe (bugi) korjataan ''patch''-tiedostolla.

Muokkauksen tekeminen alkaa hakemalla lähdekoodipaketti. Tämä onnistuu kätevästi komennolla <tt>[[apt-get]] source paketti</tt>. Tällöin <tt>apt</tt> hakee nykyiseen hakemistoon paketin <tt>.dsc</tt>-tiedoston, muutokset sisältävän <tt>.diff.gz</tt>-tiedoston ja alkuperäisen ohjelman sisältävän <tt>.tar.gz</tt>-paketin. Lisäksi hakemistoon syntyy <tt>ohjelmannimi-versio</tt>-hakemisto, jonka sisältä löytyy sekä itse ohjelma että siihen tehdyt muutokset (mm. <tt>debian</tt>)-hakemisto.

Jos nyt halutaan esimerkiksi korjata ohjelmassa oleva bugi, voidaan edellä neuvotulla tavalla lisätä pakettiin uusi <tt>patch</tt>-tiedosto. Tämän lisäksi on aina muistettava kirjata tiedot muutoksesta <tt>debian/changelog</tt>-tiedostoon. Tämä onnistuu helpoiten komennolla <tt>dch -i</tt>. Muutoslokin on tarkoitus tarkkaan kertoa, mitä muutoksia on tehty. Yleensä muutos korjaa jonkun vianhallintajärjestelmässä olevan ilmoitetun bugin, jolloin muutoslokissa mainitaan tämän bugin numero (Debianin vianseurantajärjestelmän kanssa käytetään syntaksia <tt>Closes: #numero</tt> ja Ubuntun Launchpad-järjestelmässä ilmoitettujen bugien kanssa syntaksia LP: #numero).

Jos paketoidusta ohjelmasta on ilmestynyt uusi versio, täytyy toimia hieman eri tavalla. Ensimmäinen tehtävä on ladata uuden ohjelman lähdekoodipaketti ja tutustua uuden version mukana tuomiin muutoksiin (<tt>NEWS</tt>- tai <tt>CHANGELOG</tt>-tiedosto). Tämän jälkeen puretaan paketti tiedostoon <tt>ohjelmannimi-versio</tt> ja uudelleennimetään lähdekoodipakettitiedosto nimelle <tt>ohjelman_versio.orig.tar.gz</tt>. Eli aivan kuin olisimme paketoimassa uutta ohjelmaa.

Tämän jälkeen voidaan kopioida vanha ''debianisointi'' eli <tt>debian</tt>-hakemisto vanhasta paketista uuteen pakettiin. Helpoimmissa tapauksissa tämä riittää, mutta etenkin käytettävien patchien toimiminen ja tarpeellisuus uuden version kanssa on todella tärkeä selvittää. Lisäksi ohjelman kääntäminen ja asentaminen saattaa uuden version kanssa tapahtua eri tavalla. Tällaisessa tapauksessa muutoslokiin kirjataan maininta uudesta versiosta ("New upstream release") ja kerrotaan myös, mitä muita muutoksia pakettiin tehtiin (esimerkiksi jätettiin pois tarpeettomaksi käynyt patchi.

Uuden version numero riippuu siitä, paketoitiinko uusi versio vai korjattiinko vain vanhassa versiossa oleva ongelma. Jos itse ohjelman versio ei muuttunut, kasvatetaan paketin "revision"-numeroa yhdellä, esimerkiksi versio "0.4.1-2" muuttuisi versioksi "0.4.1-3". Jos taas ohjelman versio muuttui, asetetaan paketin versioksi uuden version numero ja "revisioniksi" asetetaan 1: "0.4.1-2" -> "0.4.2-1".

Näiden toimenpiteiden jälkeen voidaan paketti luoda kuten normaalistikin <tt>debuild</tt>- ja <tt>pdebuild</tt>-komennoilla.

===Debdiff===
Debdiff on [[diff]]in kaltainen ohjelma, joka vertailee kahta deb-pakettia. Sitä käytetään mm. silloin, kun lähetetään itse tehty korjaus ohjelman alkuperäiselle paketoijalle tai vianseurantajärjestelmään. Yleensä näin toimitaan silloin, kun muutoksen tekijällä ei ole oikeutta lähettää korjauksiaan suoraan virallisiin pakettivarastoihin.

Debdiffille annetaan kahden lähdekoodipaketin <tt>.dsc</tt>-tiedostot:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc
Jolloin ohjelma tulostaa erot ruudulle. Yleensä erot kannattaa [[Komentorivin perusteet#putkitus|putkittaa]] tiedostoon:
debdiff vanha.dsc uusi.dsc > erot.debdiff

== Pakettini on valmis, miten saan sen jakeluni pakettilähteisiin ==
Paketin saaminen jakelun virallisiin pakettilähteisiin on jakelun käytännöistä riippuen enemmän tai vähemmän työläs prosessi. Debianilla on käytössä [http://mentors.debian.net mentors.debian.net]-palvelu, jonne kaikki voivat lähettää omia pakettejaan tarjolle. Tämän jälkeen paketille hankitaan halukas "sponsori", joka on kokenut Debian-kehittäjä jolla on oikeudet lisätä paketteja virallisiin pakettilähteisiin. Sponsoreita haetaan yleensä lähettämällä viesti <tt>debian-mentors</tt>-sähköpostilistalle sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen joku paketista kiinnostunut kehittäjä tarkistaa sen ja antaa yleensä korjausehdotuksia. Kun paketti on hänen mielestään riittävän laadukas, hän lisää sen pakettilähteisiin. Prosessi voi paketin laadusta ja sponsoroijasta riippuen kestää pitkäänkin.

Virallisten pakettilähteiden lisäksi voit myös ylläpitää omaa. Paketteja voi myös jakaa helposti esimerkiksi [[Launchpad | Launchpadin]] tarjoaman [[PPA]]-ominaisuuden avulla. PPA automatisoi paketin kääntämistä ja julkaisua. Halutessasi voit myös vain yksinkertaisesti jakaa tekemääsi deb-tiedostoa millä tahansa tiedostonjakotekniikalla.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.debian.org/doc/maint-guide/index.en.html#contents Debian New Maintainers' Guide]
*[http://www.debian.org/doc/debian-policy/ Debian policy] - Debianin käytäntöjä ja sääntöjä
*Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/MOTU/School/PackagingBasics PackagingBasics]-opas
*[http://doc.ubuntu.com/ubuntu/packagingguide/C/index.html Ubuntu Packaging Guide]
*[http://www.debian-administration.org/articles/286 Setting up your own APT reposity]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]

Tiedonsiirto www-palvelimelle

2009-05-07T12:38:13Z

Ape: parempi sanavalinta

Tiedostojen siirton WWW-palvelimelle on useampia tapoja, joista tietty palvelin tai palveluntarjoaja (tietylle asiakkaalle) sattaa tarjota yhtä tai useampia. Useimille protokollille on sekä komentorivipohjaisia että graafisia edustaohjelmia.

* [[SSH]]-pohjainen tiedonsiirto, useimmiten [[SCP|scp]]- tai [[SFTP|sftp]]-ohjelmien kautta. Myös [[rsync]] voi käyttää SSH:ta. SSH käyttää salakirjoitusta sekä salasanojen että itse datan välittämiseen. Palvelin tunistetaan julkisen avaimen avulla ja asiakas (yleensä) joko julkisella avaimella tai salasanalla. SSH on nykyään yleisin suositeltava yhteystapa.

* [[FTP]] oli ennen (1990-luvulle saakka) yleisin tiedostonsiirtoprotokolla. Vakiomuodossaan yhteys on selväkielinen myös salasanojen osalta. [[FTPS]] on FTP:n muunnos, jossa yhteys salataan [[SSL]]/[[TLS]]:n avulla. Monet palveluntarjoajat eivät tarjoa kuluttaja-asiakkaille kuin FTP-tiedonsiirtoa tai eivät kerro muista vaihtoehdoista. Useat FTP-asiakasohjelmat osaavat nykyään käyttää myös salattuja yhteyksiä (FTPS, SFTP yms.).

* [[Telnet]]-protokollaa voi käyttää myös tiedonsiirtoon. Telnet on normaalisti selväkielinen myös salasanojen osalta, mutta laajennoksien avulla yhteyden voi saada salatuksi. Telnet-palvelimia on enää harvassa.

* [[Rsync]] on ohjelma, joka luo ja ylläpitää tiedostorakenteesta kopiota, haluttaessa toisella koneella. Dataa pyritään siirtämään vain siltä osin kuin se on muuttunut. Rsync käyttää yleensä SSH:ta yhteyden salaamiseen. Ohjelma voi käyttää etäkoneen rsync-ohjelmaa komentoriviltä (normaalin käyttäjätunnuksen kautta) tai erillistä rsync-palvelinta (jolloin käyttäjille ei tarvitse antaa lupaa muuten kirjautua koneelle).

* [[WWW-selaimet|WWW-selainpohjaiset]] tiedostonsiirtovaihtoehdot, käytössä monella "sisällönhallintajärjestelmän" avulla ylläpidettävällä sivustolla. Yhteys voi olla salattu (https) tai salaamaton (http). Tiedonsiirtoon käytetään HTML-lomakkeita ja HTML:ään sisältyvää upload-toimintoa.

Asiakasohjelmia yllämainituille siirtotavoille löytyy vakiona yleisistä jakeluista. Joitakin niistä mainitaan alla.

==Palvelin==

===Sisällönhallintajärjestelmällä===
Jos käytössä on sisällönhallintajärjestelmä, sen tiedostonsiirto-ominaisuuksiin kannattaa tutustua. Niiden avulla hoituvat yleensä tarvittavat linkitykset yms. automaattisesti. Salatun yhteyden mahdollisuutta (https) kannattaa harkita. Selväkielisellä yhteydellä käyttäjien ja palvelimen lähiverkkojen käyttäjät voivat yleensä kohtuuhelposti poimia salasanat liikenteen seasta ja todennäköisesti myös kaapata yhteyden.

Salattu yhteys (https) vaatii palvelimelle "sertifikaatin", joko itsetehdyn tai tunnetulta taholta ostetun. Itsetehty sertifikaatti ei suojaa huijauspalvelimilta ellei sertifikaattia asenneta asiakaskoneelle, ja siksi selaimet yleensä varoittavat käyttäjiä. Sertifikaatin ostaminen tai itsetehdyn sertifikaatin asentaminen ja asentamiseen kehottaminen on suositeltavaa; varsinkaan kouluissa ei pidä totuttaa oppilaita olemaan välittämättä varoituksista.

Salatulla yhteydellä voi salasanojen sijaan käyttää tunnistukseen asiakaspuolen sertifikaatteja. Tätä vaihtoehtoa käytetään harvoin.

===Normaalikäyttäjät===
Jos WWW-sivustolle tiedostoja siirtävillä käyttäjillä on lupa kirjautua palvelimelle normaaleina käyttäjinä, SSH on luontevin vaihtoehto. Unix-maailmassa kopiointiohjelmia [[SCP|scp]] ja [[SFTP|sftp]] käytetään yleensä komentoriviltä, mutta graafisia edustaohjelmia voi halutessaan käyttää (esim. [[nautilus]], [[gftp]] tai [[filezilla]]). Windowsissa asiakasohjelmat joutuu yleensä erikseen asentamaan (esim filezilla tai WinSCP).

Palvelinpuolella ei tarvitse tehdä mitään, kunhan käyttäjille kertoo minne tiedostot kuuluu asentaa (usein /home/käyttäjä/public_html tai /srv/www/mitälie) ja huolehtii [[tiedoston oikeudet|tiedostojen oikeuksista]]. Jälkimmäisen osalta artikkeli [[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä|Hakemiston yhteiskäyttö]] voi olla lukemisen arvoinen.

===Erilliset palvelimet===
Mikäli käyttäjille ei haluta antaa varsinaista käyttöoikeutta palvelinkoneelle, erillisen tiedostopalvelimen asentaminen voi olla tarpeen. Myös tavallisen SSH-palvelimen voi säätää niin, että tietyt käyttäjät voivat käyttää sitä vain WWW-tiedostojen hallintaan ([[#ssh-chroot|alla]] selitetään erillisen tähän tarkoitukseen säädetyn palvelimen asentaminen).

Perinteiset FTP-palvelimet on suunniteltu myös tätä käyttöä silmälläpitäen ja käyttäjien rajoittaminen tiettyyn hakemistoon (chroot) yms. ja mahdollisten anonyymikäyttäjien käsittely on yleensä helpoilla asetuksilla toteutettavissa. FTP:tä käytettäessä on huolehdittava siitä, että palvelin käyttää salakirjoitettua kanavaa (FTPS tms.).

==Tarkempia ohjelmakohtaisia ohjeita==
{{jakeluspesifinen}}
Miten käyttäjä saa tiedot siirrettyä www-palvelimelle?
*Telnet mahdollistaa hallinnan (komentokehoite) portti 23, yhteys selväkielinen.
*[[FTP]] mahdollistaa tiedostojen siirrot, portti 21, yhteys selväkielinen.
*[[SSH]] mahdollistaa molemmat salakirjoitusta käyttäen (salasanojen tai itse yhteyden kaappaaminen vaikeampaa), portti 22.

Telnet voidaan tässä yhteydessä unohtaa kokonaan, koska ssh on olemassa.

SSH sallii oletuksena sekä tiedonsiirron, että normaalin järjestelmään kirjautumisen. Jos www-palvelimelle tiedostoja siirtäviä ei tahdo järjestelmän normaaleiksi käyttäjiksi, SSH:ta on rajoitettava. "chroot jail" sulkee käyttäjät varsinaisesta järjestelmästä eristettyyn osaan tiedostojärjestelmää.

ftp:ssä "chroot jail" on vakio-ominaisuus ja helposti otettavissa käyttöön, mutta ftp käyttää selväkielistä liikennettä, josta salakuuntelijan on helppo poimia salasanat (myös yhteyden kaappaaminen on mahdollista).

===Proftpd===
Asennus ja käyttöönotto Redhatissa ja joissakin muissa jakeluissa, muissa soveltaen:
yum install proftpd
chkconfig –level 35 proftpd on
service proftpd start

setupilla ftp (portti 21) auki:

Lisää /etc/sysconfig/iptables-config tiedostoon
IPTABLES_MODULES="ip_conntrack_ftp ip_nat_ftp" (riville 6)<br>

Anna komennot:
modprobe ip_nat_ftp
modprobe ip_conntrack_ftp
service iptables restart

Testaa

===ssh-chroot===

SSH-vankilan takoituksena on mahdollistaa tietojen suojattu siirtäminen ja yhteyden otto palvelimeen (salasanat kulkevat kryptattuna eivätkä tekstimuodossa kuten ftp:llä), kuitenkin niin ettei käyttäjä pääse pois omasta hakemistostaan eikä antamaan muita kuin siirrossa tarvittavia komentoja. Vankilan voi tehdä itse käsin (työläs ja erittäin vativa operaatio), käyttämällä maksullista (oppilaitoksille ilmainen) ssh communicationin (http://ssh.com/products/tectia/server/) ssh-palvelinohjelmistoa (käyttö selostettu kirjassa: http://www.itpress.fi/vanhat/doc/kirjat/linux-koulutuspaketti.html) tai esimerkiksi alla esitellyllä scponly sovelluksella.

*Asenna kääntäjä (sovelluksesta ei ole valmista binaaria):
yum install gcc

*Hae tarvittava paketti scponly-4.3.tgz osoitteesta http://www.sublimation.org/scponly/

*Pura paketti tar -xvzf scponly-4.3.tgz
*Lue INSTALL tiedosto

*Muuta ennen asennusta helper.c tiedoston koodia poistamalla extern sanan int optreset edestä (muuten koodin kääntäminen make kohdassa kaatuu virheilmoitukseen).

*Asenna:
./configure -–enable-chrooted-binary
make
make install

*Lisää kuoret (/etc/shells tiedostoon scponly ja scponlyc koko polulla, updatedb ja slocate auttaa -> /usr/local/bin/scponly ja /usr/local/sbin/scponlyc)

*Kommentoi rivit 70-77 setup_chroot.sh tiedostosta (muuten make jail kaatuu virheeseen).<br>

*Luo uusi käyttäjä, joka on chrootattu antamalla komento: make jail (kirjoituskansioksi public_html)<br>

*Anna make jail ajon lopussa ehdotettu cp groups /ho... komento
*Valitettavasti kirjastot eivät vielä löydy. Voit todeta kirjastojen puuttumisen yrittämällä kirjautua komennolla:
ssh -e none käyttäjänimi@palv.kon.ip.num "echo -n xsftp : sftp-server"

*Nähdäksesi tarvittavat kirjastot anna komento
ldd /usr/libexec/openssh/sftp-server

*Kopioi tarvittavat kirjastot käyttäjän kotihakemiston alla olevaan lib hakemistoon ja luo niihin tarvittavat symboliset linkit:

ln -s libresolv-2.3.5.so libresolv.so.2
ln -s libcrypto.so.0.9.7f libcrypto.so.5
ln -s libutil-2.3.5.so libutil.so.1
ln -s libz.so.1.2.2.2 libz.so.1
ln -s libnsl-2.3.5.so libnsl.so.1
ln -s libcrypt-2.3.5.so libcrypt.so.1
ln -s libgssapi_krb5.so.2.2 libgssapi_krb5.so.2
ln -s libkrb5.so.3.2 libkrb5.so.3
ln -s libk5crypto.so.3.0 libk5crypto.so.3
ln -s libkrb5support.so.0.0 libkrb5support.so.0
ln -s libcom_err.so.2.1 libcom_err.so.2
ln -s libc-2.3.5.so libc.so.6
ln -s libdl-2.3.5.so libdl.so.2

*Tarkista gftp-ohjelmalla ja terminaalilla vankilan toimivuus.

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Edubuntu

2009-04-24T17:37:08Z

Ape: Versio päivittynyt

{{Jakelu
| nimi=Edubuntu
| logo=[[Kuva:Edubuntu-logo.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]
| viimeisin versio=9.04 (Jaunty Jackalope)
| päivämäärä= 24. huhtikuuta 2009
| pakettienhallinta=[[Apt]]/[[Dpkg]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=amd64, i386
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Xubuntu]], [[Kubuntu]]
| kotisivu=[http://www.edubuntu.org Edubuntun kotisivu]}}

Edubuntu on [[Ubuntu]]n [[jakelu]]versio, joka on mukautettu erityisesti kouluille ja oppilaitoksille. Sen sovellusvalikoimaan kuuluu varsinkin lapsille suunnattuja opetusohjelmia sekä työkaluja [[LTSP]]-verkon pystyttämiseen. Edubuntun oletus[[työpöytäympäristö]]nä toimii [[GNOME]], mutta nykyään on saatavilla myös [[KDE]]-työpöytäympäristö.

Pääasialliset erot verrattuna tavalliseen Ubuntuun ovat asennusohjelmassa ja oletuksena asentuvissa ohjelmissa sekä asetuksissa.

==Katso myös==
*[[Ubuntu]]
*[[Debian]]
*[[Ubuntu Suomi]]
*[[Skolelinux]]
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.edubuntu.org Edubuntun kotisivu]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/Wiki/Edubuntu/ Edubuntusta suomeksi] (Ubuntu Suomi)

{{ubuntu}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ubuntu]]

Xubuntu

2009-04-24T17:36:03Z

Ape: Versio päivittynyt

{{Jakelu
| nimi=Xubuntu
| logo=[[Kuva:Xubuntu.png]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]
| viimeisin versio=9.04 (Jaunty Jackalope)
| päivämäärä= 23. huhtikuu 2009
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=amd64, i386
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Ubuntu]]
| kotisivu=[http://www.xubuntu.org/ Xubuntun kotisivut]}}
Xubuntu on [[Xfce]]-työpöydällä varustettu [[Ubuntu]]-asennuslevy. Erillinen Xubuntu-asennuslevy on saatavilla Ubuntun versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien. Aikaisempiin (K)Ubuntun versioihin se on asennettava erikseen. Tämä tapahtuu asentamalla paketti xubuntu-desktop vaikkapa [[Aptitude]]lla tai [[Synaptic]]illa.

==Katso myös==
*[[Ubuntu]]
*[[Kubuntu]]

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Xubuntu|Xubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]

{{ubuntu}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ubuntu]]

Ubuntu

2009-04-24T06:57:49Z

Ape: Laajennetaan pois historiasta ja käsitellään myös tulevia julkaisuja

{{Jakelu
| nimi=Ubuntu
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=9.04 (Jaunty Jackalope)
| päivämäärä= 23. huhtikuuta 2009
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=amd64, i386
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[Gobuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]], [[Fluxbuntu]]
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}

Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(ideology)|Ubuntu-ideologia]]).

Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

==Asennus==
Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-cd on saatavilla.

Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin <tt>language-support-fi</tt>. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi on Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisältää vain vapaita ohjelmistoja.

==Pääkäyttäjän oikeudet==
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa – tai ilman erillistä salasanaa.

Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen.

Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.

==Julkaisutahti==
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns LTS-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

==Shipit==
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun asennuslevyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.

==Virallinen käyttäjäyhteisö==
Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

== Julkaisut ==
* Ubuntu 9.10 (Karmic Koala) - 29. lokakuuta 2009 (tuleva)
* Ubuntu 9.04 (Jaunty Jackalope) - 23. huhtikuuta 2009 (uusin vakaa)
* Ubuntu 8.10 (Intrepid Ibex) - 30. lokakuuta 2008 (tuettu huhtikuuhun 2010)
* Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron) - 24. huhtikuuta 2008 (tuettu huhtikuuhun 2011(työpöytä) / 2013(palvelimet))
* Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006 (tuettu kesäkuuhun 2009(työpöytä) / 2011(palvelimet))
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004 (tuki päättynyt)

== Katso myös ==
*[[Ubuntu Suomi]]
*[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle
*[[Code of Conduct (Ubuntu)]]
*[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:
** [http://ubuntu.sange.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto]

==== Englanniksi ====
* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto]
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)

== Ubuntun muut julkaisuversiot ==
* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
* [[Gobuntu]] - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio

{{debian}}
{{ubuntu}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ubuntu]]

Aikaleima

2009-04-20T05:40:47Z

Ape: Yhdistettävä

{{Yhdistettävä | Atime}}

[[Ydin]] ylläpitää tiedostojen kolmea aikaleimaa: ''mtime'', ''ctime'' ja ''atime''. mtime on yleensä tiedoston viimeisen muutoksen, ctime [[i-node]]n viimeisen muutoksen ja atime viimeisen lukemisen ajankohta. Aikaa käsitellään yleensä kokonaisina sekunteina vuoden 1970 alusta.

Kaikki käytetyt [[tiedostojärjestelmä]]t eivät tue näitä aikaleimoja, jolloin tiedostojärjestelmän ajuri tai tiedostojärjestelmää käyttävä ohjelma tarvittaessa muodosta aikaleimat käytössä olevasta tiedosta, huomioiden aikaleimojen tavallisimmat käytöt. Käyttäytymiseen voi usein vaikuttaa joko [[mount|liitosvalitsimilla]] tai ohjelman asetuksilla.

==mtime==
mtime (''modification'' time) on tiedoston viimeisen muutoksen ajankohta. Tiedostoja kopioitaessa on usein erikseen pyydettävä mtimen säilyttämistä, siirtäessä järjestelmän sisällä komennolla [[mv]] aika säilyy itsestään.

mtime-aika, kuten atime, on asetettavissa komennolla [[touch]]. Komento päivittää samalla ctimen nykyhetkeen.

==ctime==
ctime (status ''change'' time) on aikaleima, jota käytetään varmuuskopiointiin. Tiedoston siirtäminen, oikeuksien muutokset yms. sekä myös tiedoston muokkaukset ja aikaleimojen asettaminen asettaa ctimen.

Huomaa, että ctime ei ole "creation time". Tällaista aikaleimaa ei ole unixeissa. Sen korvikkeena ([[Samba]]ssa yms.) käytetään yleensä joko aikaisinta aikaleimaa tai unix-ajan nollahetkeä 1.1.1970.

==atime==
atime ("''access'' time") on ajankohta jolloin tiedostoa viimeksi luettiin. Sitä voi käyttää esimerkiksi varmistamaan että tiettyä tiedostoa tosiaan käytetään ("miksi ihmeessä nämä asetukset eivät vaikuta?"), tarkastamaan onko muutoksia tapahtunut viimeisen lukemisen jälkeen tai arvioimaan ovatko tietyn hakemiston tiedostot käytössä (vai voiko ne poistaa).

Koska aikaleiman ylläpito vaatii kirjoituksen joka lukemisen yhteydessä, atime jätetään joskus liitosvalitsimilla päivittämättä tai se saattaa jäädä päivittymättä esimerkiksi [[NFS]]:n välimuistitoimintojen takia. Katso [[atime]]-artikkeli.

Tiedostojen varmuuskopiointi, indeksointi yms. saattavat aiheuttaa aikaleiman päivittymistä, jolloin sen informaatioarvo heikkenee.

==Aikaleiman käyttö==
Tiedoston <tt>atime</tt>-leiman näkee komennolla
[[ls]] -lu
<tt>mtime</tt>n komennolla
ls -l
ja <tt>ctime</tt>n komennolla
ls -lc

Vastaavasti tiedostot voi järjestää kyseisen aikaleiman mukaan valitsimella -t
ls -lct
ls -ct

Tiedostoja voi etsiä aikaleiman perusteella esimerkiksi komennolla [[find]]. Aika ilmoitetaan joko kokonaisina päivinä tai minuutteina (+/-n) tai vertaamalla toisen tiedoston vastaavaan aikaleimaan.

Luetellaan väliaikaistiedostojen hakemistoissa ja niiden alihakemistoissa olevat viime neljännestunnin aikana ja viimeksi edellisviikkona käytetyt tiedostot:
find /tmp -amin -15 -print
find /var/tmp -atime +7 -atime -14 -print

Luetellaan käyttäjien [[sähköposti]]hakemistojen vuoden muuttumatta säilyneet tiedostot:
find /home/*/.{Mail,mail} -mtime +365 -print

Putkitetaan lista mtimen mukaan changelog-tiedostoa uudemmista [[työhakemisto]]ssa ja sen alihakemistoissa olevista tiedostoista sivutusohjelmalle:
find . -newer changelog -print | [[less]]

Listataan ohjelman ajon aikana ctimen mukaan muuttuneet tiedostot [[kotihakemisto]]n .gnome-hakemistoissa kaikkine tietoineen:
touch aikaleima.tmp
ohjelma
find ~/.gnome* -cnewer aikaleima.tmp -ls
[[rm]] aikaleima.tmp

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Atime

2009-04-20T05:40:18Z

Ape: Yhdistettävä

{{Yhdistettävä | Aikaleima}}

<tt>atime</tt> on Unixin [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmien]] ylläpitämä tietue, joka kertoo tiedoston edellisen avausajankohdan. Muita [[aikaleima]]tietueita ovat <tt>mtime</tt>, joka kertoo edellisen muokkausajankohdan, sekä <tt>ctime</tt>, joka kertoo edellisen statusmuutoksen, kuten sisällön muokkauksen tai tiedoston [[tiedoston oikeudet|oikeuksien]] ja [[chattr|tiedostoattribuuttien]] muuttamisen ajankohdan.

Tiedoston <tt>atime</tt>-leiman näkee komennolla
[[ls]] -lu
<tt>mtime</tt>n komennolla
ls -l
ja <tt>ctime</tt>n komennolla
ls -lc

Vastaavasti tiedostot voi järjestää kyseisen aikaleiman mukaan valitsimella -t
ls -lut
ls -ut

==Tehonkulutus==
atimen ongelmana on, että tiedostojen lukemisia tapahtuu joissakin järjestelmissä todella usein, mikä aiheuttaa järjestelmälle jatkuvan tarpeen muuttaa atime-leimoja. Tämä taas johtaa joissakin erikoistilanteissa siihen, että huomattavan suuri osa järjestelmän tehosta kuluu atime-leimojen muuttamiseen. Ratkaisuna tähän on poistaa atime käytöstä joko osittain tai kokonaan niiden osioiden osalta, jossa sen ylläpito aiheuttaa ongelmia.

Tiedostojärjestelmää [[mount|liitettäessä]] on käytössä neljä erilaista atime-asetusta:
*'''atime''' - muutetaan aina atime-leimoja (oletus)
*'''nodiratime''' - ei muuteta hakemistojen atime-leimoja
*'''relatime''' - muutetaan atimea vain silloin, kun se on vanhempi kuin mtime tai ctime
*'''noatime''' - ei koskaan muuteta atimea

Yleensä ongelmallisilla osioilla voi käyttää asetusta <tt>noatime</tt>. On kuitenkin olemassa joitakin ohjelmia (esimerkiksi [[mutt]]-sähköpostiohjelma), jotka tarvitsevat tietoa siitä, milloin tiedostoa on viimeksi luettu sen muokkaamisen jälkeen (eli onko tiedostossa uusia viestejä). Tällaisia ohjelmia käytettäessä riittää yleensä <tt>relatime</tt>-asetuksen käyttö. Työpöytäympäristöjen ohjelmat valvovat yleensä näitä tiedostoja eri tekniikalla.

atimen päivittämättä jättäminen tarkoittaa, että käyttämättömiä ja siten luultavasti hyödyttömiä tiedostoja on vaikeampi löytää. atimen käyttö tähän tarkoitukseen edellyttää, ettei atime päivity varmuuskopioimisen, tiedostojen indeksoinnin tms. yhteydessä. <tt>nodiratime</tt> on tässä turvallisempi.

Jo liitetyn tiedostojärjestelmän voi muuttaa käyttämään noatimea komennolla
mount -o remount,noatime ''liitospiste''
Pysyvämmin asetuksen saa käyttöön lisäämällä sen [[fstab]]iin (neljäs sarake) esimerkiksi seuraavasti:
/dev/hdc1 /home ext3 defaults,noatime 0 2

Vastaavasti atimen saa väliaikaisesti käyttöön, esimerkiksi kun haluaa tarkistaa lukeeko ohjelma sitä tiedostoa mitä sen luulee lukevan:
mount -o remount,atime ''liitospiste''

==Katso myös==
*[[Aikaleima]]

==Aiheesta muualla==
*[http://kerneltrap.org/node/14148 atime kerneltrap.orgissa]

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Ip

2009-04-19T12:19:10Z

Ape: Pieniä korjauksia

''Tämä artikkeli kertoo verkkoasetustyökalusta. Katso myös artikkeli [[IP]]-protokollasta.''

Ip on kehittynyt [[komentorivi]]pohjainen verkkoasetustyökalu, jolla voidaan mm. hallita reititystä, laitteita ja tunneleita sekä tarkkailla verkkolaitteiden tilaa.

==Reititys==
Yleisimmät käyttötapaukset ovat [[route|reitin]] lisääminen, poistaminen sekä olemassa olevien reittien katsominen.

Näytetään voimassaolevat reititystiedot oletustaulusta (useammasta oletustaulusta lisää esimerkiksi artikkelissa [[Kahden oletusreitin käyttö]]):
ip route show
Mikä tulostaisi esimerkiksi
10.10.10.0/28 dev eth0 proto kernel scope link src 10.10.10.10
169.254.0.0/16 dev eth0 scope link metric 1000

Lisätään oletusreitti, jolla oletusliikenne kierrätetään laitteen 10.10.10.1 kautta:
ip route add default via 10.10.10.1

Poistetaan oletusreitti 10.10.10.1:
ip route del default via 10.10.10.1

==Katso myös==
*[[Ifconfig]]
*[[Iwconfig]]
*[[Route]]
*[[Netstat]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Laitteiston tarkkailu]]

Linuxin käyttöönottotapoja

2009-04-16T15:39:33Z

Ape: /* Koulukäyttöön tarkoitetut jakelut */

Vapaa käyttöjärjestelmä on monessa suhteessa hyvä vaihtoehto kouluille. GNU/Linux on vapaista käyttöjärjestelmistä tunnetuin ja siten se, jolle helpoiten löytyy tukea ja osaajia. GNU/Linuxin, Unixien ja vapaiden käyttöjärjestelmien etuja:

* Järjestelmä on yleensä ilmainen. Lisenssimaksujen sijaan voi maksaa tukipalveluista ja isompien projektien osalta räätälöintipalveluista.
* Suuri ilmainen ohjelmatarjonta, sisältäen myös erikoisohjelmiostoa, jota ei olisi mahdollisuutta hankkia kaupallisesti.
* Samaan käyttötarkoitukseen on useampia ohjelmia joita voi käyttää rinnakkain, jolloin oppilaiden on helpompi erottaa toiminnallisuus sen toteutuksesta tietyssä ohjelmassa.
* Samat ohjelmat ovat käytettävissä kaikilta koneilta, ei lisenssibyrokratiaa.
* Lähdekoodit ovat saatavilla, tietokoneen toimintaan voi tutustua myös niiden kautta. Myös monimutkaisiin ohjelmiin on mahdollista kokeilla pienten muutosten tekemistä.
* Unix on alusta alkaen suunniteltu monen käyttäjän ympäristöihin, ylläpidon automatisointiin ja ympäristön räätälöintiin on runsaasti työkaluja ja (melkein) valmiita ratkaisuja

Miellyttävintähän olisi, jos kouluissa luovuttaisiin kokonaan maksullisista ohjelmistoista ja toimittaisiin ainoastaan avoimien ohjelmistojen parissa. Avoimet ohjelmistot mahdollistaisivat kaikille samat lähtökohdat ohjelmistojen hankkimiseen ja käyttöön.

==Linuxin käyttö toisen käyttöjärjestelmän rinnalla==
Valitettavasti koulujen on eri syistä vaikea siirtyä suoraan kokonaan vapaiden käyttöjärjestelmien käyttöön, joten tässä esitetään mahdollisuuksia käyttää Linuxia entisten ratkaisujen rinnalla. Kouluissa voi miettiä myös muita tapoja tuomaan Linux oppilaiden ja opettajien työpöydille.

*[[Live-CD]]: Linuxia voi käyttää suoraan ilman asentamista. Sopii kokeiluihin, demoihin ja tapauksiin joissa asentaminen ei onnistu keskitetyn ulkoisen ylläpidon vastustuksen takia.

*[[Multiboot]]: Linux asennetaan Windowsin rinnalle ja jompikumi valitaan aina käynnistyksen yhteydessä.

*Verkkokäynnistys ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]], [[Netboot]] tms.): Linuxin käynnistys tapahtuu verkkopalvelimen avulla ja yleensä kaikki tiedostot pidetään palvelimella. Tämä helpottaa ylläpitoa ja täysiveristä Linuxia voi käyttää tietyllä koneella asentamalla vain käynnistyskoodi (usein pelkkä BIOS-säätö riittää).

*[[LTSP]]: Ohjelmat ajetaan keskeisellä palvelimella, jolloin yksittäiset koneet voivat olla vanhoja tai pelkistettyjä. LTSP on projekti ja ohjelmistokokoelma, jolla muun muuassa tämä toiminnallisuus on helposti toteutettavissa.

*[[Virtuaalikoneet]]: Linux ajetaan samanaikaisesti Windowsin kanssa samalla koneella virtuaalikonejärjeselyn avulla. Sopii silloin kun kummankin ohjelmia on voitava ajaa samanaikaisesti samalla koneella.

*Linux-ohjelmat Windowsissa: Openoffice, Firefox yms. käytettävissä Windowsissa, [[Cygwin]] tuo unixmaisen ympäristön Windowsiin.

*Windows-ohjelmat Linuxissa: [[Wine]], jolla voi ajaa Windows-ohjelmia Linuxissa

*[[Skolelinux]] (DebianEdu) ja [[Edubuntu]]: projekteja tai jakeluita, joissa ohjelmatarjonta on räätälöity koulukäyttöön.

=== Live-CD ===
[[Live-CD]] on Linux-jakelu, joka käynnistyy suoraan CD-levyltä (myös DVD-, levyke- ja USB-muistipohjaisia on olemassa) eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta. Usein tämä käynnistysvaihtoehto on erikseen otettava käyttöön BIOS-asetuksista.

Linuxia voi live-CD:llä helposti kokeilla esimerkiksi yksittäisellä oppitunnilla. Näin ajettuna Linux on yleensä hitaampi kuin tavanomaisessa asennuksessa, varsinkin jos koneessa on vähänlaisesti muistia. Joissakin live-CD:issä voi bootissa pyytää, että CD kopioidaan muistiin, jolloin CD-asemaa voi käyttää normaaliin tapaan ja CD:ltä luku ei hidasta toimintaa.

Kiintolevyä voi myös käyttää. Live-CD osaa usein
* käyttää ja kirjoittaa kiintolevyllä olevia tiedostoja
* luoda levykuvan tiedostoon, jolloin tähän voi tallettaa linux-tiedostoja seuraavaan linuxkäyttökertaan
* ottaa käyttöönsä kokonaisen osion (ja haluttaessa asentaa itsensä, jolloin CD:tä ei jatkossa tarvita).

CD:tä voi myös käyttää käynnistämään Linux [[X-pääte|X-päätteenä]] osana [[Linux-pääteympäristö]]ä. Tällöin riittää että CD:llä on levykkeenkuva, joka sisältää verkkoboottiohjelman.

=== Multiboot ===

[[Multiboot]] tarkoittaa, että konetta käynnistettäessä valitaan mitä käyttöjärjestelmää tällä kertaa käytetään. Windowsin voi halutessaan jättää oletuksena käynnistyväksi ja valinnan jättää Windows-käynnistyslataimen tehtäväksi, jolloin Linux ei vaikuta koneen Windows-käyttöön. Multiboot-järjestelyllä voi myös valita useamman Linux- tai Windows-version välillä. Jos valittavissa on vain kaksi käyttöjärjestelmää käytetään käsitettä dualboot.

Linux asennetaan Windowsin rinnalle mieluiten niin, että kiintolevylle on varattu osio linuxin käyttöön tai osioimatonta tilaa levyn lopusta. Jos BIOS ei osaa käyttää koko kiintolevyä, Linuxille kannattaa varata pieni osio siltäkin osalta levyä, jota BIOS osaa lukea.

Linux-jakeluiden asennusohjelmat yleensä jättävät Windowsin rauhaan ja mahdollistavat myös sen käynnistämisen normaalisti asennettaessa. Sen sijaan asennusohjelma ei yleensä osaa säätää Windowsin käynnistyslatainta, vaan jos sitä haluaa käyttää Windowsiin on erikseen kopioitava linuxin boottisektori ja asetettava Windows käyttämän sitä yhtenä käynnistysvaihtoehtona. Jollei levylle haluta Linux-osioita, Linux voi joskus tyytyä tiedostoihin Windows-osiolla.

Koneelle voi asentaa joko kokonaisen linuxin tai nettiboottiohjelman, joka hakee käyttöjärjestelmän lähiverkon palvelimelta. Myös välimuodot, joissa valtaosa tiedostoista ovat palvelimella, ovat mahdollisia.

Koulukäytössä multiboot sellaisenaan on hankala, koska kumpikin järjestelmä on ylläpidettävä erikseen jokaisella koneella. Ajastetut toiminnot onnistuvat vain siinä järjestelmässä, joka kulloinkin on valittuna. Tähän ongelmaan on ratkaisuja, mutta yleensä keskitetysti ylläpidetty järjestelmä on helpompi, jos kyseessä on esimerkiksi luokallinen koneita. Multibootin voi yhdistää tällaisiin keskitettyihin ratkaisuihin.

=== Verkkokäynnistys ===

Käyttöjärjestelmän ei tarvitse olla koneen omalla kiintolevyllä, vaan sen voi hakea lähiverkosta. Näin yksittäisiä koneita ei tarvitse juurikaan päivittää ja halutun ympäristön saa käyttöönsä miltä tahansa koneelta. Samalla voidaan jättää työasemakoneista kiintolevy pois ja siten harventaa huoltoväliä, vanhat kiintolevyt kun ovat herkkiä vikaantumaan.

Käynnistys tapahtuu pienellä ohjelmalla, joka voi olla verkkokortin ohjelmoitavalla muistipiirillä, kiintolevyllä tai irtomedialla (levykkeellä, CD-levyllä tai muistitikulla). Ohjelma ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]] tai vastaava) sisältää käytettävän verkkokortin ajurit ja käyttöjärjestelmä haetaan [[dhcp]]- ja [[tftp]]-palvelinten avustuksella.

Tarvittavan palvelimet asennetaan helpoiten [[LTSP]]-projektin työkaluilla, jotka sisältyvät paketoituina esimerkiksi [[Debian]]iin, [[Edubuntu]]un ja [[Skolelinux]]iin. LTSP:hen sisältyy myös [[rdesktop]], jolla koneelle saa yhtenä vaihtoehtona Windows-palvelimen työpöydän.

Verkkokäynnistyksenkin yhteydessä koneen omaa kiintolevyä voi käyttää, esimerkiksi käynnistystä nopeuttamaan tai väliaikaistiedostojen säilyttämiseen.

Sovellukset ajetaan joko itse työasemalla tai palvelimella. Sekä ohjelmistojen että käyttäjien tiedostot säilytetään kummmassakin tapauksessa yleensä palvelimella.

=== Virtuaalikoneet ===

Linuxin voi ajaa Windowsin alaisuudessa [[Virtuaalikoneet|virtuaalikoneessa]] tai muuten asiakasohjelmana. Näin Linuxin ohjelmia voi ajaa boottaamatta konetta. Vastaavasti Windowsin voi ajaa Linuxin virtuaalikoneessa.

=== Linux-ohjelmat Windowsissa ===

Linuxin ohjelmiin voi myös tutustua windows-ympäristössä ilman itse Linuxia. [[OpenOffice.org]], [[Firefox]] yms. ovat saataville myös Windowsille, eikä niihin totuttelu Microsoftin ohjelmien sijaan edellytä Linuxin käyttöä. Linux voi tuntua helpommalta, jos siitä löytyy jo aiemmin tuttuja ohjelmia.

Myös unixmainen ympäristö [[Cygwin]] on saatavissa Windowsiin. Sen avulla voi käyttää useimpia unixeista tuttuja komentorivityökaluja. Cygwinin avulla käännetyt ohjelmat voivat myös käyttää [[X Window System|X]]:ää tai Windowsin graafista käyttöliittymää.

=== Windows-ohjelmat Linuxissa ===

Jos Windows tarvitaan yksittäisten ohjelmien takia, ratkaisuna voi multibootin ja virtuaalikoneen sijaan olla Windows-emulaattori tai yhteensopivuuskerros. Yleensä käytetty ratkaisu on [[Wine]] tai sen hiotumpi kaupallinen versio, Codeweaversin [[CrossOver Office]].

== Koulukäyttöön tarkoitetut jakelut ==

Joitakin jakeluita on erityisesti suunniteltu koulukäyttöön. Tällaisia ovat [[Skolelinux]] (DebianEdu) ja [[Edubuntu]]. Niissä on valmiiksi valittu joukko ohjelmia, jotka soveltuvat opetukseen tai muuhun koulukäyttöön, ja hiottu kouluissa usein tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, kuten [[LTSP]]. Samat paketit enemmän tai vähemmän samassa muodossa löytyvät usein myös tavallisista jakeluista.

== Aiheesta muualla ==

* [http://wiki.debian.org/DebianEdu/ DebianEdu]
* [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Edubuntu/ Edubuntu]

[[Luokka:Linux kouluissa]]

Malline:Jakeluspesifinen

2009-04-14T17:16:33Z

Ape: Korjattu mallinteen aiheuttama päätekstiin tuleva sisennys

<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #000; padding: 1em 1em 1em 1em; background-color:#eeeeee; align:right; font-size:1em;">

[[Kuva:Jakelukohtainen.png|left|150px]]
Tämän artikkelin tiedot ovat käyttökelpoisia vain tiettyä [[Jakelut|jakelupakettia]] käytettäessä. Tällaisenaan sen tiedoista ei saada täyttä hyötyä irti, vaan artikkeli tulisi muuttaa jakeluriippumattomaksi.
</div>
<includeonly>
[[Luokka:Jakeluspesifiset artikkelit]]
</includeonly>

Virtuaalisen järjestelmän verkkosiltaus

2009-04-14T17:12:41Z

Ape: Virtualbox tekee tämän helpommin

{{jakeluspesifinen}}

Tässä artikkelissa käsitellään verkkosillan luomista [[virtualisointi|virtuaalikoneessa]] pyörivään järjestelmään. Huomaa kuitenkin, että voit päästä helpommalla käyttämällä valmiita ratkaisuja. Esimerkiksi Virtualbox siltaa yhteyden automaattisesti ja helposti, kun valitset virtuaalisen verkkokortin asetuksista "Bridged Network".
== Isäntäkone A ==

Isäntäkoneen käyttöjärjestelmä on tässä esimerkissä [[Sabayon]] linux 4.0, joka on [[Gentoo]]-pohjainen ja sopii erinomaisesti mm. testailuun.

Linux ariloulaleelay 2.6.27-sabayon #1 SMP Sat Dec 20 16:15:56 UTC 2008 x86_64 Intel(R) Core(TM)2 CPU 4300 @ 1.80GHz GenuineIntel GNU/Linux

flags : fpu vme de pse tsc msr pae mce cx8 apic sep mtrr pge mca cmov pat pse36 clflush dts acpi mmx fxsr sse sse2
ss ht tm pbe syscall lm constant_tsc arch_perfmon pebs bts rep_good nopl pni monitor ds_cpl est tm2 ssse3 cx16 xtpr lahf_lm

=== libvirt + KVM Gentoossa ===
Tästä eteenpäin seuraa Gentoo-kohtaista testausjärjestelmän pystytystä. Asennetaan [[qemu]], [[kvm]] ja [[libvirt]].

Sabayonin <tt>[[System.map]]</tt> pitää linkittää oikeaan paikkaan jotta [[ydin|ytimen]] [[moduuli|moduuleja]] voidaan kääntää:
ariloulaleelay ~ # ln -s /boot/System.map-genkernel-x86_64-2.6.27-sabayon /lib/modules/2.6.27-sabayon/build/System.map

Qemu täytyy kääntää [[gcc]]-3:lla!
>>> [[Emerge|Emerging]] (1 of 1) app-emulation/qemu-softmmu-0.9.1-r3
* qemu-0.9.1.tar.gz RMD160 SHA1 SHA256 size ;-) ... [ ok ]
* checking ebuild checksums ;-) ... [ ok ]
* checking auxfile checksums ;-) ... [ ok ]
* checking miscfile checksums ;-) ... [ ok ]
* qemu requires gcc-3 in order to build and work correctly
* please compile it switching to gcc-3.
* We are aware that qemu can guess a gcc-3 but this feature
* could be harmful.

Qemu käännetään versiolla 3.4.6, muilla kääntäjä on järjestelmän oletus: <tt>gcc-4.3.2</tt>. Tässä asennetut paketit:

Wed Feb 25 16:46:08 2009 >>> sys-devel/gcc-3.4.6-r2
Wed Feb 25 16:55:31 2009 >>> app-emulation/qemu-softmmu-0.9.1-r3
Wed Feb 25 17:05:27 2009 >>> app-emulation/qemu-0.9.1
Wed Feb 25 17:08:20 2009 >>> app-emulation/libvirt-0.5.1
Wed Feb 25 17:13:01 2009 >>> app-emulation/kqemu-1.3.0_pre11
Wed Feb 25 17:19:45 2009 >>> app-emulation/kvm-84
Wed Feb 25 17:22:20 2009 >>> app-emulation/virtinst-0.400.0
Wed Feb 25 17:22:45 2009 >>> app-emulation/virt-viewer-0.0.3
Wed Feb 25 17:23:21 2009 >>> app-emulation/virt-manager-0.6.0-r1

Lopuksi käynnistetään <tt>libvirtd</tt> ja asetetaan se käynnistymään automaattisesti:
# /etc/init.d/libvirtd start
# [[rc-update]] add libvirtd default

== Verkko ==
<tt>eth0</tt> on kytketty reitittimeen NAT1 (192.168.1.0/24), joka on kytketty palomuurin kautta internetiin. Tämä simuloi dmz-aluetta, joka sillataan virtuaalikoneelle. '''Sillattavalla liitännällä ei tule olla omaa ip-osoitetta isäntäjärjestelmässä.'''

eth0 Link encap:Ethernet HWaddr 00:18:f3:16:aa:7f

<tt>eth1</tt> on toinen verkkokortti, joka on kytketty reitittimeen NAT2 192.168.0.0/24. Tämä simuloi sisäverkkoa, mutta sen kautta ei ole pääsyä internetiin. Fyysisesti tämä on täysin erillinen verkosta NAT1.

eth1 Link encap:Ethernet HWaddr 00:20:18:8e:43:32
inet addr:192.168.0.100 Bcast:192.168.0.255 Mask:255.255.255.0

Reititykset ovat vielä asetettu siten, että isäntäkone on kytketty <tt>eth0</tt>:n kautta verkkoon NAT1, johon tullaan kytkemään verkkosilta:
$ [[route]]
Kernel IP routing table
Destination Gateway Genmask Flags Metric Ref Use Iface
192.168.1.0 * 255.255.255.0 U 0 0 0 eth0
192.168.0.0 * 255.255.255.0 U 0 0 0 eth1
192.168.122.0 * 255.255.255.0 U 0 0 0 virbr0
loopback ariloulaleelay 255.0.0.0 UG 0 0 0 lo
default 192.168.1.1 0.0.0.0 UG 0 0 0 eth0

=== Luodaan uusi verkkoyhteys ”Bridge to LAN” ===
Lainaukset <tt>brctl</tt>-manuaalista. Ks. myös [http://libvirt.org/formatdomain.html#elementsNICSBridge]

”This is the recommended config for general guest connectivity on hosts with static wired networking configs. Provides a bridge from the VM directly onto the LAN. This assumes there is a bridge device on the host which has one or more of the hosts physical NICs enslaved.”

Silta on br0, jolla on ”hallussaan” (enslaves) eth0.

”The guest VM will have an associated tun device created with a name of vnetN, which can also be overridden with the <target> element. The tun device will be enslaved to the bridge. The IP range / network configuration is whatever is used on the LAN. This provides the guest VM full incoming & outgoing net access just like a physical machine.”

<tt>bridge.xml</tt>: määritellään silta br0 ja yhdistetään liikenne eth0 -> vnet0. UUID on luotu <tt>uuidgen</tt>:llä.

<network>
<name>bridge</name>
<uuid>4aa7bd44-302e-4bcd-896b-34c83be1dec0</uuid>
<bridge name='br0' stp='on' forwardDelay='0' />
<interface type='bridge'>

<source bridge='eth0'/>
<target dev='vnet0'/>
</interface>

<ip address='192.168.1.100' netmask='255.255.255.0'>

<dhcp>
<range start='192.168.1.101' end='192.168.1.254' />
</dhcp>
</ip>
</network>

Ladataan määritykset libvirtiin. Tämä luo automaattisesti sillan br0.

$ virsh net-define bridge.xml
Verkko bridge määritetty tiedostosta bridge.xml

$ virsh net-start bridge
Verkko bridge käynnistetty

$ virsh net-list
Nimi Tila Automaattikäynnistys
-----------------------------------------
bridge aktiivinen no

”An ethernet bridge is a device commonly used to connect different networks of ethernets together, so that these ethernets will appear as one ethernet to the participants. Each of the ethernets being connected corresponds to one physical interface in the bridge.”

br0:aan yhdistetään eth0. libvirt yhdistää itse luomansa laitteen ”vnet0”.

# brctl addif br0 eth0

Määritetään sillan route:
# route add -net 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 dev br0

Muut routet korjataan aiemmasta konfiguraatiosta, tässä niiden määritykset:
# route del -net 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 dev eth0
# route del default gw 192.168.1.1

# route add -net 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 dev eth1

Oletusreitti voi kulkea vain sisäverkkoon, (NAT2) tai dmz-verkkoon (NAT1). '''Oletusreittejä voi olla vain yksi!!'''

# route add default gw 192.168.1.1 br0 # NAT1
# route add default gw 192.168.0.1 netmask 255.255.255.0 dev eth1 # NAT2

Alla on reititystaulu, jossa isäntäkone on yhteydessä NAT1:een ja NAT2:een, pääsee vielä internetiinkin.

$ route
Kernel IP routing table
Destination Gateway Genmask Flags Metric Ref Use Iface
192.168.1.0 * 255.255.255.0 U 0 0 0 br0
192.168.0.0 * 255.255.255.0 U 0 0 0 eth1
loopback ariloulaleelay 255.0.0.0 UG 0 0 0 lo
default 192.168.1.1 0.0.0.0 UG 0 0 0 br0

Sillä oletusreitti on br0, internet toimii.
ariloulaleelay $ ping linux.fi
PING linux.fi (82.118.208.5) 56(84) bytes of data.
64 bytes from web.mpoli.fi (82.118.208.5): icmp_seq=1 ttl=55 time=22.9 ms

Kun virtuaalikone on päällä, pingaus sillan kautta NAT1:een pitäisi toimia:

ariloulaleelay $ ping 192.168.1.14
PING 192.168.1.14 (192.168.1.14) 56(84) bytes of data.
64 bytes from 192.168.1.14: icmp_seq=1 ttl=64 time=2.67 ms

Samoin kuin NAT2-”sisäverkossa” olevien koneiden, joilla on eri route.

ariloulaleelay $ ping 192.168.0.101
PING 192.168.0.101 (192.168.0.101) 56(84) bytes of data.
64 bytes from 192.168.0.101: icmp_seq=1 ttl=64 time=0.449 ms

Dnsmasq ei ole päällä. Jos se olisi, sen konfiguraation olisi lisättävä
except-interfaces=br0

== Kernel-modulit ==
'''Jotta guest voi kytkeytyä siltaan, tarvitaan 'tun'-moduli'''. Muutoin näet virheen: ”Failed to add tap interface 'vnet%d' to bridge 'br0' : No such file or directory”. Ladataan myös virtualisointimodulit.

# modprobe tun
# modprobe kqemu
# modprobe kvm

== Virtuaalikone A==
Gentoo 2008.0 x86 [[live-cd]], ei käynnistä X:ää ja on kevyt testaukseen. Live-cd sisältää ssh-palvelimen.

$ virt-install --connect=qemu:///system \
--name=gentoo \
--nodisks \
--cdrom=var/iso/install-x86-minimal-2008.0.iso \
--ram=1024 \
--network bridge:br0

br0:lla on nyt eth0:n MAC-osoite ja siltaan on yhdistetty myös vnet0.
Kun guest on käynnistynyt se hakee ip-osoitteen omaan virtuaaliliitäntäänsä eth0, mutta isännän vnet0 ei saa ipv4-osoitetta.

$ brctl show
bridge name bridge id STP enabled interfaces
br0 8000.0018f316aa7f yes eth0
vnet0
virbr0 8000.000000000000 yes

Samassa verkossa eth0:n kanssa olevat koneet voivat nyt liikennöidä virtuaalikoneen kanssa NATin/palomuurin sääntöjen mukaan.

zapotec $ ifconfig wlan0
wlan0 Link encap:Ethernet HWaddr 00:1f:3b:xx:xx:xx
inet addr:192.168.1.11 Bcast:192.168.1.255 Mask:255.255.255.0

Virtuaalikoneen ip:n loppuosaksi arpoutui 14, ja kun ssh-palvelin on käynnissä, voi sinne ottaa toiseen NAT1:een kytketyltä laitteelta yhteyttä.

zapotec $ ssh 192.168.1.14 -l root
Password:
Welcome to the Gentoo Linux Minimal Installation CD!

livecd ~ # ifconfig eth0
eth0 Link encap:Ethernet HWaddr 54:52:00:00:5A:C2
inet addr:192.168.1.14 Bcast:192.168.1.255 Mask:255.255.255.0

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Keskustelu:Komentorivivinkkejä

2009-04-14T17:09:55Z

Ape: /* videota ASCII-grafiikalla. */ uusi osio

== Komentojen korostaminen ==

Mielestäni komentoja kannattaisi jotenkin korostaa vinkkien tekstien seasta esimerkiksi wikin esimuotoilutoiminnolla (välilyönti rivin aluun):

:3. Komennolla
find . -type f -name "*koira*" -print0 | xargs -0 grep -l "kissa"
:löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa".

Toisaalta tämä voi vaikeuttaa lukemista, mutta ainakin on selvää, mistä komento alkaa ja mihin se loppuu. Toinen vaihto voisi olla tt-tagin käyttäminen:

:3. Komennolla <tt>find . -type f -name "*koira*" -print0 | xargs -0 grep -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa".

Tärkeintä on, että jostain korostustavasta sovitaan, ja että samaa korostustapaa käytetään koko dokumentissa. -- [[Käyttäjä:Japsu|Japsu]] 19. huhtikuuta 2005 kello 10:24:32 (EEST)

Minusta voisi tällä sivulla (ja muuaallakin) yhden rivin komennoissa käyttää tt-tagia ja sitten useamman rivin listauksissa tuota esimuotoilua (=välilyönti alkuun). Koko wikin kattavan käytännön voisi sopia vaikka kahvihuoneessa?
--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 27. huhtikuuta 2005 kello 16:08:29 (EEST)

Pistin nyt sitten tt-tagin. Toivottavasti kukaan ei pistä pahakseen. Oli melkoinen homma, mutta pisti lukemaan kaikki vinkit ja oppi kivoja pikku juttuja :) Väliotsikoita en kyllä varmaan jaksa tehdä... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 29. huhtikuuta 2005 kello 21:15:30 (EEST)

== Väliotsikointia? ==

Luettelomuoto on sadalle vinkille jo aika raskas, jonkinlaiset väliotsikot olisivat eduksi. -- Sini Ruohomaa, passing by
:Kannatan, kukahan tämän ottaisi tehtäväkseen.. Pitäisi hahmotella osakokonaisuuksia - verkko voisi olla yksi, yms. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 19. syyskuuta 2006 kello 13:14:39 (EEST)
::Sinne menivät väliotsikot, seuraavaksi joku voisi ottaa hommakseen muuttaa kaikki sivun punaiset linkit sinisiksi. ;) --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 19. maaliskuuta 2007 kello 18.57 (EET)
:::Hienoa työtä! Täytyypä katsella noita punaisia linkkejä :) --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 19. maaliskuuta 2007 kello 19.17 (EET)
:::Jep, mahtavaa. Otetaan haaste vastaan. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 19. maaliskuuta 2007 kello 19.39 (EET)

== videota ASCII-grafiikalla. ==

"Antamalla komennon mplayer filmi.ogg tekstikonsolissa voit katsella videota filmi.ogg ASCII-grafiikalla."

Tämä ei ainakaa minulla näytä videota ASCIIna. Tarvitseeko tähän jotain vipuja? Löysin mahdollisuuden käyttää ASCII-grafiikkaa käskemällä <tt>-vo aa</tt> tai <tt>-vo caca</tt>. Pitäisikö näistä mainita? --[[Käyttäjä:Ape|Ape]] 14. huhtikuuta 2009 kello 17.09 (UTC)

Random

2009-04-14T12:53:49Z

Ape:

'''<tt>/dev/random</tt>''' on [[laitetiedosto]], josta saadaan satunnaislukuja. Linux sisältää hyvänä pidetyn satunnaislukugeneraattorin, joka kokoaa eri lähteistä enemmän tai vähemmän satunnaista dataa ja muodostaa tästä laitetiedostosta tarjottavia satunnaislukuja. '''<tt>/dev/urandom</tt>''' tarjoaa saman toiminnallisuuden, mutta siinä missä /dev/random tarvittaessa odottaa ulkopuolista satunnaisdataa, /dev/urandom tarvittaessa tinkii satunnaislukujen laadusta.

Satunnaislukugeneraattorin tarvitsemaa satunnaisdataa saadaan tallennetusta siemenestä sekä esimerkiksi eri laiteajurien ajoituksista, hiiren liikkeistä yms. Osa tästä datasta voi olla ulkopuolisen osittaisessa kontrollissa, mutta data pyritään yhdistämään niin, ettei joidenkin lähteiden kontrolli riitä ennustamaan satunnaislukuja.

Pseudosatunnaislukujen luonnissa käytetään algoritmia, jonka luomia lukuja ei tiettävästi voida ennustaa edellisten lukujen perusteella, mutta aroissa tilanteissa, kuten kryptografisia avaimia luotaessa, suositellaan <tt>/dev/random</tt>-tiedoston käyttämistä.

[[Luokka:Järjestelmä]]

Keskustelu:WLAN-kortit

2009-04-07T15:54:27Z

Ape:

Tämä sivu on tarkoitettu korvaamaan sivu [[Langattomat verkkolaitteet]]. Se on vielä kesken.

Sivun tarkoitus on listata Linuxissa toimivat [[WLAN]]-laitteet, parhaiten tuetut ensimmäiseksi. Koska useat eri nimillä myytävät laitteet käyttävät samoja piirisarjoja, tehdään ensin pääjako piirisarjojen mukaan. Jokaisen piirisarjan alle listataan kyseistä piirisarjaa käyttäviä laitteita.

Laitekohtaiset asennus- ja käyttöohjeet laitetaan omille sivuilleen, jotta tämä sivu säilyisi mahdollisimman selkeänä ja helposti muokattavana.
:Käykö asianosaisille, että siirrän tämän artikkelin (esimerkiksi) nimelle WLAN-kortit? Käsite langaton verkkolaite kun sisältää muutakin kuin pelkän WLANin (kuten vaikkapa [[Bluetooth]]in), eikä luettelokaan oikein ole sopiva termi artikkelille, johon on käytännössä pakko lisätä myös yleisohjeita esimerkiksi korttien tunnistuksesta ja ajurien asentamisesta. -- Yleisesti ottaenhan tämän artikkelin sisältö on jo melko hyvällä tasolla, eikä siitä puutu paljoakaan sellaista, mitä vanhassa artikkelissa on ja joka toisaalta ei ole liian ajankohtaista vaatiakseen jatkuvaa ylläpitoa. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 1. maaliskuuta 2008 kello 21.49 (EET)
::Sopii, luettelo ei tosiaan sovi tähän hyvin ja se olikin alunperin lähinnä työnimi tälle uudelle sivulle. Mietin siirtoa jo aiemmin mutta se jäi tekemättä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 1. maaliskuuta 2008 kello 22.17 (EET)
:::Siirretty. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 1. maaliskuuta 2008 kello 22.46 (EET)

Oma PCI-paikkaan menevä D-link-korttini toimi Ubuntussa suoraa ilman pienintäkään säätämistä. lspci ilmoittaa piirisarjan olevan '''RaLink RT2561/RT61 rev B 802.11g'''. --[[Käyttäjä:Ape|Ape]] 7. huhtikuuta 2009 kello 15.54 (UTC)

Yle Areena ja Elävä arkisto

2009-04-03T14:44:54Z

Ape: Tietoja uudelleen testattu ja päivitetty

Yleisradion [http://areena.yle.fi/ YLE Areena] ja [http://www.yle.fi/elavaarkisto/ Elävä arkisto] on toteutettu käyttäen Microsoftin suljettuja wmv- ja wma-tiedostomuotoja, mistä johtuen ne eivät toimi muilla järjestelmillä aivan mutkattomasti.

Linuxissa käyttäjän täytyy asentaa sopivat toisto-ohjelmat, koodekit ja selainliitännäiset (plugin).

Toimivaksi havaittuja toisto-ohjelmia ovat ainakin [[Mplayer]] (mplayerplug-in ym), [[Xine]] ([[gxine]]-plugin, [[kaffeine]]-plugin, [[totem]]-plugin ym), [[Videolan client]] (vlc-plugin) sekä [[GStreamer]] <tt>gstreamer-[[ffmpeg]]</tt> paketin kanssa ([[kaffeine]]-plugin, [[totem]]-plugin ym). Toimivuus kuitenkin vaihtelee versiosta toiseen. Parhaan selainliitännäisen ja mediasoitin[[taustaohjelma]]n löytyminen edellyttää käytännössä käsin kokeilemista.

Yhtenä ratkaisuna [[Mozilla Firefox]]-selaimen käyttäjille on [https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/446 MediaPlayerConnectivity]-laajennuksen käyttäminen. Se sallii videon avaamisen vapaavalintaisen mediasoittimen omassa ikkunassa.

Jatkossa YLE on ottamassa käyttöön MPEG.4/H.264-koodauksen, jonka toimivuus Linuxilla ja [[wikipedia:fi:Macintosh|Macintoshilla]] pitäisi olla huomattavasti parempi. [http://sektori.com/uutinen/yle-taipui-linux-mackansan-tahtoon/8443/ Sektorin uutinen aiheesta.]

==Selainliitännäisten asennus==
===Arch Linux===
Totem-liitännäinen löytyy paketista <tt>totem-plugin</tt>, GStreameria [[taustaohjelma]]naan käyttävä Totem paketista <tt>totem</tt> ja Xineä käyttävä Totem paketista <tt>totem-xine</tt>. Mplayer-liitännäinen löytyy paketista <tt>mplayer-plugin</tt>.

VLC-liitännäistä ei löydy suoraan paketinhallinnasta, mutta se voidaan asentaa esimerkiksi [http://aur.archlinux.org/packages.php?ID=13120 AURin avulla].

===Fedora===
YLEn tiedostojen toistamiseen tarvittavat koodekit (purku-ohjelmat) löytyvät Fedorassa [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta]] [[RPM Fusion]] -[[pakettivarasto]]sta.

Fedorassa on oletuksena käytössä [[Totem]]-selainliitännäinen [[GStreamer]]-[[taustaohjelma]]lla. Toistossa tarvittavien GStreamer-koodekkien asennus on neuvottu artikkelissa [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]].

Totemiin voi myös asentaa [[Xine]]-pohjaisen taustajärjestelmän asentamalla paketit <tt>totem-xine</tt> ja <tt>xine-lib-extras-freeworld</tt> (epävapaita koodekkeja Xinelle). Käytettävä taustajärjestelmä vaihdetaan [[pääkäyttäjä]]nä komennolla <tt>totem-backend -b xine</tt>. GStreamer-taustajärjestelmän saa takaisin käyttöön komennolla <tt>totem-backend -b gstreamer</tt>.

[[VLC]]-liitännäinen löytyy paketista <tt>mozilla-vlc</tt>, [[Gxine]]-liitännäinen paketista <tt>gxine-mozplugin</tt> ja [[Xine]]-liitännäinen paketista <tt>xine-plugin</tt>. Ennen niiden asentamista voi olla tarpeen poistaa Totem-liitännäinen (<tt>totem-mozplugin</tt>).

Yleistä tietoa ohjelmapakettien asentamisesta löytyy artikkeleista [[Ohjelmien asentaminen]] ja [[Fedoran paketinhallinta]].

===openSUSE===
Selainliitännäiset löytyvät [[openSUSE]]ssa seuraavista paketeista:
*[[Gxine]]: <tt>gxine-browser-plugin</tt>
*[[Kaffeine]]: <tt>kaffeine-mozilla</tt>
*[[MPlayer]]: <tt>mplayerplug-in</tt>
*[[Totem]]: <tt>totem-plugin</tt>
*[[VLC]]: <tt>vlc-mozillaplugin</tt>
*[[Xine]]: <tt>xine-browser-plugin</tt>

Liitännäisten asentamiseen tarvitaan [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallinen]] [http://packman.links2linux.org/ Packman]-[[pakettivarasto]]. Sen voi ottaa käyttöön [[YaST]]in kohdassa ''Ohjelmistot'' --> ''Ohjelmistolähteet'', missä valitaan ''Lisää'' --> ''Yhteisöasennuslähteet'' ja painetaan ''Seuraava''. Ruudussa näkyvästä listasta voi valita Packmanin ja/tai muita pakettivarastoja.

Itse pakettien asentamiseen voi käyttää joko YaSTin Ohjelmistohallintaa tai [[Zypper]]-[[komentorivi]]työkalua.

=== Ubuntu ===
Ubuntussa on oletuksena käytössä [[Totem]]-liitännäinen [[GStreamer]]-[[taustaohjelma]]lla. Tarvittavat GStreamer-kodeekit saa asennettua paketista <tt>ubuntu-restricted-extras</tt>. Paketin voi asentaa joko ''Sovellukset'' -> ''Lisää/Poista...'' -työkalun avulla, [[Synaptic]]-pakettienhallintaohjelmalla tai komentamalla [[komentorivi]]llä
[[sudo]] [[apt-get]] install ubuntu-restricted-extras
Itse Totem-liitännäinen sekä GStreameria käyttävä Totem löytyvät paketeista <tt>totem-mozilla</tt> ja <tt>totem-gstreamer</tt>.
Lisätietoja pakettien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

Totem-liitännäisen kanssa ongelmia voivat tuottaa mm. paketit mozilla-mplayer ja totem-xine. Mikäli ne on asennettuna, kannattaa paketit poistaa. [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=20696.0]

MPlayer-liitännäisen voi asentaa paketeista <tt>mozilla-mplayer</tt> ja <tt>mplayer-nogui</tt>. [[Xine]]-pohjainen <tt>[[gxine]]plugin</tt> asentuu paketista <tt>gxineplugin</tt> ja VLC-liitännäinen paketista <tt>mozilla-plugin-vlc</tt>.

Ennen muiden liitännäisten asentamista voi olla tarpeen poistaa Totem-laajennos poistamalla paketit <tt>totem-mozilla</tt> ja <tt>totem-gstreamer-firefox-plugin</tt>.

==Testituloksia==
Testitaulukko Firefox 3.0-selaimella:
{|
|-
! Mediasoitinliitännäinen
! Yle Areena ja Elävä arkisto
! Mtv3 Netti-TV
|-
| [[Totem]]-liitännäinen
| toimii (kuva nykii)
| ei toimi
|-
| gecko-mediaplayer
| ei toimi
| ei toimi
|-
| [[MPlayer]]-liitännäinen
| ei toimi
| ei toimi
|-
| [[Gnome-mplayer]]-liitännäinen
| toimii
| ei toimi
|-
| [[VLC]]-liitännäinen
| toimii (epävakaa)
| toimii
|-
| [[Xine]]-liitännäinen
| toimii
| toimii
|}

Videopalvelut, jotka käyttävät Flashia ja toimivat, kun asennat Flashin:
* BBC
* SVT
* Nelosen netti-tv

==Ulkoisen mediasoittimen käyttö==
Yksi ratkaisu on tiedoston toistaminen ulkoisessa mediasoitinikkunassa sen suoran osoitteen (*.asx) perusteella. Tarvittaessa voidaan myös poimia varsinaisen wmv- tai wma-tiedoston osoite ladatun asx-tiedoston sisältä.

Elävän arkiston puolella ei ole tarjolla suoran videotiedoston osoitetta, vaan se täytyy poimia sivun lähdekoodista. Asx-tiedoston osoite löytyy embed-tagin src-kentästä. Tiedostonnimeen on sen latausta varten lisättävä "<tt><nowiki>http://www.yle.fi/player/</nowiki></tt>", esimerkiksi
<tt><nowiki>http://www.yle.fi/player/21117.asx?s=512</nowiki></tt>.

Asx-tiedoston sisältä löytyy varsinaisen wmv- tai wma-tiedoston osoite, jonka syöttäminen mediasoittimelle voi jossain tapauksissa olla tarpeellista. Ylläolevan videotiedoston (Linus Torvaldsin haastattelu vuodelta 1996) suora osoite olisi esimerkiksi
<tt><nowiki>http://195.248.86.140/player/2/11/21110_1.wmv</nowiki></tt>
Soittolistan(.asx) sisältöä ei tarvitse lukea aina käsin, sillä esimerkiksi mplayeriä voi opastamaan käyttämään soittolistoja -playlist optiolla. Seuraavassa esimerkki aikaisemmalla videopätkällä:
mplayer -playlist <tt><nowiki>"http://www.yle.fi/player/21117.asx?s=512"</nowiki></tt>
Tämän pitäisi toimia, mikäli ylen käyttävät serverit antaisivat aina toimivan osoitteen takaisin, mutta näin ei aina ole(toimii kuitenkin osassa areenan videoita). Tällöin edellä olevan osoitteen antama tieto on luettava käsin esimerkiksi joko selaimella tallentamalla, tai tulostamalla lynxin avulla:
lynx -dump <tt><nowiki>"http://www.yle.fi/player/21117.asx?s=512"</nowiki></tt>
Tällöin ruudulle tulee teksti jonka .asx tiedosto sisältää. Tämän tiedoston sisällä on linkit tiedostoihin mitkä pitäisi soittaa, mutta jostain syystä ylen videot eivät monesti toimi http-alkuisilla osoitteilla, mutta lähtevät toimimaan kun http vaihdetaan mms-alkuiseksi. Esimerkiksi
<tt><nowiki>http://195.248.86.140/player/2/11/21110_1.wmv</nowiki></tt>
muutetaan muotoon
<tt><nowiki>mms://195.248.86.140/player/2/11/21110_1.wmv</nowiki></tt>
Ja tällä tavalla ei tähän mennessä ole vielä tullut toimimattomia videoita mplayerin kanssa. mplayer ei tosin tue streamin kelausta tai kuvan pysäytystä.

Ylen palvelimet kärsivät ilmeisesti usein kovasta liikenteestä, ja suoraan toistettaessa video voi ärsyttävästi pätkiä ja katkeilla. Tällöin kannattaa laittaa soittimessa päälle välimuistitus (eng. ''caching''). Kannattaa huomata, että Ylen ääni- ja videovirrat ovat mms-muotoisia, ja esimerkiksi [[VLC]]:ssä Ylen videoiden välimuistituksen saa päälle valitsimella <tt>--mms-caching=1000</tt>, jossa yhtäsuuruusmerkkien jälkeinen lukumäärä ilmoittaa sivuttamisen ajan millisekunneissa. Pahan ruuhkan aikana kannattaa käyttää reilua määrää. Mplayerissä välimuistin määrää voi lisätä valitsimella <tt>-cache <tavumäärä></tt> (ilman sulkeita). Sopiva tavumäärä on vaikka jostain 1024 arvosta maksimiin, eli 8192.

Mikäli ongelma on, että syötettyäsi wmv/wma-osoitteen mediasoittimelle (esimerkiksi MPlayer), se jää ikuiseen silmukkaan toistamaan samaa osoitetta mutta ei saa koskaan YLE:n palvelimelta oikeaa tiedostoa, kokeile vaihtaa mediasoittimen <tt>User-agent</tt>-[[HTTP]]-otsikon arvoa. Windows Media Playerin User-agent-arvo <tt>NSPlayer/8.0.0.4477</tt> toiminee varmimmin.

[[Komentorivi]]llä annettu komento
mplayer -user-agent NSPlayer/8.0.0.4477 <tt><nowiki>http://195.248.86.140/player/2/11/21110_1.wmv</nowiki></tt>
toimii paremmin kuin
mplayer <tt><nowiki>http://195.248.86.140/player/2/11/21110_1.wmv</nowiki></tt>

Tällöin MPlayer valehtelee YLE:n palvelimelle olevansa Windows Media Player 8 -soitin, jolloin toisto jostain syystä onnistuu. Jos lisäät seuraavan rivin [[kotihakemisto]]osi tiedostoon <tt>.mplayer/config</tt>, käyttää MPlayer aina tätä <tt>User-agent</tt> -arvoa eikä sitä tarvitse erikseen valita komentoriviltä:
user-agent = NSPlayer/8.0.0.4477

===Videon tallentaminen myöhempää katselua varten===
Jos sinulla on hidas verkkoyhteys tai muusta syystä et voi katsoa YLEn videoita ilman häiritsevää pätkimistä, voit myös kokeilla tallentaa videon ensin omalle koneellesi kokonaisuudessaan ja vasta sitten katsoa sitä. Omalle koneelle tallennetussa videossa on myös se etu, että sen voi halutessaan pysäyttää tai kelata haluamaansa kohtaan.

Helppokäyttöisin videovirtojen tallennusohjelma on [[mimms]]. Avaa ensin haluamasi video selaimessa ja kun upotettu video alkaa pyörimään, napsauta kuvaa hiiren kakkospainikkeella ja aukeavasta kontekstivalikosta valitse URL-osoitteen kopiointi (Totem-selainliitännäisessä vaihtoehdon nimi on "Kopioi"). Avaa sitten [[komentorivi]] ja liitä sinne [[leikepöytä|leikepöydälle]] kopioitu URL-osoite sekä haluamasi videon tiedostonimi. Esimerkki:
mimms mmsh://mediak.yle.fi/media/areena/1/74/95/1749555_1029291.wmv?MSWMExt=.asf "TV1 Tiistai klo 11.00 30.12.2008".wmv

Monessa jakelussa on valmiiksi asennettuna MPlayer (asentamisesta löytyy lisätietoja artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]]), jolla voi myös tallentaa videovirtoja. Aikaisemmin selitettyjen MPlayerin ohjeiden mukaisesti siis haetaan videon suora osoite, niin että sitä voi toistaa. Jos olet epävarma osoitteesta, niin kokeile ennen tallentamista että videon katselu onnistuu. Videon, sekä muiden Ylen multimediavirtojen tallentaminen onnistuu komennolla:
mplayer -dumpstream -dumpfile esimerkki.wmv "mms://195.248.86.140/player/2/11/21110_1.wmv"
Jolloin esimerkki.wmv on tiedosto johon tallennetaan, ja mms-osoite mistä video haetaan. .wmv muutetaan tallennettavan tiedoston tyypin mukaan, esimerkiksi ylen podcasteja ladattaessa laitetaan .wma, jolloin toisto-ohjelma ymmärtää helpommin oikean tiedostomuodon. Myös <tt>-playlist</tt>-valitsin toimii tässä, mutta esimerkissä se ei ole mukana, sillä sen toiminta on monesti epävarmaa.

Muistathan että kopiointi on sallittu vain omaan käyttöön. Älä laita YLEn videoita yleiseen jakeluun.

== Katso myös ==
*[[Videon toisto]]

==Aiheesta muualla==
*[[Wikipedia:fi:FFmpeg|Wikipedian FFmpeg-artikkeli]]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Ohjeet]]

%s

2009-03-28T20:09:25Z

Ape: Hyödyllinen ohjaus Firefoxin hakua varten (käytössä myös esim. Wikipediassa)

#REDIRECT [[Etusivu]]

Gnuplot

2009-03-28T18:01:04Z

Ape:

[[Kuva:gnuplot_esim.png|200px|right|thumb|Lämpötilan kuvaaja]]
Gnuplot on [[Portaali:Komentorivi | komentorivipohjainen]] ohjelma numeerisen tiedoston muuntamiseksi graafiseksi 2D- tai 3D-esitykseksi.

== Peruskäyttö ==
[[Kuva:gnuplot_sinx_x.png|200px|right|thumb|Funktion sin(x)/x kuvaaja]]
Gnuplotin voi käynnistää komentoriviltä, jonka jälkeen gnuplot> -kehotteen perään syötetään tulostuskäskyt yksi kerrallaan. Monimutkaisemmat tulosteet kannattaa kuitenkin tehdä erillisiksi ajettaviksi tiedostoiksi.

GNuplot käynnistetään komennolla
gnuplot
jonka jälkeen aukeaa ohjelman päänäyttö, ja yleensä kerrotaan, että käytetään "x11":a eli graafista käyttöliittymää kuvaajien piirtämiseen (Gnuplot osaa piirtää tarvittaessa myös tekstimuotoisia kuvaajia):
G N U P L O T
--
Terminal type set to 'x11'
gnuplot>
Seuraavaksi voidaan kirjoittaa Gnuplotin komentoja ohjelman omaan käyttöliittymään. Tavallinen kuvaaja xy-koordinaatistoon piirretään komennolla <tt>plot funktio</tt>, esimerkiksi:
gnuplot> plot sin(x)/x
Jos halutaan piirtää useampia funktioita, erotellaan ne pilkulla:
plot x,sin(x),sin(x)/x

Piirtyvässä ikkunassa kuvaajat ovat oletuksena erivärisiä ja värien selitykset löytyvät oikeasta ylänurkasta.

=== Alueen rajaaminen ===
Piirtoalue voidaan rajata tietylle välille seuraavasti:
set xrange [0:10]
Tämä piirtäisi funktion kuvaajan, kun 0<=x<=10. Vastaavasti alue voidaan rajoittaa myös y:n arvojen suhteen komennolla
set yrange [3:4]
jolloin kuvaajasta piirrettäisiin se osa, jossa y-koordinaatti on välillä 3<=y<=4.

=== Potenssit ===
Gnuplotin kanssa käytetään potenssimerkkinä kahta kertomerkkiä, esimerkiksi kuvaaja y=x^2 piirrettäisiin komennolla
plot x**2

=== Piirtäminen parametriesityksestä ===
Gnuplot mahdollistaa myös funktioiden esittämisen parametrimuodossa. Aluksi on asetettava Gnuplot parametritilaan komennolla
set parametric
Nyt voidaan piirtää kuvaaja syntaksilla
[alaraja:yläraja] x(t),y(t)
Esimerkiksi piirretään ellipsin, jonka vaakasuora puoliakseli on 2 ja pystysuora 1:
plot [0:pi*2] 2*cos(t),sin(t)

=== Komennot ===
{| border=1
|'''Komento'''
|'''Selitys'''
|-
|<tt>exit/quit</tt>
|Lopettaa ohjelman
|-
|<tt>cd</tt>
|Vaihtaa työhakemistoa
|-
|<tt>pwd</tt>
|Näyttää nykyisen hakemiston
|-
|<tt>set</tt>
|Muuttaa asetuksia
|-
|<tt>show</tt>
|Näyttää asetuksien nykyisiä arvoja
|-
|<tt>plot</tt>
|Piirtää 2D-kuvaajan
|-
|<tt>splot</tt>
|Piirtää 3D-kuvaajan
|-
|<tt>replot</tt>
|Suorittaa uudelleen edellisen plot/splot-komennon
|-
|<tt>fit</tt>
|Sovittaa käyrän pistejoukkoon
|-
|<tt>save</tt>
|Tallentaa muuttujia, funktioita ja asetuksia
|-
|<tt>load</tt>
|Lataa save-komennolla tallennetun tiedostoston
|-
|<tt>reset</tt>
|Palauttaa oletusasetukset
|-
|<tt>pause</tt>
|Tauko
|}

== Käyrän sovitus pistejoukkoon ==
Gnuplot osaa sovittaa mielivaltaisia käyriä pistejoukkoon ja se osaa huomioida myös pisteiden virherajat. Pisteet annetaan omassa tiedostossa, jossa jokaisella rivillä on joko välilyönnillä tai sarkaimella (tabulaattorilla) erotettuna pisteen koordinaatit ja mahdollisesti myös virherajat.

Esimerkiksi sovitetaan suora seuraavaan, suunnilleen lineaariseen pistejoukkoon. Tehdään tiedosto mittaus.dat seuraavalla tavalla:
#mittaus.dat
#x y xvirhe yvirhe
3 68 0.1 1
4 71.2 0.2 2
5 70 0.15 6
5.5 76.6 0.1 0.5
7.1 81.1 0.2 1
8.2 86.5 0.2 2
9 89 2 3
Nyt tämä pistejoukko voitaisiin yksinkertaisesti piirtää <tt>plot</tt>-komennolla seuraavasti
plot "mittaus.dat"
Jolloin Gnuplot piirtää pisteet ja valitsee alueen rajat siten, että kaikki pisteet mahtuvat alueelle.

Kuvaan saadaan näkymään virheet lisäämällä komennon perään tekstin <tt>with xyerrorbars</tt>. <tt>with</tt>-komennolla on mahdollista lisätä kuvaajaan muitakin elementtejä. Esimerkiksi seuraavat elementit ovat mahdollisia:
{| border=1
|'''Elementti'''
|'''Selitys'''
|-
|<tt>xyerrorbars</tt>
|Virherajat x- ja y-suunnassa
|-
|<tt>xerrorbars</tt>, <tt>yerrorbars</tt>
|Vain x- tai y-suuntaiset virerajat
|-
|<tt>lines</tt>
|Viiva pisteestä pisteeseen
|-
|<tt>boxxyerrorbars</tt>
|Virherajat laatikkoina
|-
|<tt>points</tt>
|Datapisteet (oletus)
|}

=== Varsinainen sovitus ===
Jos piirrämme pistejoukkoon käyrän komennolla
plot "mittaus.dat" with lines
huomataan, että pisteet ovat likimain samalla suoralla, mutta kuvaajassa pisteet on vaan yhdistetty toisiinsa mutkittelevalla viivalla. Voimme kuitenkin sovittaa tähän pistejoukkoon suoran tai minkä tahansa mielivaltaisen funktion seuraavasti.

Määritellään ensin funktio f(x):
f(x)=A*x+B
y=A*x+B siis on suoran yhtälö, joten olemme sovittamassa suoraa. Gnuplot selvittää vakiot A ja B.

Varsinainen sovitus tehdään komennolla
fit f(x) "mittaus.dat" via A,B
Eli <tt>fit</tt>-komennolle annetaan funktio, joka sovitetaan pistejoukkoon ja <tt>via</tt>-komennolla kerrotaan vakiot, jotka Gnuplotin tulee selvittää.

Tämä komento tulostaa paljon tekstiä kertoen etenemisestään ja kertoo lopulta, millaiseen käyrään se päätyi:
<pre>
Final set of parameters Asymptotic Standard Error
======================= ==========================

A = 3.66307 +/- 0.3708 (10.12%)
B = 55.6119 +/- 2.34 (4.208%)

correlation matrix of the fit parameters:

A B
A 1.000
B -0.946 1.000
</pre>
Eli pistejoukkoon sovitetun suoran yhtälö on 3,66307*x+55,6119. Kulmakertoimen virhe on +/- 0,3708 ja vakiotermin +/- 2,34.

Nyt kun sovitus on tehty, voidaan sovitettu kuvaaja piirtää pistejoukkoon komennolla
plot f(x)
[[Kuva:Gnuplot-sovitettu.png|thumb|250px|right|Lopullinen kuvaaja]]
Sillä <tt>fit</tt>-komento on asettanut f(x):n vakioille A ja B arvot. Jos samaan kuvaan halutaan piirtää myös datapisteet ja niiden virherajat, komento on
plot "mittaus.dat" with xyerrorbars,f(x)
Tässä siis oikeastaan piirretään kaksi kuvaajaa, jotka erotetaan toisistaan pilkulla.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.gnuplot.info/ Ohjelman kotisivu]
*[http://www.jyu.fi/science/laitokset/fysiikka/opiskelu/tyoosasto/gnuplot.pdf Jyväskylän yliopiston Gnuplot-opas]
[[Luokka:Tiedeohjelmat]]

Man-sivu

2009-03-28T17:57:22Z

Ape: korjattu kaksinkertainen ohjaus

#REDIRECT [[Man]]

JACK

2009-03-28T17:56:59Z

Ape: korjattu kaksinkertainen ohjaus

#redirect [[JACK Audio Connection Kit]]

Jack

2009-03-28T17:56:16Z

Ape: korjattu kaksinkertainen ohjaus

#REDIRECT[[JACK Audio Connection Kit]]