Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Käyttäjä:Adval

2008-08-17T22:25:16Z

Adval: päivitystä taas vaihteeksi

Olen keväällä 2008 valmistunut datanomi. Suosikkijakeluni on [[Arch Linux]], jota olen käyttänyt noin viime vuodesta lähtien. Aiemmin lempijakeluna ovat olleet [[Debian]] ja [[Ubuntu]]. Monia muitakin [[jakelut|jakeluita]] olen kokeillut. Työpöytäympäristönä on käytössä yleensä [[xfce|Xfce]] ja joskus [[kde|KDE]]. Linux.fi-wikiä käytän tietolähteenä sekä pyörin epäsäännöllisenä pilkunviilaajana.

'''Yhteystiedot'''

*MSN: starlighty0 [at] hotmail.com

*Sähköposti: zadval [at] gmail.com

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet, Freenode)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Jakelu

2008-03-26T23:33:10Z

Adval: Gnome -> GNOME

Alunperin [[wikipedia:fi:Gnu/linux|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[wikipedia:fi:Linux_(ydin)|Linux-kerneli/ydin]] ja sen päälle [[wikipedia:fi:GNU|GNU-projektin]] kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.

Jo pitkään on ollut vaihtoehtona, että joku kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten, joita kutsutaan:
*jakeluksi
*levitysversioksi
*levityspaketiksi
*tai tuttavallisemmin "distroksi" (engl. Distribution).

===Työpöytäkäyttö===

Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[KDE]], [[GNOME]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Window Maker]] jne.
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric.
*Graafiseen työhön: Gimp, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview.
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.

===Palvelinkäyttö===

[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:

*(S)FTP-palvelin
*HTTP/WWW-palvelin
*SSH-palvelin
*Sähköpostipalvelin

Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]].
Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentaja oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.

Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]] kautta. Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.

Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.

==Jakeluiden suhde toisiinsa==

Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora (aikaisemmin Fedora Core), kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS jakeluversion, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.

Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Novellin (Open)SUSE:n ”Yast” ja Mandrivan ”MCC” -välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.

==Eri jakeluita==
Katso [[Linuxin jakelupaketit]], [[Jakelun valinta]] sekä [[:Luokka:Jakelut]].

== Mikä on jakelupakettini versio? ==

Tässä ovat eri jakelupakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä.

* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version

== Minkä Linux levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n, [[Mandriva]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa.

===Vaihtoehto 1===
Valitse sama jakeluversio, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

===Vaihtoehto 2===
Valitse jokin yleinen jakelu.

Yleisiä jakeluversioita ovat [[SuSE]], [[Mandriva]], [[Fedora]], [[Debian]], [[Ubuntu]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]]. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

===Vaihtoehto 3===
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.

Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon.

===Vaihtoehto 4===
Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.

Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä voi olla niiden suuren koon ja polttavien DVD-aseman puuttumisen vuoksi vaikeata.

==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====

* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
* [http://www.ubuntulinux.org/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)

===Vaihtoehto 5===
Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

===Vaihtoehto 6===
Kokeile netissä olevia valintavelhoja. Vastaa kysymyksiin ja velho valitsee sinulle sopivan distron.

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

===Tietoa eri jakeluista===
Eri jakeluversioista saat tietoa [[:Luokka:Jakelut|tästä wikistä]], tai vaikka [http://www.distrowatch.com/ Distrowatchista].

[[Luokka:Jakelut]]

Graafinen kirjautumisohjelma

2008-03-26T23:30:04Z

Adval: kaksoispisteet poies

Graafinen kirjautumisohjelma (engl. display manager, lyh. ''dm'') on ohjelma, joka tarjoaa [[X Window System]]in alla toimivan kirjautumisruudun. Kirjautumistoiminnon ohella graafiset kirjautumisohjelmat tarjoavat yleensä myös mahdollisuuden tietokoneen sammuttamiseen ja uudelleenkäynnistämiseen. Osasta kirjautumisohjelmia löytyy myös tuki [[Grub]]- ja [[LILO]]-[[käynnistyslatain|käynnistyslataimille]], jolloin on mahdollista valita, käynnistetäänkö tietokone uudelleen johonkin toiseen käyttöjärjestelmään tai Linuxin versioon. Tämän lisäksi tuki löytyy yleensä myös [[XDMCP]]-etäkirjautumiselle, kielen ja [[ikkunointiohjelma]]n valinnalle, automaattiselle kirjautumiselle, käyttäjänimen tab-täydennykselle, käyttäjälistalle sekä käyttäjäkuvien näyttämiselle.

Kirjautumisruudun ulkoasua voi yleensä muokata monipuolisesti. Taustakuvan ja värien mukauttamisen ohella voi yleensä myös asentaa teemoja, jotka muuttavat ruudun ulkoasun kokonaan.

Yleisimmät graafiset kirjautumisohjelmat ovat [[KDE]]-[[työpöytäympäristö]]n [[KDM]], [[GNOME]]n [[GDM]] sekä X:n mukana tuleva yksinkertainen [[XDM]]. [[Xfce]] työpöytäympäristöllä ei ole omaa graafista kirjautumisohjelmaa.

Sekä KDM:n että GDM:n mukana tulee [[X]]:ssä toimiva asetusohjelma, jonka avulla on mahdollista muokata ohjelman perusasetuksia. Joihinkin kehittyneempiin asetusmahdollisuuksiin pääsee käsiksi vain muokkaamalla suoraan ohjelman [[asetustiedosto]]a. XDM:lle ei ole X:ssä toimivaa asetusohjelmaa.

Järjestelmän sammuttaminen ja uudelleenkäynnistäminen suoraan KDE:n tai GNOMEn valikosta edellyttää tukea käytössä olevalle graafiselle kirjautumisohjelmalle. KDE ja GNOME eivät aikaisemmin tukeneet toistensa kirjautumisohjelmia, mutta tilanne on korjattu uusimmissa versioissa. Sulkemisvaihtoehdot puuttuvat työpöytäympäristön valikosta nykyisin vain silloin, kun X-istunto on käynnistetty erikseen esimerkiksi [[startx]]-komennolla tai käytössä on XDM tai muu harvinaisempi kirjautumisohjelma. Xfce:llä on oma menetelmänsä sulkemisvaihtoehdon tarjoamiseen [http://wiki.xfce.org/faq#session_manager].

==Katso myös==
*[[Getty]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:X_display_manager|Display manager englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:X]]

Zenwalk

2008-02-06T08:27:28Z

Adval: uusin versio

{{Jakelu
| nimi=Zenwalk Linux
| logo=[[Kuva:Zenwalk-logo.jpg]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=
| viimeisin versio=5.0
| päivämäärä=18. tammikuuta 2008
| pakettienhallinta=[[Tgz]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[Slackware]]
| sukulaisjakelut=[[SaxenOS]]
| kotisivu=[http://www.zenwalk.org Zenwalk Linux]}}

Ranskalaisperäinen Zenwalk Linux on kevyt, yhdelle CD:lle mahtuva [[Slackware]]-pohjainen [[jakelu]], jonka painopiste on multimedia-, Internet- ja ohjelmointiominaisuuksissa. Zenwalk tunnettiin aiemmin nimellä Minislack.

Zenwalk Linuxista on olemassa neljä eri versiota. Standard Edition on normaaliin työpöytäkäyttöön tarkoitettu versio. Core Editionista on poistettu kaikki graafiset [[X]]-sovellukset, ja se on tarkoitettu lähtökohdaksi niille, jotka haluavat rakentaa oman järjestelmänsä tai niille, joilla on hyvin vähän kiintolevytilaa. Core Editionin ISO-tiedosto on kooltaan noin 230 megatavua, mikä on noin puolet Standard Editionin koosta. Zenwalk Live Edition on Zenwalk-pohjainen [[Live-CD]], joka tunnetiin aiemmin nimellä ZenLive. Neljäs versio on nimeltään Zenwalk Server Edition eli Zenserver, ja nimensä mukaisesti se on tarkoitettu palvelinkäyttöön.

Zenwalkin perusperiaatteisiin kuuluu nopeuden, keveyden ja yksinkertaisuuden lisäksi yksi ohjelma per käyttötarkoitus -ajattelu. Oletussähköpostiohjelma on [[S%C3%A4hk%C3%B6postiohjelmat#Mozilla_Thunderbird|Mozilla Thunderbird]], oletusselain [[WWW-selaimet#Firefox|Mozilla Firefox]] ja oletusmusiikkisoitin [[Audacious]]. Asennuksen mukana tulee [[Xfce]]-työpöytäympäristö, mutta [[KDE]]:n ja [[GNOME]]n saa asennettua helposti netpkg-ohjelman avulla.

Zenwalkin [[Tgz]]-paketinhallinnan olennaisin osa on Netpkg-sovellus, jolla asennetaan ja päivitetään Internet-pakettivarastoilta löytyviä keskeisiä paketteja. Pkgtool-sovelluksella hallitaan taas muualta omalle koneelle ladattuja tgz-paketteja. Paketteja voi asentaa myös Zenwalkin tiedostoselaimen [[Thunar|Thunarin]] kautta ja paketinhallintaa voi luonnollisesti käyttää komentorivikomentojen avulla. Suuri osa [[Slackware]]-paketeista toimii suoraan myös Zenwalkissa, mutta toki on suositeltavaa käyttää Zenwalkin omia paketteja aina kun tämä on mahdollista.

Zenwalk Linux on optimoitu i686-arkkitehtuurille, mutta on i486-yhteensopiva. Minimivaatimuksiksi graafisen tilan käyttöön oikealla suorituskyvyllä ilmoitetaan Pentium III:n tasoinen prosessori, 128 megatavua RAM-muistia ja 2 gigatavua kiintolevytilaa. Käytännössä Zenwalk toimii myös paljon hitaammissa kokoonpanoissa, esimerkiksi Pentium II -prosessoreilla varustetuissa koneissa.

==Aiheesta muualla==
* [http://zenwalk.vaihtoehto.org/ Suomenkielinen Zenwalk-foorumi]
* [http://www.zenwalk.org/ Zenwalk Linux]
* [http://zenserver.zenwalk.org/index.php/Main_Page Zenserver]
[[Luokka:Jakelut]]

Arch Linux

2008-02-05T14:18:58Z

Adval: vanhentunut linkki pois

{{Jakelu
| nimi=Arch Linux
| logo=[[Kuva:Archlinux.logo.png|270px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=Arch Linux -yhteisö
| viimeisin versio=2007.08-2 (Don't Panic)
| päivämäärä=7. lokakuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Pacman]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[CRUX]]
| sukulaisjakelut=[[Frugalware]]
| kotisivu=[http://www.archlinux.org/ archlinux.org]}}

Arch Linux on i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "[[bleeding edge]]", eli paketeista tulee hyvin tiuhaan uusia versioita, jotka usein ovat vielä betoja tai RC:itä. Tästä syystä on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös AURista (ArchLinux User-community Repository) voi löytää paketteja, joita Arch Linuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. AURin paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat AUR-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota: Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current-versioon säännöllisesti pacmanin avulla. Maaliskuussa 2007 julkaistusta 0.8-versiosta lähtien uusia asennuslevyjä julkaistaan Linux-[[ydin|ytimen]] julkaisuaikataulun mukaan. Kun esimerkiksi ytimen versio 2.6.29 julkaistaan, tehdään sen pohjalta uudet asennuslevyt, jotka nimetään julkaisuajankohdan mukaan muodossa VVVVKK.

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Arch Linux|Arch Linux suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]
* [http://aur.archlinux.org/ AUR]
* [http://distrowatch.com/dwres.php?resource=interview-arch Arch Linuxin pääkehittäjän haastattelu]
* [http://cactuswax.net/blog/archlinux-mini-review/ Erinomainen esittely Arch Linuxin uudelle käyttäjälle]
[[Luokka:Jakelut]]

Käyttäjä:Adval

2007-11-10T21:00:19Z

Adval: päivitystä

Opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa Vaasan kauppaoppilaitoksessa. Linux-kokemusta on noin vuosi ja suosikkijakeluni on [[Arch Linux]], jota olen käyttänyt aivan elokuun loppupuolesta lähtien. Sekä tietenkin monia muitakin [[jakelut|jakeluita]] löytyy kokeilukäytössä. Työpöytäympäristönä toimii [[KDE]] ja [[Xfce]], tilanteesta riippuen. Linux.fi-wikiä käytän tietolähteenä, muuten vaan ajanvietteenä pyörimiseen sekä toimin epäsäännöllisenä pilkunviilaajana.

'''Yhteystiedot'''

*MSN: starlighty0 [at] hotmail.com

*Sähköposti: zadval [at] gmail.com

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet, Freenode)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Ubuntu

2007-10-18T13:26:28Z

Adval: uusin versio

{{Jakelu
| nimi=Ubuntu
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=Gutsy Gibbon (7.10)
| päivämäärä= 18. lokakuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[Gobuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]]
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}

Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu erityisesti työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" [http://en.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(ideology)].

Ubuntun perustajana on monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-levyllä, kun useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat kolmesta viiteen cd:tä. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyeen [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]] on saatavilla. Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin ''language-support-fi''. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi on Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisältää vain vapaita ohjelmistoja.

Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Versio 6.06 LTS (long time support) on ollut Ubuntulle eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10 ja Ubuntu 7.04, joiden tukiaika on normaali 18 kk. Versiota 6.06 LTS suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas Ubuntu 7.04 tarjoaa työasemakäyttöön tuoreimpia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana pääasiassa vain bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun levyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.

Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä ([http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomi]) on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

== Julkaisuhistoria ==
* Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007
* Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004

== Katso myös ==
*[[Ubuntu Suomi]]
*[[EasyUbuntu]], työkalu Ubuntun asennuksen viimeistelyyn
*[[Automatix2]], EasyUbuntun kaltainen työkalu asennuksen viimeistelyyn

==Aiheesta muualla==

* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]
* [http://devnet.fi/~inf/w/ Quakenetin Ubuntu.fi-IRC-kanavan wiki]
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:
** [http://ubuntu.sange.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto]

==== Englanniksi ====

* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin wiki-sivusto]
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)

== Ubuntun sisarprojektit ==

* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
* [[Gobuntu]] - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio

[[Luokka:Jakelut]]

Zenwalk

2007-10-13T08:56:12Z

Adval: uusin versio

{{Jakelu
| nimi=Zenwalk Linux
| logo=[[Kuva:Zenwalk-logo.jpg]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=
| viimeisin versio=4.8
| päivämäärä=6. lokakuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Tgz]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[Slackware]]
| sukulaisjakelut=[[SaxenOS]]
| kotisivu=[http://www.zenwalk.org Zenwalk Linux]}}

Ranskalaisperäinen Zenwalk Linux on kevyt, yhdelle CD:lle mahtuva [[Slackware]]-pohjainen [[jakelu]], jonka painopiste on multimedia-, Internet- ja ohjelmointiominaisuuksissa. Zenwalk tunnettiin aiemmin nimellä Minislack.

Zenwalk Linuxista on olemassa neljä eri versiota. Standard Edition on normaaliin työpöytäkäyttöön tarkoitettu versio. Core Editionista on poistettu kaikki graafiset [[X]]-sovellukset, ja se on tarkoitettu lähtökohdaksi niille, jotka haluavat rakentaa oman järjestelmänsä tai niille, joilla on hyvin vähän kiintolevytilaa. Core Editionin ISO-tiedosto on kooltaan noin 230 megatavua, mikä on noin puolet Standard Editionin koosta. Zenwalk Live Edition on Zenwalk-pohjainen [[Live-CD]], joka tunnetiin aiemmin nimellä ZenLive. Neljäs versio on nimeltään Zenwalk Server Edition eli Zenserver, ja nimensä mukaisesti se on tarkoitettu palvelinkäyttöön.

Zenwalkin perusperiaatteisiin kuuluu nopeuden, keveyden ja yksinkertaisuuden lisäksi yksi ohjelma per käyttötarkoitus -ajattelu. Oletussähköpostiohjelma on [[S%C3%A4hk%C3%B6postiohjelmat#Mozilla_Thunderbird|Mozilla Thunderbird]], oletusselain [[WWW-selaimet#Firefox|Mozilla Firefox]] ja oletusmusiikkisoitin [[Audacious]]. Asennuksen mukana tulee [[Xfce]]-työpöytäympäristö, mutta [[KDE]]:n ja [[GNOME]]n saa asennettua helposti netpkg-ohjelman avulla.

Zenwalkin [[Tgz]]-paketinhallinnan olennaisin osa on Netpkg-sovellus, jolla asennetaan ja päivitetään Internet-pakettivarastoilta löytyviä keskeisiä paketteja. Pkgtool-sovelluksella hallitaan taas muualta omalle koneelle ladattuja tgz-paketteja. Paketteja voi asentaa myös Zenwalkin tiedostoselaimen [[Thunar|Thunarin]] kautta ja paketinhallintaa voi luonnollisesti käyttää komentorivikomentojen avulla. Suuri osa [[Slackware]]-paketeista toimii suoraan myös Zenwalkissa, mutta toki on suositeltavaa käyttää Zenwalkin omia paketteja aina kun tämä on mahdollista.

Zenwalk Linux on optimoitu i686-arkkitehtuurille, mutta on i486-yhteensopiva. Minimivaatimuksiksi graafisen tilan käyttöön oikealla suorituskyvyllä ilmoitetaan Pentium III:n tasoinen prosessori, 128 megatavua RAM-muistia ja 2 gigatavua kiintolevytilaa. Käytännössä Zenwalk toimii myös paljon hitaammissa kokoonpanoissa, esimerkiksi Pentium II -prosessoreilla varustetuissa koneissa.

==Aiheesta muualla==
* [http://zenwalk.vaihtoehto.org/ Suomenkielinen Zenwalk-foorumi]
* [http://www.zenwalk.org/ Zenwalk Linux]
* [http://zenserver.zenwalk.org/index.php/Main_Page Zenserver]
[[Luokka:Jakelut]]

Mandriva Move

2007-10-09T15:56:36Z

Adval: vanhentunut linkki pois

'''Mandriva Move''' (aiemmin Mandrake Move) on [[Mandriva]]n Linux-jakelun [[LiveCD]]-versio. Nykyinen Mandriva Move perustuu Mandriva 2007 -jakeluun..

==Aiheesta muualla==

*[http://wwwnew.mandriva.com/en/individuals/products/move Mandriva Move Virallinen sivu]

[[Luokka:Jakelut]]

Arch Linux

2007-10-08T06:12:58Z

Adval: uusin versio on ulkona. jee!

{{Jakelu
| nimi=Arch Linux
| logo=[[Kuva:Archlinux.logo.png|250px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=Arch Linux -yhteisö
| viimeisin versio=2007.08.2 (Don't Panic)
| päivämäärä=7. lokakuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Pacman]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=-
| sukulaisjakelut=-
| kotisivu=[http://www.archlinux.org/ archlinux.org]}}

Arch Linux on i686-arkkitehtuurille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "[[bleeding edge]]", eli paketeista tulee hyvin tiuhaan uusia versioita, jotka usein ovat vielä betoja tai RC:itä. Tästä syystä on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös AURista (ArchLinux User-community Repository) voi löytää paketteja, joita Arch Linuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. AURin paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat AUR-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota: Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current-versioon säännöllisesti pacmanin avulla. Maaliskuussa 2007 julkaistusta 0.8-versiosta lähtien uusia asennuslevyjä julkaistaan Linux-[[ydin|ytimen]] julkaisuaikataulun mukaan. Kun esimerkiksi ytimen versio 2.6.29 julkaistaan, tehdään sen pohjalta uudet asennuslevyt, jotka nimetään julkaisuajankohdan mukaan muodossa VVVVKK.

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Arch Linux|Arch Linux suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]
* [http://aur.archlinux.org/ AUR]
* [http://www.linux-paja.com/arch-install-guide.html Suomenkielinen asennusopas]
* [http://distrowatch.com/dwres.php?resource=interview-arch Arch Linuxin pääkehittäjän haastattelu]
* [http://cactuswax.net/blog/archlinux-mini-review/ Erinomainen esittely Arch Linuxin uudelle käyttäjälle]
[[Luokka:Jakelut]]

Verkkoselaimet

2007-10-05T10:04:43Z

Adval: kaksoispisteet pois

WWW-selain on World Wide Webin HTML-, XHTML-, tai muilla vastaavilla kielillä toteutettujen sivujen katseluun tarkoitettu ohjelma. Tälle sivulle on listattu Linuxissa toimivia www-selaimia.

==[[Dillo]]==
[http://www.dillo.org/ Dillo] on mahdollisimman kevyeksi tarkoitettu selain. Se toimii [[X]]-ympäristössä [[GTK]]+ -kirjastolla. Ohjelmatiedoston koko on vain 350 kilotavua, ja se toimii varsin mukavasti melko hitaallakin laitteistolla. Valitettavasti se ei tue aivan kaikkia HTML:n hienouksia eikä esimerkiksi javascriptiä. Dillo soveltuu lähinnä perustiedonhakuun. Edistyneempien web-palvelujen käyttöön siitä ei ole.

== [[ELinks]]==
ELinks on tämän hetken monipuolisin tekstipohjainen selain Linuxille. Sen kehitys on haarautettu [[Links]]-selaimesta.

==[[Epiphany]]==
Epiphany on [[GNOME]]-projektin web-selain. Ohjelman käyttöliittymässä on panostettu äärimmäiseen yksinkertaisuuteen. Epiphany pohjautuu suosittuun [[Mozilla]]-selaimeen, joten edistyneempiäkin ominaisuuksia sisältävät web-sivut näkyvät ongelmitta.

==Firefox==
''Pääartikkeli [[Mozilla Firefox]].''

==[[Galeon]]==
Galeon on [[Mozilla]]- ja [[GTK]]-pohjainen, käyttöliittymältään yksinkertainen web-selain. Galeon oli [[GNOME]]n oletusselain ennen [[Epiphany]]a.

==Konqueror==
''Pääartikkeli [[Konqueror]]''

[[KDE]]:n mukana tuleva selain, joka toimii Internetin selailun lisäksi mm. FTP-asiakasohjelmana ja tiedostonhallintaohjelmana. Konqueror perustuu [[KHTML]]-moottoriin, jota myös Applen [[Safari]]-selain käyttää. Konqueror sisältää runsaasti käyttöä helpottavia pieniä ominaisuuksia mutta on toisaalta käyttöliittymältään jonkinverran sekava. Tuki web-standardeille on hyvä, mutta virheellisen [[HTML]]-koodin tulkitsemisessa on pieniä puutteita.

== [[Links]] ==
Links on yksinkertainen ja kevyt web-selain, josta on sekä graafinen että tekstipohjainen versio. Linksin kehitys on nykyisin seisahduksissa. Linksin tekstipohjaisen osan kehitystä jatkaa [[ELinks]]-projekti.

== [[Lynx]] ==
Lynx on pitkät perinteet omaava tekstipohjainen web-selain. Se on luotettavatoiminen, vaikka onkin jäänyt ominaisuuksissa jälkeen Linksille ja ELinksille.

==[[Mozilla]]==
Mozilla on Application Suite on laajempi versio [[Gecko|Gecko-ydintä]] käyttävistä selaimista, siihen sisältyy pelkän www-selaimen lisäksi mm. [[IRC]]-, uutisryhmä- ja sähköpostiohjelma. Vuonna 2005 Mozilla Foudation päätti lopettaa Mozilla Application Suiten kehityksen ja keskittyä Firefoxiin. Mozilla Application Suiten kehitystä jatkamaan perustettiin [[Seamonkey]]-projekti.

==[[Nautilus]]==
Nautilus on [[GNOME]]n tiedostoselain, mutta sillä voi myös selata web-sivuja. Web-sivujen näyttö perustuu Mozillaan.

==Netscape==
Netscapesta ei ole julkaistu Linux-versioita sitten 4.x-versiosarjan. [[Mozilla]] ja [[Seamonkey]] ovat toiminnaltaan erittäin lähellä uusia Netscape-versioita. Netscapen vanhentuneiden Linux-versioiden käyttöön ei pitäisi olla mitään syitä.

==[[Opera]]==
Opera on suljetun lähdekoodin ilmainen kevytselain. Monet pitävät Operaa yhtenä tämän hetken edistyneimmistä web-selaimista. Opera on jo kauan tarjonnut välilehdet ja kevyen sähköpostiohjelman. Nyt siihen voi liittää esim. BitTorrent tiedostojen siirtoohjelman, joka on yleinen tapa ladata eri Linux -distroja.

Nykyään Opera on ilmainen selain ja yhtiö hakeekin talouskasvua mobiiliselainten
markkinoilta.

[http://www.opera.com/ Operan kotisivu]

==[[Seamonkey]]==
Seamonkey-selain perustettiin jatkamaan Mozilla Application Suiten kehitystä sen jälkeen, kun Mozilla Foundation päätti lopettaa Mozillan kehityksen ja keskittyä Firefoxiin.

[[Luokka:Verkko]][[Luokka:WWW-selaimet]]

Seahorse

2007-10-05T09:56:40Z

Adval:

{{Ohjelma | nimi=Seahorse | kuva=[[Kuva:seahorse.png | thumb | right | 250px]] | kuvateksti=Kuvankaappaus seahorsesta | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK]] | kotisivu=[http://www.gnome.org/projects/seahorse/ www.gnome.org/projects/seahorse]}}

Seahorse on [[GNOME]]-projektin [[GPG]]:lle suunniteltu graafinen käyttöliittymä, jolla voidaan hallinoida [[wikipedia:fi:PGP|PGP]]-avaimia graafisesti.

Ohjelmalla voidaan salata ja allekirjoittaa tiedostoja, lähettää omia julkisia avaimia avainpalvelimille, varmuuskopioida omia avainrenkaita ym.

[[GNOME]]-projektin osana Seahorsen asennus sisällyttää itsensä (integroi) muihin GNOMEn ohjelmiin, kuten: [[Gedit]]-tekstieditori ja [[Nautilus]]-tiedostoselain, jolloin esimerkiksi nautiluksessa voit hiiren klikkauksella salata tai allekirjoittaa tiedoston.

== Katso myös ==
*[[Gpg]]
*[[KGpg]] [[KDE]]:lle suunniteltu vastine seahorselle

[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]
[[Luokka:Salausohjelmat]]
[[Luokka:Tietoturva]]

Graafinen kirjautumisohjelma

2007-10-05T09:55:44Z

Adval: kaksoispisteet pois

Display manager (lyh. dm) on ohjelma joka näyttää kirjautumisruudun [[X]]:ää käyttäen. [[KDE]]:llä ja [[GNOME]]lla on omat display managerinsa, [[KDM]] ja [[GDM]]. X-palvelimen mukana tulee [[XDM]]-niminen display manager, joka on kevyt ja yksinkertainen. Työpöytäympäristöjen omat DM:t tarjoavat tyylikkäämmän ulkoasun ja enemmän vaihtoehtoja (ikkunamanagerin valinta, ym).

[[Luokka:Järjestelmä]]

Sawfish

2007-10-05T09:55:09Z

Adval: kaksoispisteet pois

Sawfish oli [[GNOME]]-työpöydän [[ikkunointiohjelma]] ennen GNOMEn versiota 2.2.

[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Metacity

2007-10-05T09:54:48Z

Adval: kaksoispisteet pois

Metacity on [[GNOME]]n versiosta 2.2 alkaen GNOME-työpöydän [[ikkunointiohjelma]].

[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Tetris

2007-10-05T09:52:57Z

Adval: Gnome -> GNOME

Hienoja [[wikipedia:fi:tetris|tetrisvariantteja]] Linuxille ovat mm. [[Ksirtet]] [[KDE]]:lle, [[Gnometris]] [[GNOME]]lle sekä tekstipohjaiset [[Tetris-BSD]] ja ilkeä [[Bastard Tetris]]. Tetris-BSD:n saat useimmissa jakeluissa [[bsdgames|bsdgames-paketista]]. Ksirtet ja Gnometris kuuluvat KDE:n ja GNOMEn omiin pelipaketteihin.

==Aiheesta muualla==
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Tetris Tetris englanninkielisessä Wikipediassa]

[[Luokka:Pelit]]

Sudo

2007-10-05T09:51:45Z

Adval: Gnome -> GNOME

Sudo on ohjelma komentojen suorittamiseen [[root|pääkäyttäjänä]]. Toisin kuin [[su]]:ssa, sudossa käyttäjä oletuksena antaa oman salasanansa pääkäyttäjän salasanan sijaan. Tietty käyttäjä ei välttämättä myöskään voi ajaa kuin rajattua joukkoa ohjelmia. On täysin pääkäyttäjän määräysvallassa, mitä ohjelmia tietyt käyttäjät saavat käyttää sudon avulla.

Tietyissä [[jakelu]]issa (esimerkiksi [[Ubuntu]]ssa), on pääkäyttäjän tunnus poistettu kokonaan käytöstä, ja sen sijaan käytetään sudoa kaikkiin pääkäyttäjän oikeuksia vaativiin toimiin. Jakelun asennuksen yhteydessä valitaan tietty käyttäjä, jolle annetaan oikeus suorittaa kaikkia ohjelmia sudon avulla.

==Käyttö==
Sudon asetukset, kuten käyttäjien oikeudet ajaa ohjelmia, määritellään <tt>[[Sudoers|/etc/sudoers]]</tt>-[[asetustiedosto]]ssa.

Sudo-komennon käyttö tapahtuu seuraavan mallin mukaisesti:
sudo [valitsimet] [komento [komennon omat valitsimet]]

Sudo ei oletuksena kysy käyttäjän salasanaa kuin viiden minuutin välein. Kun salasana on kerran annettu, voi käyttäjä aikaleiman voimassaollessa käyttää sudoa ilman salasanaa.

Sudo-komennon valitsimia ovat mm.
* <tt>-k</tt>, pudottaa käyttäjän aikaleiman aiheuttaen salasanan uudelleenpyytämisen. Ei vaadi salasanaa.
* <tt>-K</tt>, pyyhkii käyttäjän aikaleiman kokonaan. Ei vaadi salasanaa.
* <tt>-u</tt>, [käyttäjä], mahdollistaa komennon ajamisen muuna kuin pääkäyttäjänä (root).
* <tt>-v</tt>, päivittää käyttäjän aikaleimaa pidentäen sudokelpoisuutta uudella viiden minuutin jaksolla.
* <tt>-i</tt>, sudo mukailee perinteistä kirjautumiskehoitetta.
* <tt>-h</tt>, tulostaa lyhyet käyttöohjeet

Esimerkiksi
sudo apt-get update || echo "Päivittää asennuslähdelistan"
Tällöin sudo kysyy salasanaa, joka on käyttäjän oma salasana.

==Graafiset edustaohjelmat==
Sudo on helppo ja hyvä tapa komentojen antamiseen pääkäyttäjänä, ja siksi kyseiselle ohjelmalle on tehty myös graafisia kehotteita [[X]]:n päällä pyörivässä työpöytäympäristössä käytettäväksi. Yleisimmät graafiset kehotteet lienevät Kdesu ja Gksudo.

===Gksudo===
[[Kuva:Gksudo.png|[[GNOME]]-työpöytäympäristön Gksudo, joka -g parametrillä käynnistettynä antaa ottaa itsestään kuvan.]]

===Kdesu===
Kdesu on varsinaisesti graafinen edustaohjelma [[su]]:lle, mutta mm. [[Ubuntu]] on muokannut sen käyttämään sudoa.

[[Kuva:Kdesu.png|[[KDE]]-työpöytäympäristön Kdesu]]

==Nippelitietoa==
* Vastoin yleistä harhaluuloa ("[[Ubuntu|Ubuntussa]] ei ole oletuksena lainkaan pääkäyttäjää (root)") on Ubuntussakin mahdollista kirjautua pääkäyttäjäksi (root) komennolla '''sudo su''' [[Sudoers|sudoersissa]] listatulla tunnuksella.
* Komentohistoriaa tallentavissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista käyttää '''sudo !!''' komentoa edellisen komennon suorittamiseen sudon avulla.

==Katso myös==
*[[Fakeroot]]
*[[Su]]

[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Tekstieditori

2007-10-05T09:50:04Z

Adval: Gnome -> GNOME

[[Kuva:Kde-kate.png|thumb|right|200px|[[KDE]]-ympäristössä suosittu [[Kate]]-editori]]
[[Kuva:Gvim.png|thumb|right|200px|[[Vim]]in graafinen käyttöliittymä, GVim]]

Tekstieditori on tekstin (tai tekstimuotoisen tiedoston) muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma. Editoria on syytä käyttää, kun käsiteltävä teksti on määrämuotoista (asetustiedostot, ohjelmakoodi yms.), eikä sitä saa sekoittaa eri [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmien]] omilla ohjainmerkeillä. Sitä käytetään myös muuten, kun halutaan kirjoittaa pelkkää tekstiä (sähköposti, nyyssit) tai halutaan käyttää jotakin tekstipohjaista ladontajärjestelmää ([[groff]], [[LaTeX]]).

Mikään ei estä lisäämästä tekstiin minkä tahansa tiedostomuodon vaatimia ohjainkoodeja editorista käsin. Isommat tekstieditorit ymmärtävät monia erilaisia tiedostomuotoja ja osaavat auttaa niiden käsittelyssä, esimerkiksi niin, että LaTexin tai [[HTML|HTML:n]] ohjauskoodit tai sähköpostin lainaukset näytetään eri väreillä, ohjelmointikielten sisennykset hoidetaan automaattisesti ja varsinainen teksti voidaan oikolukea ilman valituksia tiedostomuotoon kuuluvista elementeistä.

Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa sähköpostia, [[Man|man-sivuja]], C-koodia, tieteellisiä artikkeleitä tai mistä kulloinkin on kyse. Ennen tulostusta teksti käsitellään eri ohjelmalla, joka osaa tehdä juuri kyseisestä tiedostomuodosta tulostusjärjestelmän ymmärtämää postscriptiä.

Linuxiin on tarjolla useita [[:Luokka:Tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Manittakoot tässä [[GNOME|GNOMEn]] [[Gedit]], [[KDE|KDE:n]] [[KWrite]], yksinkertainen [[Nano]] sekä perinteiset [[Vi]] ja [[Emacs]].

[[Luokka:Tekstieditorit]]

Arch Linux

2007-10-05T09:48:24Z

Adval: pientä viilailua

{{Jakelu
| nimi=Arch Linux
| logo=[[Kuva:Archlinux.logo.png|250px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=Arch Linux -yhteisö
| viimeisin versio=2007.08.1 (Don't Panic)
| päivämäärä=10. syyskuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Pacman]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=-
| sukulaisjakelut=-
| kotisivu=[http://www.archlinux.org/ archlinux.org]}}

Arch Linux on i686-arkkitehtuurille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "[[bleeding edge]]", eli paketeista tulee hyvin tiuhaan uusia versioita, jotka usein ovat vielä betoja tai RC:itä. Tästä syystä on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös AURista (ArchLinux User-community Repository) voi löytää paketteja, joita Arch Linuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. AURin paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat AUR-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota: Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current-versioon säännöllisesti pacmanin avulla. Maaliskuussa 2007 julkaistusta 0.8-versiosta lähtien uusia asennuslevyjä julkaistaan Linux-[[ydin|ytimen]] julkaisuaikataulun mukaan. Kun esimerkiksi ytimen versio 2.6.29 julkaistaan, tehdään sen pohjalta uudet asennuslevyt, jotka nimetään julkaisuajankohdan mukaan muodossa VVVVKK.

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Arch Linux|Arch Linux suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]
* [http://aur.archlinux.org/ AUR]
* [http://www.linux-paja.com/arch-install-guide.html Suomenkielinen asennusopas]
* [http://distrowatch.com/dwres.php?resource=interview-arch Arch Linuxin pääkehittäjän haastattelu]
* [http://cactuswax.net/blog/archlinux-mini-review/ Erinomainen esittely Arch Linuxin uudelle käyttäjälle]
[[Luokka:Jakelut]]

GNOME 2 tutuksi

2007-10-05T04:21:50Z

Adval: loput kaksoispisteet pois (njaa, ajattelin että GNOMEkin on lyhenne)

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]
[[GNOME]] on suosittu ja monipuolinen [[työpöytäympäristö]] Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuunottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun GNOMEn käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==
Yleensä GNOMEen kirjaudutaan [[Display manager|graafisen kirjautumisohjelman]] kautta. Mikäli oletusistunnoksi on asetettu joku muu kuin GNOME, voi kirjautumisohjelman valikoista yleensä pyytää käynnistettäväksi myös GNOME-istunnon. [[GDM]] -kirjautumisohjelmassa tämä tehdään painamalla F10 ja valitsemalla valikosta ''Valitse istunto''.

== Työpöytä ==

[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|GNOMEn työpöytä]]

GNOMEn työpöytä muistuttaa monessa suhteessa muita yleisesti käytettyjä työpöytiä. Työpöydällä on usein muutama esimerkiksi levyasemia tai roskakoria edustava erikoiskuvake, minkä lisäksi siinä voi säilyttää tiedostoja. Työpöydällä olevat tiedostot löytyvät käyttäjän kotihakemistosta, yleensä joko Desktop- tai Työpöytä -hakemistosta.

=== Pikakuvakkeet ===

Työpöydälle voi asettaa pikakuvakkeita kansioihin, tiedostoihin, verkkolevyihin ja ohjelmiin. Pikakuvake luodaan siirtämällä tiedosto työpöydälle hiiren keskinappi pohjassa ja valitsemalla "Linkitä tähän". Ohjelmien pikakuvakkeita voi vetää suoraan valikoista työpöydälle, jolloin syntyy pikakuvake haluttuun ohjelmaan.

=== Roskakori ===

[[Kuva:GNOME_roskakori.png|200px|GNOMEn roskakori]]

Roskakoriin joutuvat kaikki Nautiluksesta käsin poistetut tiedostot. Roskakorin saa auki alhaalla oikealla olevasta roskakori-ikonista. Sen voi tyhjentää painamalla Roskakori-ikkunassa ylhäällä olevaa Tyhjennä roskakori -painiketta, jolloin tiedostot tuhoutuvat lopullisesti.

=== Virtuaalityötilat ===

[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityötilojen]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa.

Virtuaalityötilat näkyvät oikeassa alalaidassa. Työtilasta toiseen pääsee napsauttamalla haluttua työtilaa. Vaihtoehtoisesti viereiseen työtilaan voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-nuolinäppäin.

== Ohjelmien käynnistäminen ja valikot ==

[[Kuva:GNOME_valikko_sovellukset.png]]

Vasemmassa yläkulmassa sijaitsee yleensä valikkopalkki, jossa on kolme valikkoa. Ensimmäisestä valikosta löytyvät tavalliset ohjelmat. Keskimmäinen tarjoaa nopean pääsyn eri [[Hakemisto|hakemistoihin]] ja [[Tiedosto|tiedostoihin]]. Oikeanpuoleinen valikko on nimetty jakelusta riippuen joko Työpöytä- tai Järjestelmävalikoksi, mutta yleensä tästä valikosta löytyvät valinnat istunnon lopettamiseen, tietokoneen asetusten muuttamiseen ja ohjeiden lukuun.

== Paneelit ==
GNOMEn paneeli on alusta erilaisille sovelmille. Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Myös paneeleihin lisättävät pikakäynnistimet ovat sovelmia.

Sovelmia lisätään paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla näppäimellä, valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää paneeliin</tt>. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan nappia <tt>Lisää</tt>. Sovellukset -valikosta ja työpöydältä voi käynnistimiä raahata hiirellä myös suoraan paneeliin.

Kaikkia paneelissa olevia sovelmia voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Siirrä</tt>. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen siirtää kuvaketta. Jos kohdassa <tt>Lukitse paneeliin</tt> on ruksi, ei painiketta voi liikuttaa ennen kuin lukitus on poistettu.

Useimmissa jakeluissa on oletuksena GNOMEssa käytössä palkki ruudun ylä- ja alareunassa. Paneelien lukumäärää voi muuttaa klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä paneelin tyhjää kohtaa ja valitsemalla joko <tt>Uusi paneeli</tt> tai <tt>Poista tämä paneeli</tt>. Paneeleja voi myös siirtää joko raahaamalla niitä hiirellä tai valitsemalla paneelin <tt>Ominaisuudet</tt> -ruudusta haluttu sijainti. Myös pystysuoria paneeleja näytön oikeassa ja vasemmassa laidassa voi käyttää.

[[Kuva:GNOME ylapaneeli.png|800px]]

Tästä paneelista (järjestyksessä vasemmalta oikealle) löytyy valikot, pikapainikkeet ohjelmia varten, ilmoitusalue, erilaisia sovelmia ja kalenteri.

[[Kuva:GNOME alapaneeli.png|800px]]

Alapaneelista löytyvät oletuksena työpöydän näyttämispainike, ikkunaluettelo, työtilanvaihdin sekä roskakori. Ikkunaluettelosta löytyvät kaikki kyseisessä työtilassa auki olevat ohjelmat.

== Nautilus - tiedostonhallinta ==

[[Nautilus]] on GNOMEn tiedostonhallintaohjelma, jota käytetään myös GNOMEn työpöydän ja sen kuvakkeiden piirtoon ja toimintoihin. Nautilus osaa paikallisten tiedostojen selailun lisäksi näyttää myös verkkosijainteja mm. [[FTP]]:n, [[SSH]];n ja [[Samba|Samban]] kautta. Verkkosijainteja voi ottaa käyttöön Sijainnit -valikosta valitsemalla ''Yhdistä palvelimeen''.

== Perusohjelmia ==
GNOME -projekti kehittää työpöytäympäristön lisäksi siihen hyvin sopivia perusohjelmia. Näistä löytyy muun muassa [[WWW-selaimet|WWW -selain]], Sähköposti- ja kalenteriohjelma sekä mediatoistin ja tekstieditori.

=== Epiphany ===

[[Kuva:Epiphany.png|200px]]

GNOMEn [[WWW-selain]]. [[Epiphany]] perustuu mm. [[Firefox|Firefoxin]] käyttämään [[Gecko]] -selainytimeen, minkä vuoksi Epiphany on hyvin yhteensopiva useimpien WWW-sivujen kanssa.

=== Evolution ===

[[Evolution]] on GNOMEn monipuolinen [[Sähköpostiohjelmat|sähköposti]]- ja kalenteriohjelmisto.

=== Totem ===

[[Kuva:GNOME totem.png|200px]]

[[Totem]] on GNOMEn mediasoitin, johon saa tuen lähes kaikille ääni- ja videotiedostoille.

=== Gedit ===

[[Kuva:GNOME gedit.png|200px]]

[[Gedit]] on GNOMEn tekstieditori, joka osaa syntaksikorostukset. Geditin avulla voi myös muokata suoraan verkkolevyllä olevia tiedostoja.

=== Evince ===

[[Kuva:GNOME evince.png|200px]]

[[Evince]] on GNOME-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt. Evince tukee myös mm. PS- ja DVI-formaatteja.

=== Laskin ===

[[Kuva:GNOME_laskin.png|200px]]

Laskin on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Asetukset ==

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla napilla ja valitsemalla <tt>Muuta työpöydän taustaa</tt> saa näkyville GNOMEn työpöydän asetukset. Tästä ikkunasta voi vaihtaa taustakuvaa ja -väriä.

[[Kuva:GNOME_tyopoydan_asetukset.png|200px|GNOMEn työpöydän taustan asetukset]]
[[Kuva:GNOME_naytonsaastaja.png|310px|GNOMEn näytönsäästäjän asetukset]]

Näytönsääsätäjän saa vaihdettua valikosta <tt>Järjestelmä→Asetukset→Näytönsäästäjä</tt>. Avautuvasta ikkunasta voi listasta valita haluamansa näytönsäästäjän.

=== Teemat ===

[[Kuva:GNOME_teemaselain.png|200px|GNOMEn teemaselain]]

Valikosta Järjestelmä->Asetukset->Teema pääsee teema-asetusikkunaan. Sieltä voi vaihtaa ja muokata ikkunoiden ja kuvakkeiden tyyliä haluamakseen.

Teemoja voi muokata erikseen valitsemalla sekä [[GTK]]:n, [[ikkunamanageri]]n että kuvakkeiden teeman. Näiden lisäksi tarjolla on metateemoja, jotka ovat valmiita näiden kolmen teeman yhdistelmiä. Teemojen asetusohjelman pääikkunassa voi valita vain eri metateemoista, mutta Muokkaa -painikkeen kautta pääsee valitsemaan myös teeman osat erikseen.

====Teemojen asentaminen====
GNOMEn mukana tulevan teemavalikoiman lisäksi käyttäjät voivat asentaa itselleen lisää teemoja, joita saa mm. GNOMEn grafiikkasivuilta [http://art.gnome.org/] GNOME-Look.orgista [http://www.gnome-look.org/]. Teemat levitetään yleensä [[Tarball|tar-arkistossa]], jotka on helppo asentaa raahaamalla arkistotiedosto teemanvalintaikkunaan.

== Tulostaminen ==

Useimmissa ohjelmissa on Tiedosto-valikon alla Tulosta-vaihtoehto.

Tulostuksen asetuksia voi muokata valikosta Järjestelmä->Ylläpito->Tulostus.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

GNOME 2 tutuksi

2007-10-04T21:42:15Z

Adval:

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]
[[GNOME]] on suosittu ja monipuolinen [[työpöytäympäristö]] Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuunottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun GNOME:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==
Yleensä GNOME:en kirjaudutaan [[Display manager|graafisen kirjautumisohjelman]] kautta. Mikäli oletusistunnoksi on asetettu joku muu kuin GNOME, voi kirjautumisohjelman valikoista yleensä pyytää käynnistettäväksi myös GNOME-istunnon. [[GDM]] -kirjautumisohjelmassa tämä tehdään painamalla F10 ja valitsemalla valikosta ''Valitse istunto''.

== Työpöytä ==

[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|GNOME:n työpöytä]]

GNOME:n työpöytä muistuttaa monessa suhteessa muita yleisesti käytettyjä työpöytiä. Työpöydällä on usein muutama esimerkiksi levyasemia tai roskakoria edustava erikoiskuvake, minkä lisäksi siinä voi säilyttää tiedostoja. Työpöydällä olevat tiedostot löytyvät käyttäjän kotihakemistosta, yleensä joko Desktop- tai Työpöytä -hakemistosta.

=== Pikakuvakkeet ===

Työpöydälle voi asettaa pikakuvakkeita kansioihin, tiedostoihin, verkkolevyihin ja ohjelmiin. Pikakuvake luodaan siirtämällä tiedosto työpöydälle hiiren keskinappi pohjassa ja valitsemalla "Linkitä tähän". Ohjelmien pikakuvakkeita voi vetää suoraan valikoista työpöydälle, jolloin syntyy pikakuvake haluttuun ohjelmaan.

=== Roskakori ===

[[Kuva:GNOME_roskakori.png|200px|GNOMEn roskakori]]

Roskakoriin joutuvat kaikki Nautiluksesta käsin poistetut tiedostot. Roskakorin saa auki alhaalla oikealla olevasta roskakori-ikonista. Sen voi tyhjentää painamalla Roskakori-ikkunassa ylhäällä olevaa Tyhjennä roskakori -painiketta, jolloin tiedostot tuhoutuvat lopullisesti.

=== Virtuaalityötilat ===

[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityötilojen]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa.

Virtuaalityötilat näkyvät oikeassa alalaidassa. Työtilasta toiseen pääsee napsauttamalla haluttua työtilaa. Vaihtoehtoisesti viereiseen työtilaan voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-nuolinäppäin.

== Ohjelmien käynnistäminen ja valikot ==

[[Kuva:GNOME_valikko_sovellukset.png]]

Vasemmassa yläkulmassa sijaitsee yleensä valikkopalkki, jossa on kolme valikkoa. Ensimmäisestä valikosta löytyvät tavalliset ohjelmat. Keskimmäinen tarjoaa nopean pääsyn eri [[Hakemisto|hakemistoihin]] ja [[Tiedosto|tiedostoihin]]. Oikeanpuoleinen valikko on nimetty jakelusta riippuen joko Työpöytä- tai Järjestelmävalikoksi, mutta yleensä tästä valikosta löytyvät valinnat istunnon lopettamiseen, tietokoneen asetusten muuttamiseen ja ohjeiden lukuun.

== Paneelit ==
GNOME:n paneeli on alusta erilaisille sovelmille. Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Myös paneeleihin lisättävät pikakäynnistimet ovat sovelmia.

Sovelmia lisätään paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla näppäimellä, valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää paneeliin</tt>. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan nappia <tt>Lisää</tt>. Sovellukset -valikosta ja työpöydältä voi käynnistimiä raahata hiirellä myös suoraan paneeliin.

Kaikkia paneelissa olevia sovelmia voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Siirrä</tt>. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen siirtää kuvaketta. Jos kohdassa <tt>Lukitse paneeliin</tt> on ruksi, ei painiketta voi liikuttaa ennen kuin lukitus on poistettu.

Useimmissa jakeluissa on oletuksena GNOME:ssa käytössä palkki ruudun ylä- ja alareunassa. Paneelien lukumäärää voi muuttaa klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä paneelin tyhjää kohtaa ja valitsemalla joko <tt>Uusi paneeli</tt> tai <tt>Poista tämä paneeli</tt>. Paneeleja voi myös siirtää joko raahaamalla niitä hiirellä tai valitsemalla paneelin <tt>Ominaisuudet</tt> -ruudusta haluttu sijainti. Myös pystysuoria paneeleja näytön oikeassa ja vasemmassa laidassa voi käyttää.

[[Kuva:GNOME ylapaneeli.png|800px]]

Tästä paneelista (järjestyksessä vasemmalta oikealle) löytyy valikot, pikapainikkeet ohjelmia varten, ilmoitusalue, erilaisia sovelmia ja kalenteri.

[[Kuva:GNOME alapaneeli.png|800px]]

Alapaneelista löytyvät oletuksena työpöydän näyttämispainike, ikkunaluettelo, työtilanvaihdin sekä roskakori. Ikkunaluettelosta löytyvät kaikki kyseisessä työtilassa auki olevat ohjelmat.

== Nautilus - tiedostonhallinta ==

[[Nautilus]] on GNOME:n tiedostonhallintaohjelma, jota käytetään myös GNOMEn työpöydän ja sen kuvakkeiden piirtoon ja toimintoihin. Nautilus osaa paikallisten tiedostojen selailun lisäksi näyttää myös verkkosijainteja mm. [[FTP]]:n, [[SSH]];n ja [[Samba|Samban]] kautta. Verkkosijainteja voi ottaa käyttöön Sijainnit -valikosta valitsemalla ''Yhdistä palvelimeen''.

== Perusohjelmia ==
GNOME -projekti kehittää työpöytäympäristön lisäksi siihen hyvin sopivia perusohjelmia. Näistä löytyy muun muassa [[WWW-selaimet|WWW -selain]], Sähköposti- ja kalenteriohjelma sekä mediatoistin ja tekstieditori.

=== Epiphany ===

[[Kuva:Epiphany.png|200px]]

GNOMEn [[WWW-selain]]. [[Epiphany]] perustuu mm. [[Firefox|Firefoxin]] käyttämään [[Gecko]] -selainytimeen, minkä vuoksi Epiphany on hyvin yhteensopiva useimpien WWW-sivujen kanssa.

=== Evolution ===

[[Evolution]] on GNOME:n monipuolinen [[Sähköpostiohjelmat|sähköposti]]- ja kalenteriohjelmisto.

=== Totem ===

[[Kuva:GNOME totem.png|200px]]

[[Totem]] on GNOME:n mediasoitin, johon saa tuen lähes kaikille ääni- ja videotiedostoille.

=== Gedit ===

[[Kuva:GNOME gedit.png|200px]]

[[Gedit]] on GNOME:n tekstieditori, joka osaa syntaksikorostukset. Geditin avulla voi myös muokata suoraan verkkolevyllä olevia tiedostoja.

=== Evince ===

[[Kuva:GNOME evince.png|200px]]

[[Evince]] on GNOME-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt. Evince tukee myös mm. PS- ja DVI-formaatteja.

=== Laskin ===

[[Kuva:GNOME_laskin.png|200px]]

Laskin on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Asetukset ==

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla napilla ja valitsemalla <tt>Muuta työpöydän taustaa</tt> saa näkyville GNOMEn työpöydän asetukset. Tästä ikkunasta voi vaihtaa taustakuvaa ja -väriä.

[[Kuva:GNOME_tyopoydan_asetukset.png|200px|GNOMEn työpöydän taustan asetukset]]
[[Kuva:GNOME_naytonsaastaja.png|310px|GNOMEn näytönsäästäjän asetukset]]

Näytönsääsätäjän saa vaihdettua valikosta <tt>Järjestelmä→Asetukset→Näytönsäästäjä</tt>. Avautuvasta ikkunasta voi listasta valita haluamansa näytönsäästäjän.

=== Teemat ===

[[Kuva:GNOME_teemaselain.png|200px|GNOMEn teemaselain]]

Valikosta Järjestelmä->Asetukset->Teema pääsee teema-asetusikkunaan. Sieltä voi vaihtaa ja muokata ikkunoiden ja kuvakkeiden tyyliä haluamakseen.

Teemoja voi muokata erikseen valitsemalla sekä [[GTK]]:n, [[ikkunamanageri]]n että kuvakkeiden teeman. Näiden lisäksi tarjolla on metateemoja, jotka ovat valmiita näiden kolmen teeman yhdistelmiä. Teemojen asetusohjelman pääikkunassa voi valita vain eri metateemoista, mutta Muokkaa -painikkeen kautta pääsee valitsemaan myös teeman osat erikseen.

====Teemojen asentaminen====
GNOMEn mukana tulevan teemavalikoiman lisäksi käyttäjät voivat asentaa itselleen lisää teemoja, joita saa mm. GNOMEn grafiikkasivuilta [http://art.gnome.org/] GNOME-Look.orgista [http://www.gnome-look.org/]. Teemat levitetään yleensä [[Tarball|tar-arkistossa]], jotka on helppo asentaa raahaamalla arkistotiedosto teemanvalintaikkunaan.

== Tulostaminen ==

Useimmissa ohjelmissa on Tiedosto-valikon alla Tulosta-vaihtoehto.

Tulostuksen asetuksia voi muokata valikosta Järjestelmä->Ylläpito->Tulostus.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

GNOME

2007-10-04T21:39:37Z

Adval:

''Aloittelijan opas GNOMEn käyttöön löytyy artikkelista [[GNOME tutuksi]].''

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]

GNOME (GNU Network Object Model Environment) on graafinen [[työpöytäympäristö]], jota käytetään Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa. GNOME on [[GNU]]-projektin virallinen osa.
GNOME-projektin käynnistivät elokuussa 1997 Miguel de Icaza ja Federico Mena. GNOME:n aloittamisen suoranainen syy oli [[KDE]]-ympäristön lisenssiepäselvyys sen perustuessa norjalaisen Trolltechin [[Qt]]-käyttöliittymäkirjastoon. Qt-kirjastoa ei saanut linkata ilman lupaa [[GPL]]-lisensoituun ohjelmaan. Tämä ei ollut ongelma KDE-projektissa kirjoitetuille ohjelmille, mutta esti vanhojen olemassaolevien GPL-lisenssiä käyttävien ohjelmien hyödyntämisen ilman kaikkien tekijöiden lupaa. Osa tekijöistä ei ollut edes valmis myöntämään lupaa epävapaan Qt:n käytön yhteydessä.

[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|GNOME:n työpöytä [[Ubuntu]]ssa.]]

KDE:n lisenssiepäselvyys ratkaistiin myöhemmin [[Trolltech]]in julkaistua Qt:n kaksoislisenssoinnilla, jossa sitä sai levittää myös GPL-lisenssillä. GNOME on kirjoitettu pääasiassa C:llä, hyödyntäen [[GTK]]+-käyttöliittymäkirjastoa. GTK+:ta oli jo käytetty GIMP-kuvankäsittelyohjelmassa. Ensimmäinen GNOME:n versio julkaistiin maaliskuussa 1999. Kesäkuussa 2002 julkaistu versio 2.0 teki ympäristöön suuria muutoksia.
GNOME tulee mukana useimmissa Linux-käyttöjärjestelmissä ja BSD:ssä. Kaupallisista Unix-valmistajista [[Sun Microsystems]] on ottanut sen [[Solaris|Solariksen]] oletustyöpöydäksi vanhemman [[Common Desktop Environment]]in tilalle.

== Katso myös ==

* [[GDK]] -rajapinta [[X Window System]]:n.
* [[GLib]] - yleiset tietorakenteet ja niiden käsittely
* [[GTK]] - käyttöliittymäelementit ([[widget]])

*[[:Luokka:GNOME-ohjelmat|GNOME-ohjelmat -luokka]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.gnome.org/ GNOMEN kotisivu]

[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

Arch Linux

2007-10-04T12:37:40Z

Adval:

[[Kuva:Archlinux.logo.png|right]]
Arch Linux on i686-arkkitehtuurille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "[[bleeding edge]]", eli paketeista tulee hyvin tiuhaan uusia versioita, jotka usein ovat vielä betoja tai RC:itä. Tästä syystä on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös AURista (ArchLinux User-community Repository) voi löytää paketteja, joita ArchLinuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. AURin paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat AUR-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota: Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current-versioon säännöllisesti pacmanin avulla. Maaliskuussa 2007 julkaistusta 0.8-versiosta lähtien uusia asennuslevyjä julkaistaan Linux-[[ydin|ytimen]] julkaisuaikataulun mukaan. Kun esimerkiksi ytimen versio 2.6.29 julkaistaan, tehdään sen pohjalta uudet asennuslevyt, jotka nimetään julkaisuajankohdan mukaan muodossa VVVVKK.

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Arch Linux|Arch Linux suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]
* [http://aur.archlinux.org/ AUR]
* [http://www.linux-paja.com/arch-install-guide.html Suomenkielinen asennusopas]
* [http://distrowatch.com/dwres.php?resource=interview-arch Arch Linuxin pääkehittäjän haastattelu]
* [http://cactuswax.net/blog/archlinux-mini-review/ Erinomainen esittely Arch Linuxin uudelle käyttäjälle]
[[Luokka:Jakelut]]

Paketinhallintajärjestelmä

2007-10-02T10:00:08Z

Adval: virallisempi nimi

'''Paketinhallintajärjestelmä''' on ohjelmisto, jolla tietyn järjestelmän ohjelmapaketteja voidaan käsitellä standardilla tavalla ja siten helpottaa ohjelmistojen asennusta, poistoa, riippuvuuksien hallintaa ym. Eri [[Jakelut|jakeluilla]] on tähän eri menetelmät.

Paketinhallinnan välttämätön tehtävä on selvittää riippuvuudet. Edistyneemmät paketinhallinnat osaavat itse ne myös täyttää ilman että käyttäjän on tarvetta puuttua asiaan. Modernit paketinhallintaratkaisut myös hakevat ohjelman Internetistä käyttäjän puolesta ja käyttäjän tarvitsee vain kertoa minkä nimisen ohjelman haluaa asentaa. Ohjelman on sisällyttävä paketinhallinan tuntemiin tietokantoihin, jotta se osataan hakea itse.

* [[Redhat]]-pohjaisissa järjestelmissä kuten [[Mandriva]]ssa paketinhallintajärjestelmä on yleensä [[RPM]].
* [[Debian]]-pohjaisissa järjestelmissä taas käytetään yleensä [[deb]]:iä.
* [[Gentoo]]lla on [[Portage]]
* [[Slackware]]lla on [[tgz]].(joka ei selvitä riippuvuuksia)
* [[Arch Linux]] käyttää [[Pacman]]ia.

===Ohjelmien asentaminen===

Katso artikkeli [[ohjelman asennus]] jossa on tarkempaa tietoa ohjelmien asentamisesta käytännössä.

===Katso myös===

Ubuntu tutuksi -wikikirjassa on esitelty [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Pakettienhallinta pakettienhallinnan ideaa tarkemmin.]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Jakelut]]

Käyttäjä:Adval

2007-08-31T13:39:23Z

Adval: korjailua

Opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa Vaasan kauppaoppilaitoksessa. Linux-kokemusta minulla on noin vuosi. Koneessani hyrrää suosikkijakeluni [[Debian]], mutta pikku hiljaa myös [[Arch Linux]] osoittautuu minulle sopivaksi jakeluksi. Sekä tietenkin monia muitakin [[jakelut|jakeluita]] löytyy kokeilukäytössä. Työpöytäympäristönä toimii [[KDE]] ja/tai [[Xfce]], tilanteesta riippuen. Linux.fi-wikiä käytän tietolähteenä, muuten vaan ajanvietteenä pyörimiseen sekä toimin epäsäännöllisenä pilkunviilaajana.

'''Yhteystiedot'''

*MSN: starlighty0 [at] hotmail.com

*Sähköposti: zadval [at] gmail.com

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet, Freenode)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Käyttäjä:Adval

2007-08-31T13:37:06Z

Adval: päivitystä

Opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa Vaasan kauppaoppilaitoksessa. Linux-kokemusta minulla on noin vuosi. Koneessani hyrrää suosikkijakeluni [[Debian]], mutta pikku hiljaa myös [[Arch Linux]] osoittautuu minulle sopivaksi jakeluksi. Sekä tietenkin monia muitakin [[jakelut|jakeluita]] löytyy kokeilukäytössä. Työpöytäympäristönä toimii vaihtelevasti [[KDE]]:ta ja [[Xfce]]:ta, tilanteesta riippuen. Linux.fi-wikiä käytän tietolähteenä, muuten vaan ajanvietteenä pyörimiseen sekä toimin epäsäännöllisenä pilkunviilaajana.

'''Yhteystiedot'''

*MSN: starlighty0 [at] hotmail.com

*Sähköposti: zadval [at] gmail.com

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet, Freenode)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Työpöytäympäristö

2007-08-27T20:07:32Z

Adval: Gnome → GNOME

[[X Window System]] itsessään tarjoaa vain kaikkein yksinkertaisimmat palvelut, ja useimmiten käyttäjät ottavat sen ja X-ohjelmien lisäksi käyttöön vähintäänkin jonkinlaisen [[ikkunointiohjelma]]n eli ikkunamanagerin. Linuxin suosion kasvaessa on myös kehitetty kokonaisia työpöytäympäristöjä, joissa ikkunointiohjelman lisäksi on omat hallintapaneelit, palkit, taustakuvat, mahdollisuus laittaa työpöydälle kuvakkeita, jne. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat [[KDE]], [[GNOME]] sekä kevyt [[Xfce]].

Graafisia työpöytäympäristöjä ovat mm.:
* [[GNOME]]
* [[KDE]]
* [[ROX]]
* [[Xfce]]

Huomaa, että vaikka työpöytäympäristöillä, erityisesti GNOMElla ja KDE:llä on runsaasti niille suunniteltuja ohjelmia (kuten vaikka [[Konqueror]]-selain, työpöytäympäristön valinta ei sido sinua näiden ohjelmien suhteen. Voit hyvin ajaa GNOMEssa KDE-ohjelmia ja toisinpäin. Haittana tästä on lähinnä kasvanut muistinkulutus, kun useamman ympäristön kirjastoja joudutaan lataamaan muistiin.

== Katso myös ==
* [[X Window System]]
* [[Ikkunointiohjelma]]

[[Luokka:Käsitteet]]

Näyttökuva

2007-08-27T20:05:08Z

Adval: Gnome → GNOME

Ruutukaappaus eli kuvakaappaus tarkoittaa yleensä käyttäjän ikkunointiympäristöstä tai työpöydästä otettua kuvaa. Kuva voi olla koko työpöydästä, jostakin työpöydän alueesta tai vain yhdestä avoimesta ikkunasta.

Komentorivipohjaisesti ruutukaappauksen voi ottaa vaikkapa [[Import]]illa, [[Scrot]]illa tai [[xwd]]:llä. Hyvä graafinen ruutukaappausohjelma on [[KDE]]:hen kuuluva [[KSnapshot]]. Myös [[GIMP]]issä on oma ruutukaappaustoimintonsa.

Seuraavassa esitellään työpöytäympäristökohtaisia tapoja ottaa kuvakaappauksia.

== [[KDE]] ==
KDE:ssä ruutukaappaus tehdään painamalla Print Screen -näppäintä jolloin eteen aukeaa [[KSnapshot]]. Jos haluat ruutukaappauksen [[leikepöytä|leikepöydälle]] niin paina CTRL ja Print Screen -näppäimiä. Näyttää, että mitään ei tapahdu, mutta leikepöydälle ilmestyy kuitenkin png-muodossa oleva kuva. Se voidaan tallentaa levylle valitsemalla Paste-toiminto esimerkiksi [[Konqueror]]-tiedostonhallintaohjelmasta. Ruutukaappaus voidaan liittää suoraan myös esimerkiksi [[OpenOffice.org]] Writer -tekstinkäsittelyohjelmaan käyttämälle sen omaa Paste-toimintoa. Yksittäisen ikkunan kaappaus tapahtuu painamalla ALT ja Print Screen -näppäimiä. Tällöin kuva aktiivisena olevasta ikkunasta tallentuu leikepöydälle.

Ruutukaappaukseen käytettävät näppäinyhdistelmät voidaan muuttaa KDE:n asetuksista. Samoin kuin kaikki muutkin näppäinoikotiet myös ruutukaappaukseen näppäimet asetetaan Control Centerin kohdassa Regional & Accessibility - Keyboard Shortcuts.

== [[GNOME]] ==

GNOMEssa voi lisätä paneeliin ruudunkaappauksen ottavan kuvakkeen. Klikkaa oikealla hiirenpainikkeella paneelista ja paina <tt>Add to Panel...</tt>, ja valitse <tt>Take Screenshot...</tt>. Paina lopuksi <tt>Add</tt>. Paneelista pitäisi nyt löytyä kamerankuvake, painamalla kuvaketta otat työpöydästä ruutukaappauksen, jonka voit tallentaa työpöydälle tai kansioon.

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]

Fedora Linux

2007-08-27T20:03:44Z

Adval: taitaa se olla taas isojen kirjaimien paikka :P

[[Kuva:Fedora-logo.png|right]]
[[Kuva:Fedora7-käynnistys.png|right|200px|thumb|Fedora 7 käynnistyy.]]
[[Kuva:Fedora7-ekakäynnistys.png|right|200px|thumb|Fedora 7:n ensimmäisellä käynnistyskerralla näkyvä asetusnäkymä.]]

Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa [[Red Hat Linux]]in kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti myös Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Fedoraa julkaistaan puhtaasti avoimena lähdekoodina.

Fedoran perusasennuspaketti on saatavilla yhdellä dvd:llä. Tämän lisäksi on olemassa pieni käynnistyslevy verkkoasennuksia varten sekä kaksi asennusmahdollisuuden sisältävää [[live-CD]]:tä ([[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset).
Live-cd:t tukevat vain puhtaalta pöydältä tehtyjä asennuksia, sillä niille ei mahdu kuin minimimäärä paketteja. Päivitysasennukset on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä tai verkon kautta esimerkiksi [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).

Fedora asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta. Ohjelmia asennetaan joko [[yum]]illa tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä, [[pirut]]illa (ohjelmien asennus), [[pup]]:lla (järjestelmän päivitys) tai [[yumex]]illa [http://www.yum-extender.org/cms/modules/news/] (epävirallinen). Kaikki nämä toimivat [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.

Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi [[mp3]]:sten tai suojattujen [[DVD-elokuvat|DVD-levyjen]] toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös [[binääriajurit|kaupallisia näytönohjainajureita]] on saatavilla tätä kautta.

Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu hyvin myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]]:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta [[wikipedia:en:Children's_Machine|One Laptop per Child]] -projektin käyttöjärjestelmäksi.

== Katso myös ==
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen]]

== Linkkejä ==
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, PDF-tiedosto)
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]
* [http://www.linux-paja.org/ Suomenkieliset FC6- FC5- ja FC4-FAQ:it]

[[Luokka:Jakelut]]

MPD

2007-08-27T20:01:41Z

Adval: Gnome → GNOME

Music Player Daemon eli MPD on järjestelmän taustapalveluna toimiva kevyt [[musiikin toisto|musiikkisoitin]]. Sille ei ole olemassa mitään tiettyä käyttöliittymää, vaan sitä komennetaan erillisten graafisten tai tekstipohjaisten [[frontend]]ien kautta. MPD:tä voidaan komentaa myös verkon yli, jolloin esimerkiksi tiettyä stereoihin liitettyä konetta voidaan ohjata lähiverkon toisilta koneilta. MPD tukee [[MP3]]-, [[Ogg Vorbis]]-, [[FLAC]]-, [[AAC]]-, [[mod]]- ja [[wav]]-formaatteja.

==Käyttöönotto==
MPD löytyy useimpien [[jakelu]]iden paketinhallinnasta nimellä mpd. Esimerkiksi [[Arch Linux]]issa se asentuisi komennolla
[[pacman]] -S mpd
Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä [[root|pääkäyttäjänä]] vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.
===Ajaminen pääkäyttäjänä===
Aluksi kopioidaan esimerkki[[asetustiedostot|asetustiedosto]] /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.

Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit
playlist_directory "/var/lib/mpd/playlists"
db_file "/var/lib/mpd/mpd.db"
log_file "/var/log/mpd/mpd.log"
error_file "/var/log/mpd/mpd.error"
state_file "/var/lib/mpd/mpdstate"
Lisäksi rivin
#user "mpd"
alusta on löydyttävä kommenttimerkki #, jottei MPD yritä ajaa itseään muuna käyttäjänä kuin rootina.
Rivillä <tt>music_directory</tt> määritellään hakemisto, jonka alta soitettavia kappaleita etsitään, esimerkiksi
music_directory "/home/carl-gustaf/min.musik"
Useampia hakemistoja voi määritellä tekemällä niihin osoittava [[symbolinen linkki]] määritellyn hakemiston alle.
Lisätietoja muista asetusmahdollisuuksista saa komennolla
[[man]] mpd.conf
Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla
/etc/init.d/mpd create-db
tai BSD-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä komennolla
/etc/rc.d/mpd create-db
Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla
/etc/init.d/mpd create-db
tai
/etc/rc.d/mpd create-db
Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin ([[init]]) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä.

===Ajaminen tavallisena käyttäjänä===
Tiedostosta /etc/mpd.conf pitäisi tavallisenä käyttäjän ajettaessa löytyä rivit
music_directory "/polku/musiikkihakemistoosi"
playlist_directory "~/playlists"
db_file "~/mpd.db"
log_file "~/mpd.log"
error_file "~/mpd.error"
pid_file "~/.mpd.pid"
state_file "~/.mpd.state"
user "mpd"
bind_to_address "127.0.0.1"
<nowiki>~</nowiki>-merkki tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa.

Tämän jälkeen luodaan (pääkäyttäjänä) mpd-käyttäjä sopivine kotihakemistoineen ym. komennoilla
[[useradd]] mpd -s /bin/false
[[mkdir]] -p /home/mpd/playlists
[[chown]] -R mpd:mpd /home/mpd
[[gpasswd]] -a mpd audio
Sitten luodaan soittolista ja käynnistetään mpd komennolla
/etc/init.d/mpd create-db && /etc/init.d/mpd start
tai
/etc/rc.d/mpd create-db && /etc/rc.d/mpd start
jolloin se oikein asetettuna siirtyy toimimaan mpd-käyttäjänä.
Tämän jälkeen on vielä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin.

==Käyttöliittymät==
Tunnetuin MPD:n käyttöliittymistä on komentorivipohjainen [[mpc]]. Tämän lisäksi on saatavilla [[ncurses]]-pohjainen [[ncmpc]] sekä lukuisa joukko erilaisia graafisia vaihtoehtoja, kuten [[python]]- ja [[GTK]]-pohjainen [[sonata]] sekä [[GNOME]]lle tarkoitettu [[gmpc]].

==Käyttö verkon yli==
Tärkeimmät verkkokäyttöä säätelevät rivit mpd.conf-tiedostossa ovat <tt>bind_to_address</tt> ja <tt>port</tt>.
Asetus
bind_to_address "127.0.0.1"
sallisi mpd:n ohjaamisen vain paikalliselta koneelta, kun taas
bind_to_address "any"
sallisi ohjaamisen miltä tahansa etäkoneelta.
Rivi
port "6600"
määrittelisi käytettäväksi portiksi 6600, mikä on oletus.

===Mpc===
Mpc-käyttöliittymä komentaa oletuksena paikallisen koneen (localhost) porttia 6600. Muu palvelin tai portti voidaan määritellä ympäristömuuttujilla <tt>MPD_HOST</tt> ja <tt>MPD_PORT</tt>.

==Linkkejä==
*[http://www.musicpd.org/ Kotisivu]
*[http://mpd.wikia.com/ Wiki]
*[http://mpd.wikia.com/wiki/Clients Lista käyttöliittymistä]
*[http://www.musicpd.org/forum/ Keskustelufoorumi]

[[Luokka:Multimedia]]

Beryl

2007-08-27T20:00:37Z

Adval: Gnome → GNOME

{{ Ohjelma | nimi=Beryl | kuva=[[Kuva:beryl.png|250px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[X]] | kotisivu=[http://www.beryl-project.org www.beryl-project.org] }}

Beryl on [[Compiz]]-projektista haarautettu ikkunamanageri, jota käytetään 3D-kiihdytetyn työpöydän aikaansaamiseksi. Compiziin verrattuna Beryl tarjoaa enemmän hienoja efektejä, mutta on toisaalta epävakaampi. Tällä hetkellä Beryliä ollaan yhdistämässä takaisin Compiziin.

Beryl vaatii taustalle joko [[Xgl|Xgl:n]], [[AIGLX|AIGLX:n]] tai [[nvidia|Nvidian]] 9000-sarjan [[Binääriajurit|ajurin]], ja 3D-kiihdytys saadaan aikaan OpenGL:llä.

Beryl toiminta ei riipu käytetystä työpöytäympäristöstä, eli se toimii mm. [[KDE|KDE.ssä]] ja [[GNOME|GNOME:ssa]].

[[Kuva:3dpoyta.png|right|thumb|250px|Berylin vesiefekti]]

== Asennus ==
===Arch Linux===
Berylin voi Arch Linuxiin asentaa joko paketista <tt>beryl-kde</tt> (vain [[KDE]]-tuki), <tt>beryl-gnome</tt> (vain [[GNOME]]-tuki) tai <tt>beryl</tt> (tuki molemmille työpöytäympäristöille). Lisäksi on tarjolla paketti <tt>beryl-extras</tt>, joka tarjoaa joitakin ylimääräisiä liitännäisiä. Lisäohjeita käyttöönottoon löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/Beryl wikistä].

===Fedora===
Beryl löytyy Fedoran virallisista pakettilähteistä. Metapaketti <tt>beryl</tt> asentaa Berylin sekä [[KDE]]- että [[GNOME]]-tuella varustettuna ja paketit <tt>beryl-kde</tt> ja <tt>beryl-gnome</tt> vain jompaakumpaa työpöytäympäristöä tukevina versioina. Berylin hallinta-ohjelma Beryl Manager löytyy asennuksen jälkeen Järjestelmä-valikosta tai voidaan käynnistää komentoriviltä komennolla <tt>beryl-manager</tt>.

=== Ubuntu Feisty ===
Asennus edellyttää toimivaa 3D-kiihdytystä sekä multiverse-pakettilähteen päällekytkemistä. Tarvittavat paketit asennetaan komennolla
sudo apt-get beryl beryl-manager
Berylin saa käyntiin menemällä Järjestelmä-valikkoon ja valitsemalla sieltä Beryl Manager.

=== Nvidian 9000-sarjan ajurit ja Ubuntu Edgy ===
Aluksi on asennettava Nvidian uudet 9000-sarjan ajurit. Ubuntun vakiopakettilähteistä saatavat ajurit ovat liian vanhoja, joten on joko otettava käyttöön epävirallinen pakettilähde tai [[Binääriajurit|asennettava käsin]] uudet ajurit Nvidian paketista. Epävirallista pakettilähdettä käytettäessä on tiedostoon <tt>/etc/apt/sources.list</tt> lisättävä rivi
deb http://nvidia.limitless.lupine.me.uk/ubuntu edgy stable
{{epävirallinen pakettilähde}}
Jonka jälkeen <tt>apt-get update && apt-get dist-upgrade</tt> päivittää ajurit uuteen versioon. Tämän jälkeen on vielä ajettava komento
sudo nvidia-xconfig --add-argb-glx-visuals

Beryliä varten tarvittavat pakettilähteet ovat
deb http://beryl-mirror.pricechild.co.uk edgy main
deb http://ubuntu.beryl-project.org edgy main
deb http://beryl.limitless.lupine.me.uk edgy main
Pakettilähteiden lisäyksen ja <tt>apt-get updaten</tt> jälkeen on asennettava paketit beryl ja emerald-themes.

Nyt berylin saa käynnistettyä komennolla beryl-manager.

[http://www.ubuntuforums.org/showthread.php?t=263851 Ohje Ubuntun englanninkielisellä keskustelualueella]

== Katso myös ==
*[[Compiz]]
*[[Metisse]]
*[[Xgl]]
*[[AIGLX]]

[[Luokka:3D-työpöytä]]
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Debian GNU/Linux

2007-08-27T19:58:04Z

Adval: Gnome → GNOME

{{Jakelu
| nimi=Debian
| logo=[[Kuva:Debian.png]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=Debianin yhteisö
| viimeisin versio=Etch (4.0)
| päivämäärä= 8. huhtikuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]
}}

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.

== Yleistä ==

[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11 erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:partman-auto_choose_recipe_0.png|200px|thumb|Debian GNU/Linux 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 18 733 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 21 romppua (tai 3 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.

== Debianin versiot ==

Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 4.0 ja nimeltään ''Etch''; se julkaistiin 8. huhtikuuta 2007. Nykyinen testattava (testing) versio – eli seuraava vakaa versio – on nimeltään ''Lenny''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].

Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.

Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan.

== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==

Keskustelupaikkoja:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]
Suomenkielinen Debian-yhteisö: * [http://www.linux-paja.org/smf Debian - Fedora yhteisö ]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

== Debianiin osallistuminen ==

Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

=== Debianin suomentaminen ===

Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

== Debian-linkkejä ==

* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)
* [http://debaday.debian.net/ Debian Package of the Day] - käyttäjien kirjoittamia esittelyjä Debianin paketinhallinnasta löytyvistä ohjelmista

== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==

* [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) – ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnetuin [[live-CD]]-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] – suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. SimplyMEPIS (tunnetuin MEPIS-versioista) pohjautuu nykyisin [[Ubuntu]]un, joka taas vuorostaan pohjautuu Debianiin. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] – Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.
* [[Corel Linux]] 1999-2001 julkaistu kaupallinen Linux-jakelu.

[[Luokka:Jakelut]]

GNOME 2 tutuksi

2007-08-27T19:55:55Z

Adval: korjaus

{{yhteistyö}}

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]
[[GNOME]] on suosittu ja monipuolinen [[työpöytäympäristö]] Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuunottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun GNOME:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==
Yleensä GNOMEen kirjaudutaan [[Display manager|graafisen kirjautumisohjelman]] kautta. Mikäli oletusistunnoksi on asetettu joku muu kuin GNOME, voi kirjautumisohjelman valikoista yleensä pyytää käynnistettäväksi myös GNOME-istunnon. [[GDM]] -kirjautumisohjelmassa tämä tehdään painamalla F10 ja valitsemalla valikosta ''Valitse istunto''.

== Työpöytä ==

[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|GNOMEn työpöytä]]

GNOMEn työpöytä muistuttaa monessa suhteessa muita yleisesti käytettyjä työpöytiä. Työpöydällä on usein muutama esimerkiksi levyasemia tai roskakoria edustava erikoiskuvake, minkä lisäksi siinä voi säilyttää tiedostoja. Työpöydällä olevat tiedostot löytyvät käyttäjän kotihakemistosta, yleensä joko Desktop- tai Työpöytä -hakemistosta.

=== Pikakuvakkeet ===

Työpöydälle voi asettaa pikakuvakkeita kansioihin, tiedostoihin, verkkolevyihin ja ohjelmiin. Pikakuvake luodaan siirtämällä tiedosto työpöydälle hiiren keskinappi pohjassa ja valitsemalla "Linkitä tähän". Ohjelmien pikakuvakkeita voi vetää suoraan valikoista työpöydälle, jolloin syntyy pikakuvake haluttuun ohjelmaan.

=== Roskakori ===

[[Kuva:GNOME_roskakori.png|200px|GNOMEn roskakori]]

Roskakoriin joutuvat kaikki Nautiluksesta käsin poistetut tiedostot. Roskakorin saa auki alhaalla oikealla olevasta roskakori-ikonista. Sen voi tyhjentää painamalla Roskakori-ikkunassa ylhäällä olevaa Tyhjennä roskakori -painiketta, jolloin tiedostot tuhoutuvat lopullisesti.

=== Virtuaalityötilat ===

[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityötilojen]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa.

Virtuaalityötilat näkyvät oikeassa alalaidassa. Työtilasta toiseen pääsee napsauttamalla haluttua työtilaa. Vaihtoehtoisesti viereiseen työtilaan voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-nuolinäppäin.

== Ohjelmien käynnistäminen ja valikot ==

[[Kuva:GNOME_valikko_sovellukset.png]]

Vasemmassa yläkulmassa sijaitsee yleensä valikkopalkki, jossa on kolme valikkoa. Ensimmäisestä valikosta löytyvät tavalliset ohjelmat. Keskimmäinen tarjoaa nopean pääsyn eri [[Hakemisto|hakemistoihin]] ja [[Tiedosto|tiedostoihin]]. Oikeanpuoleinen valikko on nimetty jakelusta riippuen joko Työpöytä- tai Järjestelmävalikoksi, mutta yleensä tästä valikosta löytyvät valinnat istunnon lopettamiseen, tietokoneen asetusten muuttamiseen ja ohjeiden lukuun.

== Paneelit ==
GNOMEn paneeli on alusta erilaisille sovelmille. Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Myös paneeleihin lisättävät pikakäynnistimet ovat sovelmia.

Sovelmia lisätään paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla näppäimellä, valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää paneeliin</tt>. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan nappia <tt>Lisää</tt>. Sovellukset -valikosta ja työpöydältä voi käynnistimiä raahata hiirellä myös suoraan paneeliin.

Kaikkia paneelissa olevia sovelmia voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Siirrä</tt>. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen siirtää kuvaketta. Jos kohdassa <tt>Lukitse paneeliin</tt> on ruksi, ei painiketta voi liikuttaa ennen kuin lukitus on poistettu.

Useimmissa jakeluissa on oletuksena Gnomessa käytössä palkki ruudun ylä- ja alareunassa. Paneelien lukumäärää voi muuttaa klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä paneelin tyhjää kohtaa ja valitsemalla joko <tt>Uusi paneeli</tt> tai <tt>Poista tämä paneeli</tt>. Paneeleja voi myös siirtää joko raahaamalla niitä hiirellä tai valitsemalla paneelin <tt>Ominaisuudet</tt> -ruudusta haluttu sijainti. Myös pystysuoria paneeleja näytön oikeassa ja vasemmassa laidassa voi käyttää.

[[Kuva:GNOME ylapaneeli.png|800px]]

Tästä paneelista (järjestyksessä vasemmalta oikealle) löytyy valikot, pikapainikkeet ohjelmia varten, ilmoitusalue, erilaisia sovelmia ja kalenteri.

[[Kuva:GNOME alapaneeli.png|800px]]

Alapaneelista löytyvät oletuksena työpöydän näyttämispainike, ikkunaluettelo, työtilanvaihdin sekä roskakori. Ikkunaluettelosta löytyvät kaikki kyseisessä työtilassa auki olevat ohjelmat.

== Nautilus - tiedostonhallinta ==

[[Nautilus]] on Gnomen tiedostonhallintaohjelma, jota käytetään myös Gnomen työpöydän ja sen kuvakkeiden piirtoon ja toimintoihin. Nautilus osaa paikallisten tiedostojen selailun lisäksi näyttää myös verkkosijainteja mm. [[FTP]]:n, [[SSH]];n ja [[Samba|Samban]] kautta. Verkkosijainteja voi ottaa käyttöön Sijainnit -valikosta valitsemalla ''Yhdistä palvelimeen''.

== Perusohjelmia ==
Gnome -projekti kehittää työpöytäympäristön lisäksi siihen hyvin sopivia perusohjelmia. Näistä löytyy muun muassa [[WWW-selaimet|WWW -selain]], Sähköposti- ja kalenteriohjelma sekä mediatoistin ja tekstieditori.

=== Epiphany ===

[[Kuva:Epiphany.png|200px]]

Gnomen [[WWW-selain]]. [[Epiphany]] perustuu mm. [[Firefox|Firefoxin]] käyttämään [[Gecko]] -selainytimeen, minkä vuoksi Epiphany on hyvin yhteensopiva useimpien WWW-sivujen kanssa.

=== Evolution ===

[[Evolution]] on Gnomen monipuolinen [[Sähköpostiohjelmat|sähköposti]]- ja kalenteriohjelmisto.

=== Totem ===

[[Kuva:GNOME totem.png|200px]]

[[Totem]] on GNOMEn mediasoitin, johon saa tuen lähes kaikille ääni- ja videotiedostoille.

=== Gedit ===

[[Kuva:GNOME gedit.png|200px]]

[[Gedit]] on GNOMEn tekstieditori, joka osaa syntaksikorostukset. Geditin avulla voi myös muokata suoraan verkkolevyllä olevia tiedostoja.

=== Evince ===

[[Kuva:GNOME evince.png|200px]]

[[Evince]] on GNOME-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt. Evince tukee myös mm. PS- ja DVI-formaatteja.

=== Laskin ===

[[Kuva:GNOME_laskin.png|200px]]

Laskin on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Asetukset ==

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla napilla ja valitsemalla <tt>Muuta työpöydän taustaa</tt> saa näkyville GNOMEn työpöydän asetukset. Tästä ikkunasta voi vaihtaa taustakuvaa ja -väriä.

[[Kuva:GNOME_tyopoydan_asetukset.png|200px|GNOMEn työpöydän taustan asetukset]]
[[Kuva:GNOME_naytonsaastaja.png|310px|GNOMEn näytönsäästäjän asetukset]]

Näytönsääsätäjän saa vaihdettua valikosta <tt>Järjestelmä→Asetukset→Näytönsäästäjä</tt>. Avautuvasta ikkunasta voi listasta valita haluamansa näytönsäästäjän.

=== Teemat ===

[[Kuva:GNOME_teemaselain.png|200px|GNOMEn teemaselain]]

Valikosta Järjestelmä->Asetukset->Teema pääsee teema-asetusikkunaan. Sieltä voi vaihtaa ja muokata ikkunoiden ja kuvakkeiden tyyliä haluamakseen.

Teemoja voi muokata erikseen valitsemalla sekä [[GTK]]:n, [[ikkunamanageri]]n että kuvakkeiden teeman. Näiden lisäksi tarjolla on metateemoja, jotka ovat valmiita näiden kolmen teeman yhdistelmiä. Teemojen asetusohjelman pääikkunassa voi valita vain eri metateemoista, mutta Muokkaa -painikkeen kautta pääsee valitsemaan myös teeman osat erikseen.

====Teemojen asentaminen====
Gnomen mukana tulevan teemavalikoiman lisäksi käyttäjät voivat asentaa itselleen lisää teemoja, joita saa mm. Gnomen grafiikkasivuilta [http://art.gnome.org/] GNOME-Look.orgista [http://www.gnome-look.org/]. Teemat levitetään yleensä [[Tarball|tar-arkistossa]], jotka on helppo asentaa raahaamalla arkistotiedosto teemanvalintaikkunaan.

== Tulostaminen ==

Useimmissa ohjelmissa on Tiedosto-valikon alla Tulosta-vaihtoehto.

Tulostuksen asetuksia voi muokata valikosta Järjestelmä->Ylläpito->Tulostus.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

Tietoturva

2007-08-27T19:55:07Z

Adval: Gnome → GNOME

== Rant ==
Tietoturvassa on monesti kysymys asenteista, tosin onneksi Linuxille on erittäin vähän viruksia ja spywarea. Kannattaa silti huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle. Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää [[Palomuurit|palomuuria]], [[tcp-wrapper]]ia, [[SELinux]]ia ja [[IDS]]ia (eli hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). *NIX-tyylisten järjestelmien vanhimpia tietoturvaetuja on [[root|pääkäyttäjän]] säästeliäs käyttö, jatka tätä perinnettä! Hyvä tapa olisi jättää pääkäyttäjäterminaali kokonaan avaamatta, ja hoitaa pääkäyttäjäoikeuksia vaativat hommat [[su]]:n tai [[sudo]]n avulla.

== Käyttöjärjestelmän päivittäminen ==

Kaikista käyttöjärjestelmistä löytyy ajoittain ohjelmointivirheitä,
jotka heikentävät koneen turvallisuutta. Valmistajat julkaisevat
päivityksiä jotka korjaavat virheet, mutta päivitysten asentaminen on käyttäjän vastuulla.
Linuxin tapauksessa tarvittavat toimenpiteet riippuvat jonkin verran siitä, minkä valmistajan
jakelupaketti on käytössä.

Alla on annettu ohjeet yleisimpien jakeluiden päivittämiseen.
Mikäli käytössäsi niin vanha jakelu että valmistajalta ei enää saa
siihen tietoturvapäivityksiä lainkaan, on koko järjestelmä syytä
päivittää uudempaan versioon.

* [[Debianin päivittäminen|Debian GNU/Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Fedora Linux]]
* [[Gentoon päivittäminen|Gentoo Linux]]
* IT Linux, Lineox ja Spectra Linux: Kts. [http://www.raimokoski.com http://www.raimokoski.com]
* [[Mandrivan päivittäminen|Mandriva Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Red Hat Linux]]
* SOT Linux: Päivityksiä ei enää julkaista, käyttäjiä suositellaan vaihtamaan johonkin toiseen jakeluun.
* [[SUSEn päivittäminen|SUSE Linux]]
* [[Ubuntun päivittäminen|Ubuntu Linux]]
* [[Slackware|Slackware Linux]]

== Käyttöoikeuksien hallinta ==
Olennainen osa Linux-tietoturvaa on mahdollisuus rajoittaa [[käyttäjä|käyttäjien]] oikeuksia [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]]. Käyttöoikeudet määritetään käyttäjä ja ryhmäkohtaisesti. Lisäksi Linuxin [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistorakenteessa]] määritetään tarkkaan hakemistojen [[tiedoston oikeudet|käyttöoikeudet]] niiden tarkoituksen ja käyttöoikeuksien mukaan. Nämä yhdessä luovat pohjan tietoturvalliselle käyttöjärjestelmälle.

Linuxin tietoturvaa parantaa tavallisen- ja pääkäyttäjän erottaminen toisistaan. Pääkäyttäjällä eli erityisellä [[käyttäjä|root-tunnuksella]], on kaikki oikeudet käyttöjärjestelmään ja näin myös suurin riski vahingoittaa käyttöjärjestelmää. Tavallisen käyttäjän oikeudet taas ovat hyvin rajoitetut, mahdollistaen kuitenkin normaalin päivittäisen toiminnan kuten dokumenttien kirjoittamiseen ja musiikin kuuntelemiseen.

Vaikka kotikäyttäjälle kahden käyttäjätunnuksen ja salasanan muistaminen kuulostaa absurdilta, on se ehdottomasti helpoin keino parantaa henkilökohtaista tietoturvaa. Esimerkiksi virusten ja haittaohjelmien levittäminen internetissä on helppoa ja ohjelmien virheiden vuoksi sellainen voi joutua myös omalle koneelle. Käyttämällä aina rajoitettua käyttäjätunnusta vähennät huomattavasti riskiä sotkea koko käyttöjärjestelmää.

Siis ohje yksinkertaistettuna:

# Kirjaudu sisään aina tavallisen "matti"-käyttäjän tunnuksilla, ei root-tunnuksilla!
# Älä lisää normaalille käyttäjätunnukselle oikeuksia, mitä et välttämättä tarvitse
# Käytä root-tunnusta ainoastaan ohjelmien ja järjestelmän asennukseen, ei mihinkään muuhun
# Jos vieras ohjelma vaatii pääkäyttäjän tunnusta tai salasanaa, mieti kahdesti onko ohjelma välttämätön!

Suorittaaksesi ohjelman pääkäyttäjän tunnuksilla sinun ei tarvitse kirjautua ulos järjestelmästä. Konsolissa ohjelman voi suorittaa pääkäyttäjän oikeuksilla komennoilla [[su]] tai [[sudo]].

[[Työpöytäympäristö|Työpöytäympäristöistä]] löytyy vastaavat ohjelmat myös graafisena. [[GNOME|GNOMEssa]] sudo-komentoa vastaa [[gksudo]] ja [[KDE|KDE:ssä]] [[ksud]]. Esimerkiksi Ubuntussa Synaptic-paketinhallinnan käynnistäminen kysyy pääkäyttäjän salasanan automaattisesti, käyttäen kyseistä [[gksudo]]-ohjelmaa.

==Käynnistettävät tiedostot ja "autorun"==

GNU/Linux on myös suojautunut tehokkaasti muilta ehkä hieman perinteisemmiltä [[virus|virusten]] levitystavoilta. Hyvinä esimerkkinä toimivat ns. piilotetut tiedostoformaatit ja oletusformaatit käynnistettäville tiedostoille. [[Windows|MS Windows]] [[käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmät]] pitävät oletuksena kaikkia [[.exe]], [[.bat]], [[.com]], [[.pif]], [[.vbs]] sekä [[.scr]] tiedostoja käynnistyvinä, tämä tarkoittaa sitä että käyttäjä voi suoraan käynnistää ohjelman vain tuplaklikkaamalla. GNU/Linux käyttöjärjestelmä taas käsittelee kaikkia tiedostoja suoraan tekstitiedotoina ja niille täytyy ensin antaa käynnistysoikeus ennen kuin ne pystytään ajamaan. Tämä käytännössä lisää yhden kynnyksen lisää tiedostojen käynnistämiseen hieman tottakai vaikeuttaen tiedostojen käynnistämistä, mutta antaen käynnistäjälle harkinta-aikaa ja miettimistä sen suhteen että onko ohjelma varmasti oikein käynnistettävä. Tottakai paketeissa voidaan toimittaa jo valmiita binääripaketteja jotka ovat käynnistettävissä, mutta jos joku lähettää sinulle [[sähköposti|sähköpostissa]] .exe-tiedoston, et voi sitä ajaa ennen kuin olet antanut sille ajo-oikeudet.

Muita GNU/Linuxissa huomioituja ongelmia tiedostoihin liittyen ovat mm. tunnettujen tiedostojen piilotetut päätteet. Esimerkkinä ottakaamme tästä vaikka virus.jpg.exe-tiedosto, jossa on kaksiosainen tiedostopääte. Jos MS Windows-käyttöjärjestelmässä on päällä "piilota tunnetut tiedostomuodot" niin käyttäjälle näkyviin jää vain virus.jpg. Tämä monelle peruskäyttäjälle kertoo sen että kyseessä on pelkkä kuvatiedosto vaikka todellisuudessa sen käynnistyttyä lähtisi virus leviämään. Todellisuudessahan tiedosto on .exe-tiedosto, mutta Windows piilottaa loppuosan tiedostomuodosta. GNU/Linuxissa ei automaattista tiedostomuotojen tunnistusta ole viety näin pitkälle, joten voimme katsoa puutteen vain omaksi eduksemme. Ongelmaa ei myöskään ole [[CD-levy|CD-levyjen]] automaattikäynnistyksen kanssa, joka mahdollistaa useiden ohjelmien ajamisen kysymättä käyttäjältä mitään. Vaikka CD-levyjen kautta ei viruksia juurikaan levitetä niin on silti tärkeää että käyttäjältä edes kysyttäisi että ajetaanko pyydetyt ohjelmat automaattisesti.

===Binäärien ajaminen ja pakettien kautta leviävät virukset===

Entä jos lataat jostain paketin jossa on sisällä haittaohjelma nimeltä "su", sama millä kirjaudutaan sisään toisella käyttäjällä. Purat paketin kotihakemistoon jonka jälkeen siellä löytyy käynnistettävä ohjelma nimeltä "su", teet normaalit [[lähdekoodi|lähdekoodin]] kääntämiseen liittyvät "./configure && make" toiminnot ja kun olet asentamassa pakettia järjestelmään ja vaihtamassa root-käyttäjäksi komennolla "su"... Mitä tapahtuu ? Vastaus on yksinkertainen, GNU/Linux järjestelmä ajaa binäärit oletuksena [[PATH]]-ympäristömuuttujan sisältämistä hakemistopoluista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jos pitää ajaa erillinen tiedosto tietystä hakemistosta pitää siihen eteen liittää merkintä "./", jos siis meidän su-viruksemme kirjoittaja haluaisi ohejlmansa tulevan ajetuksi niin se tulisi ajaa komennolla "./su" eikä "su". Komento "su" ajetaan ennaltamääritellyistä binääripolkujen sisältämistä paikoista – riippumatta siitä olisiko samanniminen ohjelma käynnistyksen aikaisessa hakemistossa.

== SELinux ja GRSecurity ==

[http://www.nsa.gov/selinux/ SELinux] on patchi ("korjaus") joka mahdollistaa tarkemman auditoinnin ("turvallisuustarkastelut") järjestelmän suorittamien toimenpiteiden suhteen. Lähes kaikille tapahtumille on mahdollista määrittää "turvatasot". NSA on kehittänyt SELinuxin, jonka takia voidaankin olettaa sen täyttävän erittäin korkean turvallisuusluokituksen.

Säädettävyyden mukana tulee vaikeus; kuka jaksaa säätää kaiken pilkkua viilaten? Tämä on SELinuxin suurin ongelma: sen käyttöönotto on erittäin työläs.

SELinux on 2.6-sarjan kernelissä ("ytimessä") mukana ja sen kehitys tapahtuu ytimen ohessa. 2.4-sarjalaisiin tämä on saatavissa erillisenä patch-settinä ("korjaussarjana").

[http://www.grsecurity.net/ GRSecurity] on kilpaileva "tuote" joka ei ole mukana valtavirrassa, mutta se tekijän mukaan mahdollistaa vielä suuremmat tietoturvatason säädöt.

Molemmat tuotteet ovat hyödyllisiä jos niille on tarvetta. Yleensä pärjätään normaaleillakin turva-asetuksilla, mutta vaihtoehdot ovat hyväksi.

== TCP-wrapper ==

TCP-wrapper on käyttöoikeuskirjasto, jolla voidaan määritellä monimutkaisempia sääntöjä, ketkä pääsevät mihinkin verkkopalveluun ottamaan yhteyttä. Komennolla ldd /polku/ohjelmistoon | grep libwrap voi tarkistaa tukeeko palvelinohjelma TCP-wrapperia.

Säännöt rakentuvat niin, että ensin pitää kieltää kaikki <tt>hosts.deny</tt> tiedostossa ja sitten sallia yhteyksiä <tt>hosts.allow</tt> tiedostossa.

Esimerkki perussäädöistä, joissa sallitaan vain .fi verkko-osoitteiden yhteydenotto SSHD-palvelinohjelmistoon.

/etc/hosts.deny:
SSHD: ALL

/etc/hosts.allow:
SSHD: .fi

== Palomuuri ==

Useimmiten verkkoon liitettävät laitteet on syytä suojata palomuurilla. Linux-palomuureista tietoutta löytyy [[Palomuurit]]-artikkelista.

== Virustorjunta ==

Linuxille on tehty todella vähän viruksia, mutta esim. Windows-järjestelmien sähköpostia liikuttavissa palvelimissa tai tiedostosäilöissä voi olla tarpeen käyttää virustorjuntaa. Aiheesta lisää sivulla [[Virustorjunta]].

==SSH==
Jos ajat [[SSH]]-palvelinta, kannattaa tarkistaa että soveltuvat [[SSH-turvatoimet]] on tehty.

==Katso myös==
[[Langattoman verkon tietoturva]]

[[Luokka:Tietoturva]]

Synaptic

2007-08-27T17:40:16Z

Adval:

Synaptic on graafinen [[debian|Debianille]] kehitetty [[paketinhallintajärjestelmä|pakettienhallintaohjelma]]. Synaptic tulee myös Debian-pohjaisten jakeluiden, kuten [[ubuntu|Ubuntun]], mukana. Synaptic toimii myös [[Red Hat]]-pohjaisissa jakeluissa, mikäli [[apt]] on asennettu. Synaptic on ensisijaisesti tarkoitettu [[Gnome|GNOME-työpöytäympäristölle]].

==Asennetaan ohjelma Synapticilla==
[[Gnome|Gnomea]] käytettäessä Synapticin saa auki Järjestelmä -> Hallinta -> Synaptic Package Manager.

[[Kuva:synaptic_start.jpg]]

Synapticin perusnäkymä.

[[Kuva:synaptic.jpg]]

Ylhäältä löytyy "Search" nappula. Painetaan siitä ja kirjoitetaan kenttään halutun ohjelman nimi ja painetaan "Search".

[[Kuva:haku.jpg]]

Kun haku päättyy näkyy siinä löydetyt ohjelmat. Selataan kohdan "xmms" kohdalle. Painetaan sitä hiiren oikeanpuolimmaisella nappulalla ja valitaan "Mark for installation" valitan.

[[Kuva:valitaan.jpg]]

Painetaan ylhäältä löytyvää "Apply" nappulaa.

[[Kuva:apply.jpg]]

Nyt tulee näkyviin ikkuna, josta näkyy mitä muutoksia ollaan tekemässä. Painetaan siis "Toteuta" nappia.

[[Kuva:asennus1.jpg]]

Ja sitten asennellaan ja kun on valmista voi Synapticin sulkea.

[[Kuva:asennus2.jpg]]

Nyt asennettu ohjelma pitäisi löytyä "Sovellukset" valikosta. Esimerkissä asennettiin xmms ja se löytyi "Sovellukset" -> "Ääni & Video".

[[Kuva:valmis.jpg]]

==Katso myös==
*[[Apt]]
*[[Aptitude]]

==Linkkejä==
*[http://www.nongnu.org/synaptic/index.html Synapticin kotisivu]

[[Luokka:Järjestelmä]]

Gnoppix

2007-08-27T17:37:23Z

Adval:

Gnoppix - [[GNOME|GNOME-työpöydällä]] varustettu, [[Ubuntu|Ubuntu-pohjainen]] [[LiveCD]].

== Linkkejä ==
*[http://www.gnoppix.org/ Gnoppixin kotisivut]

[[Luokka:Jakelut]]

GDM

2007-08-27T17:30:47Z

Adval: isot kirjaimet

{{ Ohjelma | nimi=GDM | kuva= | kuvateksti=| lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK]] | kotisivu=[http://www.gnome.org/projects/gdm/] }}

GDM tulee sanoista [[GNOME]] Display Manager. GDM on GNOMEn käyttämä [[Display manager|graafinen kirjautumisohjelma]].

==Asetukset==
GDM:n asetuksia voi yleensä muokata kirjautumisruudun valikoista tai jakelun ylläpitovalikoista löytyvällä gdmsetup-ohjelmalla. GDM:n [[asetustiedosto]] on /etc/gdm/custom.conf.

==Katso myös==
* [[KDM]], [[KDE]]:n kirjautumisikkuna

[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2007-08-15T13:37:59Z

Adval: korjausta

[[Fedora Core|FC4:n]] asennus ja mukauttaminen

- "The best thing about being me, there's so many me's" --Agentti Smith, The Matrix Reloaded (asiayhteydessä liittyen Fedora Core 4:ten määrään ja yltäkylläiseen tukeen)

==Fedora Core 4:n graafinen asennus==

*Aloita asennus painamalla enter 1. ikkunassa. Boot kohdan muita kirjoitettavia vaihtoehtoja pääset katsomaan valitsemalla F2. Esimerkiksi kirjoittamalla linux askmethod, voit suorittaa asennuksen http- tai ftp-palvelimelta.

*Ennen varsinaisen asennuksen alkua, voit testata asennusmediasi kunnon. Voit hypätä kyseisen testin yli valitsemalla Skip. Tämän jälkeen sinut toivotetaan tervetulleeksi asennukseen.

*Tervetuloikkunan jälkeen pääset valitsemaan asennuskielen, joka nykyisellään voi olla myös suomi. Asennusohjelman suomennos ei kuitenkaan vielä ole aivan kaikenkattava.

*Valitse näppäimistö: Finnish (Latin1).

*Mikäli sinulla on kovalevylläsi entuudestaan jo aiempi Fedoran versio asennettuna, sinulta kysytään haluatko päivittää vai suorittaa uuden puhtaan asennuksen. Valitse ylempi vaihtoehto: Install Fedora Core (olethan tehnyt varmuuskopion kaikesta).

*Asennustyypiksi kannattaa valita mukautettu (Custom). Haluathan tietää tarkalleen mitä koneellesi asennetaan.

*Seuraavaksi valitaan osiointitapa. On aina suositeltavaa suorittaa mahdollisimman paljon itse, joten valitse Manually partition with Disk Druid.

===Osiointi===

*Halutessasi osiointi ei eroa vanhojen Fedora- ja Redhat-versioiden osioinnista, vaan voit hyvin luoda vain esim. ainoastaan juuri- ja swap-osiot. Lisätietoja osioista löytyy artikkelista [[Miten osioisin kiintolevyn]]. Automaattisissa osioinneissa [[LVM]] (Logical Volume Management) otetaan kuitenkin automaattisesti käyttöön, joten on varmaan hyvä selittää sen tarkoitus:

*[[LVM]] tarjoaa korkeamman tason tarkastelun levyjen ja osioiden hallintaan. LVM:n alaisten osioiden kokoa pystyy muuttamaan ja siirtelemään sekä niiden hallinnassa voidaan hyödyntää ryhmänimeämistä (esim. oppilaat) fyysisten nimien sijasta (esim. hdb). LVM howto löytyy osoitteesta: http://www.tldp.org/HOWTO/LVM-HOWTO/

===Käynnistyslataaja ===

*Aseta tarvittaessa [[Grub]]in salasana Boot loader kohdassa (muuten pääkäyttäjän salasana on asiantuntevan käyttäjän aivan liian helposti [[root|muutettavissa]]). Voit tarvittaessa myös muuttaa käynnistettäessä näkyvien vaihtoehtoisten järjestelmien nimet (esimerkiksi Other -> Windows).

*Jos koneessa on kaksi käyttöjärjestelmää (tai toista ollaan juuri nyt asentamassa ja Windows on entuudestaan), niin käynnistyksenlataaja voidaan sijoittaa joko MBR:lle tai boot-osion ensimmäiselle sektorille. Koska luultavimmin haluat Linuxin hoitavan lataamisen, älä tee muutoksia oletukseen.

===Verkkoasetukset===

*Tee tarvittavat verkkoasetukset. Monissa kiinteissä liittymissä asetukset tulevat [[DHCP]]-palvelimelta, joten ainut mitä sinun kannattaa muuttaa on kohta <tt>hostname</tt>.Ilman muutoksia koneesi nimi on localhost.localdomain. Yleensä nimeksi asetetaan jotakin tyyliin petenkone.omaverkko.invalid, mikä vastaa muodoltaan julkisten palvelinten nimiä, kuten vaikka wiki.linux.fi.

*Palomuuri tulee aina pitää päällä ja kaikki turhat portit kannattaa pitää suljettuina. Kannattaa kuitenkin avata ainakin portti 22, mikäli tarvitsee [[SSH]]-yhteyksiä ulospäin.

===[[SELinux]]===

*Fedora Core 4:n mukana tulee oletuksena [[SELinux]]. [[SELinux]] (Security-Enhanced Linux) on erittäin suositeltava tietoturvaa parantava ominaisuus, mutta sen käyttöönotto aiheuttaa selkeitä muutoksia käyttöjärjestelmän käyttöön muuttuneiden oikeuksien kautta. Ota SELinux käyttöön, mikäli haluat erittäin korkeaa tietoturvaa, mutta toisaalta olet valmis näkemään selvää vaivaa sen eteen. Kotikäyttäjälle SELinux ei käytännössä ole tarpeellinen.

*SELinux vaihtoehtoina on tarjolla kolme eri astetta: Disabled, Warn ja Active. Jos haluat ottaa SELinuxin käyttöön, valitse se aktiiviseksi.

*Mikäli sinun tarvitsee koskea verkkoasetuksiin, kirjoita komentokehotteeseen netconf. Nyt voit muuttaa asetuksia graafisesti.

===Aikavyöhyke ja pääkäyttäjän salasana===
*Jos asut Suomessa, valitse aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.

*Anna pääkäyttäjän salasana. Käytä aina riittävän pitkää salasanaa, jotta sen murtaminen ei olisi helppoa. On myös suositeltavaa käyttää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita sekä muita erikoismerkkejä. Jatkossa myös salasanan vaihto säännöllisin väliajoin ei ole huono idea.

==Asennettavat paketit==

*Suositeltavinta olisi asentaa minimiasennus ja sen jälkeen ainoastaan tarvittavat paketit yksi kerrallaan, mutta varsinkin kouluissa ei ole mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle omaa kovalevyä, koneesta puhumattakaan. Asennetaan siis sopiva peruskokoonpano.

*Jos haluat käyttää [[KDE|KDE:tä]], lisää KDE:n kaikki paketit (13/13)
*Suositun [[Emacs]]-editorin löytää <tt>Editors</tt>-valikosta
*Suositun [[gftp]]-ohjelman löytää <tt>Graphical Internet</tt>-valikosta
*Suositun [[xpdf]]-ohjelman taas <tt>Office/Productivity</tt>-valikosat
*Pelejä löytyy valikosta <tt>Games and Entertainment</tt>
*Lisää System tools ja oletuksien lisäksi vielä mc ja vnc (mikäli tarvitset)
*Lisäksi kannattaa valita seuraavat kohdat: 
Server Configuration Tools 
Development Tools 
Legacy Software Development 
Administration Tools 

Tällöin kokonaisasennuskoko on noin 2,7GT
Kokonaisasennuskoko 2,680M

*Kun olet varma että kaikki haluamasi paketit on valittu, niin valitse Next.

*Pääset vihoviimeiseen ikkunaan ja olet valmis siirtymään ansaitulle kahvitauolla. Valitse next ja asennus alkaa...

===Virheitä===
Mikäli saat virheilmoituksen:

<tt>"Error informing the kernel about modifications to partition /dev/hda3 Device or resource busy. This means Linux won't know about any changes you made to /dev/hda3 until reboot so you shouldn't mount it or use it in any way before rebooting."</tt>

, niin ei kannata heittää pyyhettä kehään. Kyseessä on Fedoran pikku 'ominaisuus', joka saa sinut harjoittelemaan asennusta uudelleen... Valitse mitä haluat ja aloita asennus alusta :D

Toisella asennuskerralla pääset virheen ohi ja käynnistämään koneen uudelleen vasta ohjelmistopakettien asennuksen jälkeen.

REBOOT (poista asennusmedia)

===Uudelleenkäynnistyksen jälkeen===

*Tervetuloikkuna -> Next
*Hyväksy Lisenssisopimus -> Next
*Muuta oikea aika -> Next
*Valitse oikea monitorin tyyppi ja resoluutio -> Next
*Lisää käyttäjä (itse lisään käyttäjän nimeltä timka, joka myöhemmissä esimerkeissä). Tässä kohdin mahdollisuus Kerberos / NIS -kirjautumiseen (Use Network Login) -> Next
*Äänikortin tunnistus (Play test sound -painike) -> Next
*Mahdollisuus lisätä lisäohjelmia -> Next
*Finish Setup ilmoitus -> Next

*Kirjaudu sisään luomallasi käyttäjätunnuksella (esim. timka). Mikäli haluat käyttää [[KDE]]:tä [[Gnome]]n sijaan, valitse Session (Istunto) ja KDE.

==Päivitysvaihtoehdot==
===RedHat Network Alert Notification===
*RedHat Network Alert Notification toolin avulla voit päivittää järjestelmäsi vaivattomasti ja tiedotus uusista paketeista tulee automaattisesti. Yksittäiselle käyttäjälle menetelmä on hyvä, mutta kouluttajalle ja suurille määriä työasemia tämä menetelmä ei ole suositeltava tällaisenaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa menetelmää.

===Yum===
*Päivitetään järjestelmä yumin avulla. 
Käynnistä terminaali (hattu – system tools – terminal) ja muutu siinä pääkayttäjäksi:

[timka@kapanen ~]$ su 
Password: 
[root@kapanen ~]# 

*Päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size 545 M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

*Mikäli Yum valittaa puuttuvista salausavaimista, asenna ne komennolla

[root@kapanen ~]# rpm --import /usr/share/rhn/RPM-GPG-KEY*

(huomaa kaksi väliviivaa ennen import sanaa ja lopussa oleva tähti). Muista jo tässä vaiheessa opiskella tabulaattorin käyttö komentojen ja polkujen täydentäjänä.

*Tämän jälkeen päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size 545 M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

==Palvelut==

Käynnistä palvelujen asetustyökalu komennolla ntsysv. Navigoida voit nuolinäppäimillä sekä TABilla. Palvelun valinta tapahtuu välilyönnillä.
[root@kapanen ~]# ntsysv

*<tt>Network manager ja NetworkManagerDispatcher</tt> vaihtaa verkkoyhteyden automaattisesti parhaimpaan saatavilla - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>acpid (Advanced Configuration and Power Interface event daemon)</tt> kuuntelee ACPI-tapahtumia. Älä poista käytöstä.

*<tt>anacron</tt> suorittaa croniin ajatetut tehtävät, joita ei ole suoritettu koneen ollessa suljettuna - älä poista käytöstä.

*<tt>apmd (Advanced Power Management (APM) daemon)</tt> tarkkailee akun tilaa - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>atd</tt> suorittaa at-komennolla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>auditd</tt> tallentaa ytimen lähettämät viestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>autofs</tt> eräs tapa tiedostojärjestelmien automaattiseen liittämiseen. Vaatii erillisen konfiguroinnin. Poista käytöstä jos et erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>bluetooth</tt>: [[Bluetooth]]-laitteiden löytäminen ja autentikointi riippuu laitteistostasi.

*<tt>cpuspeed</tt> tiputtaa cpu:n nopeutta virran säästämiseksi. Ei yleensä tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>crond</tt> suorittaa cronilla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>cups (Common Unix Print System)</tt> eli [[CUPS]] on tulostuksen hallintaohjelma. Älä poista käytöstä jos tarvitset tulostinta.

*<tt>cups-config-daemon</tt>: Älä poist käytöstä jos käytät cupsia.

*<tt>diskdump</tt>: Älä käynnistä

*<tt>gpm</tt> tuo hiirituen tekstipohjaisille sovelluksille, kuten MC. Älä poista käytöstä.

*<tt>haldaemon</tt> kerää ja ylläpitää tietoa raudan tilasta. Älä poista käytöstä.

*<tt>httpd</tt>: Apache web server. Käynnistä jos haluat pitää palvelinta.

*<tt>iptables</tt>: Palomuuri. Älä poista käytöstä

*<tt>irda</tt>: Infrapunaohjain. Käytä jos sinulla on infrapunaportti.

*<tt>isdn</tt>: isdn-palvelut, riippuu laitteistostasi. Poista käytästä, jollei sinulla ole moista jäännettä viimevuosituhannelta käytössäsi

*<tt>kudzu</tt>: käynnistyksen yhteydessä tehtävä uusien laitteiden etsintä: jos ei ole tulossa muutoksia koneeseen tai se aiheuttaa ongelmia, niin poista käytöstä nopeuttaaksesi latausta, muuten voit jättää myös käyntiin.

*<tt>lirc</tt>: Infrapunakontrollerit. Luultavimmin et tarvitse.

*<tt>lisa</tt> tarjoaa verkkoympäristön tapaisen palvelun. Älä käynnistä jollet tarvitse sitä erikseen.

*<tt>lmsensor</tt> tarkkailee emolevyn ja prosessorin arvoja (lämpötilaa, jännitettä, tuulettimia) jos tuki emolevyllesi löytyy. Kannattaa käyttää.

*<tt>mDNSResponder</tt> tunnistaa laitteet ja palvelut verkossa ilman DNS-palvelinta (pääosin apple-yhteyksiin tarkoitettu). Et tarvitse ainakaan pöytäkoneessa (kannettava, joka käy apple-verkoissa saattaa tarvitakin).

*<tt>mdmonitor</tt>: [[Ohjelmistopohjainen RAID|Ohjelmistopohjaisen raidin]] tarkkailu ja hallinta. Riippuu järjestelmästäsi, poista jos et käytä ohjemistopohjaista raidia.

*<tt>mdmpd</tt>: [[RAID]]in tarkkailuun. Jollei raidia, älä käynnistä.

*<tt>messagebus</tt> eli [[D-Bus|dbus-daemon-1]] välittää järjestelmäviestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>named</tt> DNS-palvelin (BIND). Älä käynnistä jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netdump</tt> lähettää kaatumistapauksessa kaikki logit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netfs</tt>: jollet liitä mitään tiedostojärjestelmiä verkon yli ([[NFS]], [[Samba]], [[NCP]]), niin voit ottaa tämän pois käytöstä.

*<tt>netplugd</tt> tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun scriptin niiden tilan vaihtuessa.

*<tt>network</tt> hallinnoi verkkokortteja. Älä poista käytöstä jos sinulla on verkkokortti.

*<tt>[[NFS]]</tt>: [[NFS]]-jakoihin. Jollet tiedä tarvitsevasi nfs-jakoja, älä ota käyttöön.

*<tt>nfslock</tt>: jollei NFS-jakoja, niin et tarvitse tätäkään.

*<tt>nifd</tt>: jollet tuntenut tarvetta mDNSRespoderille, niin poista tämäkin käytöstä.

*<tt>nscd</tt>: NIS, NIS+, LDAP tai hesiod nimipalveluiden käyttöön. Luultavasti et tarvitse.

*<tt>ntpd</tt>:n avulla voit hakea koneen kelloon ajan verkkopalvelimelta. Voit halutessasi ottaa käyttöön.

*<tt>nvidia</tt>: Jos sinulla on nvidian näytönohjain, niin jätä päälle.

*<tt>pcmcia</tt>: Mahdollistaa pcmcia-korttien käytön (yleisiä kannattavissa). Ei välttämättä tarvitse poistaa, vaikka et tarvitsisikaan, koska ei kuluta resursseja konfiguroimattomana.

*<tt>portmap</tt>: [[NFS]] ja [[NIS]] protokollat tarvitsevat tätä, sinä luultavasti et.

*<tt>psacct</tt>: Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun, et luultavimmin tarvitse tätä.

*<tt>rdisc</tt>: Löytää reitittimet lähiverkossa - löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä

*<tt>rhnsd</tt>: Jos et käytä [[rhns]]-palvelua vaan päivität kaiken [[yum]]illa tai käsin, niin et tarvitse tätä.

*<tt>rpcgssd, rpcidmapd ja rpcsvcgssd</tt>: NFSv4 palvelut, jos et käytä [[nfs]]-jakoja, poista käytöstä.

*<tt>saslauthd (Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon)</tt>: Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin, et luultavasti tarvitse.

*<tt>sendmail</tt>: Jollet pyöritä sähköpostipalvelinta (siis pelkkä postinlukeminen ei ole sitä), ota pois käytöstä.

*<tt>smb</tt>: Jollet tarvitse [[samba]]a, niin älä ota käyttöön

*<tt>snmpd (Simple Network Management Protocol Daemon) ja snmptrapd</tt>: Jos sinun ei tarvitse tarkkailla verkkoasi (esim. MRTG-sovelluksella), niin et tarvitse tätä.

*<tt>spamassassin</tt>: roskapostisuodattaja yleensä sähköpostipalvelimen yhteydessä (myös yksittäiselle käyttäjälle). Älä ota käyttöön.

*<tt>sshd</tt>: Suojatut yhteydet koneiden välillä. Jätä käyttöön.

*<tt>syslog</tt> mahdollistaa logien keräämisen. Jätä käyttöön.

*<tt>vncserver</tt>: Graafinen etähallinta, älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>winbind</tt>: Mahdollistaa käyttäjätunnusten synkronoinnin [[Samba]]n ja Windows-palvelimen välillä, poista käytöstä, jos et erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>xfs font server</tt>; [[X]]:n fonttipalvelin. Jätä käyttöön.

*<tt>ypbind</tt>: [[NIS]] käyttöä varten. Älä ota käyttöön.

*<tt>yum</tt> mahdollistaa automaattiset yumin avulla tapahtuvat päivitykset. Älä ota käyttöön.
 
*Valitse OK

*Siirry takaisin peruskäyttäjäksi terminaalissa komennolla <tt>exit</tt>. Voit halutessasi tehdä KDE-työpöydästä oletusvaihtoehdon komennolla switchdesk kde (timka)

[root@kapanen ~]# exit 
[timka@kapanen ~]$ switchdesk kde 
... 
Desktop is now set up to run KDE. 
[root@kapanen ~]# 

*Käynnistä koneesi uudelleen, antamalla terminaalissa komento reboot, jotta saat uuden päivityksessä tulleen ytimen (kernel) käyttöösi. Mikäli uutta ydintä ei tullut, uudelleenkäynnistys on turha.

[timka@kapanen ~]$ reboot

==Järjestelmän käyttö==

Linux-järjestelmäsi on nyt valmis (ainakin tietyiltä osin), mutta mitä sillä sitten tekisi ja miten? Käydään läpi peruskäyttöä tutustumalla ohjelmiin ja niiden asetuksiin, asennetaan lisäohjelmia sekä hienosäädetään järjestelmää.

===Selain===

Selaimena löytyy päivityksen jälkeen firefox 1.0.7. Selaimen oletuksena tallennushakemistona on työpöytä, joka ei ole paras mahdollinen.

Avaa terminaali ja luo siellä hakemisto imut mkdir komennon avulla, siirry kyseiseen kansioon (cd) ja totea se tyhjäksi (ls):

[timka@kapanen ~]$ mkdir imut 
[timka@kapanen ~]$ cd imut 
[timka@kapanen imut]$ ls 
[timka@kapanen imut]$ 

Kyseinen hakemiston luonti onnistuu graafisesti yhtälailla helposti (hattu – Home sekä Edit – Create New – Folder tai vaihtoehtoisesti sama hiiren oikean alta).

Määritä selaimen asetuksiin downloads hakemistoksi äsken luomasi imut (edit – preferences – downloads – Save all files to this folder – Other – imut – Open - Ok). Voit myös määrittää Firefoxin joka kerta erikseen kysymään lataushakemistoa.

====Selaimen oletuskielen vaihtaminen====

Useat sivut tarkistavat selaimesi oletuskielen ja näyttävät sen mukaan sinulle sopivan kielisen version sivustoistaan. Valitse selaimessa edit – preferences – general – languages ja lisää listaan Finnish [fi] sekä nosta se ylimmäiseksi Move Up -painikkeella.

====Selaimen pluginit====

Flash ja Java löytyvät usealta saitilta, joten ne on syytä saada toimimaan (aivan pakko niitä ei ole asentaa, ilman niitäkin kyllä pärjää). Muista sulkea selain aina ennen plug-inien asentamista!

=====Flash=====
Hae fedora coren flash-plugin selaimella imut hakemistoon osoitteesta: http://macromedia.mplug.org/
Sulje selain ja muutu terminaalissa pääkäyttäjäksi ja asenna plugin komennolla rpm -ivh paketinnimi
[timka@kapanen ~]$ su - 
Password: 
[root@kapanen ~]# cd /home/timka/imut 
[root@kapanen imut]# rpm -ivh flash-plugin-7.0.25-1.i386.rpm 

Avaa selain ja testaa flashin toimivuus pelaamalla helikopteripeliä osoitteessa www.ebaumsworld.com/helicopter.shtml

=====Java=====
Hae jre-1_5_0_05-linux-i586-rpm.bin Download JRE 5.0 update 5 kohdasta (muista hyväksyä lisenssi) osoitteesta [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp]

Tee seuraavat pääkäyttäjänä (Muista sulkea selain ensin):
Anna paketille ajo-oikeus komennolla
chmod 755 jre-1_5_0_02-linux-i586-rpm.bin (tiedostojen ja hakemistojen oikeudet selostettu kirjan sivulla 603 – 605).
Pura ja asenna paketti komennolla:
sh jre-1_5_0_05-linux-i586-rpm.bin
Luo linkki komennolla:
ln -s /usr/java/jre1.5.0_05/plugin/i386/ns7/libjavaplugin_oji.so /usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin_oji.so

-> Java toimii moitteetta (tarkista osoitteessa [http://www.darkfish.com http://www.darkfish.com]).

===Acrobat Reader===

Mikäli asennuksen mukana tulleet [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelmat]] eivät tyydytä, myös Adoben suljetun lähdekoodin Acrobat Reader on saatavilla Linuxille.

Hae ja tallenna imut hakemistoon rpm versio osoitteesta: [http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html]

Yritä asentaaa hakemasi paketti pääkäyttäjänä komennolla:
[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.1-1.i386.rpm

Saat virheilmoituksen puuttuvista paketeista (libstdc++.so.5), joita kyseinen ohjelma tarvitsee (welcome to rpm hell...). No ei hätää. Yum tarjoaa työkalun etsintään. Kysele sis asiaa pääkäyttäjänä:

[root@kapanen imut]# yum provides libstdc++.so.5

Saat tuloksena tiedon, että paketti compat-libstdc++-33.i386 sisältäisi tarvittavan kirjaston. No mitä siinä vielä ihmetellään, asenna se:

[root@kapanen imut]# yum install compat-libstdc++-33

ja nyt voitkin asentaa acrobatin ilman ongelmia:

[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.1-1.i386.rpm

Avaa asentamasi ohjelma (hattu – Office – Adobe Reader) ja hyväksy lisenssiehdot.

Avaa selain ja yritä avata joku pdf tiedosto (esim. www.kapanen.net/linux_migraatio.pdf), jolloin sinulta kysytään mitä kyseiselle tiedostolle tehdään. Valitse Open with alasvetovalikosta Other ja selaa ohjelmaksi /usr/bin/acroread sekä laita rasti kohtaan Do this automatically for files like this from now on.

===MP3===

[[Musiikin toisto|Musiikkia]] pitää raikua kaiuttimista riittävällä voluumilla koodatessa, joten sitä varten tarvitaan soitin ja siihen mp3-tuki.

Jenkit pelkäävät sen verran paljon lakimiehiä, että eivät uskalla pistää mp3-tukea soittimiinsa ja xmms (vastaa Windowsin Winamp ohjelmaa) puuttuu peruspaketeista (löytyy kyllä extras repositorysta), joten tarvitsemme lisää paikkoja, joista hakea ohjelmia. [[Livna|Livna.org]] sisältää tähän hätään tarvitsemamme paketit. Lisää yumiin (/etc/yum.repos.d hakemistoon tulee tiedosto livna.repo) tieto yksinkertaisesti komennolla:

rpm -ivh http://rpm.livna.org/fedora/4/i386/RPMS.lvn/livna-release-4-0.lvn.5.4.noarch.rpm

Hae extras repositorya varten avain komennolla:

rpm –import /etc/pki/rpm-gpg/RPM-GPG-KEY-fedora-extras

Hae soitin ja siihen mp3-tuki:

yum install xmms xmms-skins xmms-mp3

Vastaa Livnan [[gpg]]-avaimen hakuun y, saadaksesi asennuksen onnistumaan. Nyt pitäisi toimia

Käynnistyy peruskäyttäjänä komentoriviltä komennolla xmms. Sound & video kohdasta löytyy nimellä Audio player. Menu editorin avulla voit muuttaa valikossa esiintyvän nimen (hiiren oikealla hatun päältä).

Jos ääniä ei kuulu anna komento alsamixer (timka) ja nosta Master ja PCM palkit kaakkoon ja johan hevi raikaa...

Jos et käytä [[xmms]]:ää, voit myös hakea [[Mplayer]]in (lähes) kaikenkattavan video- ja äänikoodekkikokoelman kyseisen ohjelman kotisivuilta ja purkaa sen hakemistoon /usr/lib/win32. Tämän jälkeen esimerkiksi Mplayer, Totem, ja Kaffeine toistavat mp3:sia ja suurta joukkoa muitakin ääni- ja videoformaatteja mukaanlukien wmv, quicktime ja real.

===Elokuvat===

====[[mplayer]]====

rpm –import http://ATrpms.net/RPM-GPG-KEY.atrpms

Poista Livna repository käytöstä (nimeä /etc/yum.repos.d/livna.repo nimelle livna.eirepo)

Lisää /etc/yum.conf tiedostoon
[atrpms]
name=Fedora Core $releasever - $basearch - ATrpms
baseurl=http://dl.atrpms.net/fc$releasever-$basearch/atrpms/stable

yum install mplayer mplayer-skins (25M paketteja haetaan)

Hae netistä divx-tiedosto testattavaksesi.

====[[Xine]]====

Valitettavasti mplayer ei toimi dvd-elokuvien kanssa täysin moitteetta (tuki DVD-valikoille puuttuu). Näin ollen DVD-nautintoa varten kannattaa asentaa Xine.

rpm –import http://freshrpms.net/RPM-GPG-KEY-freshrpms

Lisää yum.conf tiedostoon freshrpms repository seuraavasti:
rpm -ivh http://ftp.freshrpms.net/pub/freshrpms/fedora/linux/4/freshrpms-release/freshrpms-release-1.1-1.fc.noarch.rpm
, jolloin saat uuden freshrpms.repo tiedostos /etc/yum.repos.d hakemistoon.

Kommentoi risuaidoilla atrpms repository pois käytöstä

Asenna tarvittavat paketit komennolla:
yum install xine xine-lib xine-skins (9.8 M paketteja haetaan)

Jos Xine ei ilmesty valikoihin, niin avaa menueditori ja paina tallenna painiketta, jolloin Xine päivittyy valikoihin.

Ja eikun ärrälle leffaa vuokraamaan...

====[[Quicktime]]====

Hae plugin osoitteesta [http://fedoranews.org/tchung/mplayerplug-in/3.15/fc4/ http://fedoranews.org/tchung/mplayerplug-in/3.15/fc4/]

Asenna komennolla
rpm -ivh mplayerplug-in-3.15-1.fc4.i386.rpm

Mplayerplugin mahdollistaa kaikkien [[Mplayer]]in tukemien video- ja audioformaattien näyttämisen upotettuna web-sivulla. Mplayerplugin tukee Mplayerin all-koodekkikokoelman kanssa myös esim. RealPlayer- ja Windows Media Player -tiedostoja.

Tarkista selaimella osoitteessa [http://www.apple.com/trailers http://www.apple.com/trailers]

===TrueType-fontit===

Hae rpm-paketti osoittesta [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc4.shtml#ttf http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc4.shtml#ttf]
ja asenna se.

Käynnistä font server uudestaan
service xfs restart

===[[NTFS]]-tuki===

Asenna oikea rpm-paketti osoitteesta [http://linux-ntfs.sourceforge.net/rpm/fedora4.html http://linux-ntfs.sourceforge.net/rpm/fedora4.html]

Tämän jälkeen voit liittää ntfs-osion mukavasti seuraavilla komennolla:
fdisk -l -komento kertoo ntfs osion (omassa tapauksessani hda1)
mkdir /mnt/wintoosa (luo liitospaikka, tehdään vain kerran)
mount /dev/hda1 /mnt/wintoosa -t ntfs -r -o uid=timka (-r = read only)
umount /mnt/wintoosa (tai umount /dev/hda1) poistaa liitoksen

Helpottaaksesi toimintaa lisää /etc/fstab tiedoston loppuun rivi:
/dev/hda1 /mnt/wintoosa ntfs ro,defaults,umask=0222 0 0

Linuxia ei käynnistellä uudelleen kuten Windowsia harva se hetki, joten aja /etc/fstab komennolla:
mount -a

===[[Blackbox]]-työpöytä===
Jos olet Blackboxin ystävä, voit asentaa sen komennolla

yum install blackbox

Kirjaudu ulos ja valitse istunnoksi Blackbox

Blackboxin valikon muokkaaminen onnistuu myös peruskäyttäjänä seuraavan komennon jälkeen:
chmod 666 /usr/share/blackbox/menu (su)

Nautiskele työpöydästäsi!

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Käyttäjä:Adval

2007-06-18T15:58:43Z

Adval: päivittelyä ja wikitystä

18-vuotias ja opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa Vaasan kauppaoppilaitoksessa. Linuxiin olen tutustunut viime aikoina varsin paljon. Koneessa minulla on pääosin käytössä [[Debian]], ja muitakin jakeluita löytyy testauskäytössä. Työpöytäympäristönä käytän vaihtelevasti [[KDE]]:ta ja [[Xfce]]:ta, tilanteesta riippuen. Linux.fi -wikiä käytän tietolähteenä, muuten vaan ajanvietteenä pyörimiseen sekä toimin epäsäännöllisenä pilkunviilaajana.

'''Yhteystiedot'''

*MSN: starlighty0 [at] hotmail.com

*Sähköposti: zadval [at] gmail.com

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Käyttäjä:Adval

2007-06-02T13:14:38Z

Adval: päivitetääs...

18-vuotias ja opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa Vaasan kauppaoppilaitoksessa. Linuxiin olen tutustunut viime aikoina varsin enemmän. Koneella minulla on käytössä openSUSE 10.2, Kubuntu Feisty sekä Debian testing. Työpöytäympäristönä on käytössä KDE. Linux.fi -wikissä käyn välillä etsimässä ohjeita Linuxin käytöstä sekä satunnaisesti pilkunviilaajana.

'''Yhteystiedot'''

*Msn Messenger: starlighty0 [at] hotmail.com

*Sähköposti: zadval [at] gmail.com

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Suositeltavat laitteistoratkaisut

2007-06-01T17:41:16Z

Adval: /* Näytönohjain */ pilkunviilaus

==Pääsääntö==
Mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa.

==Emolevy-BIOS==
Laita BIOS asetus 'Plug&Play OS'=No asentoon. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq,memory..) Linuxille valmiiksi. Linux-kernel 2.6.x on periaatteessa Plug&Play BIOS yhteensopiva, mutta monessa distribuutiossa valintaa ei ole käännetty päälle. Lisäksi Plug&Play BIOS vaikuttaa olevan EXPERIMENTAL.

==Näytönohjain==
Mieti näytönohjainta hankkiessasi kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä linux käytössä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d suuntautunutta, matroxin kortit ovat parhaiten tuettuja, sekä tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATi:n kortteihin.

Myös Intelin integroiduille piireille on toimiva tuki. Myös mm. OpenGL toimii.

Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltavaa jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI:kin pyrkii kovasti kehittämään Linux-ajureitaan, ja taso näkyy parantuneen vuoden 2005 aikana selkeästi.

NVIDIA:n kortteja käyttäessä kannattaa Linux jakelusta riippumatta hakea ajurit suoraan NVIDIA:n kotisivuilta. Sieltä löytyy Linuxia varten itsestään asentuva ajuripaketti. Pakettia päivitetään usein, eli mikäli koet ongelmia näytöohjaimen kanssa, niin kannattaa hakea uusin ajuripaketti.

==Verkkolaitteet==
Kts. [[Millaisen verkkolaitteen valitsen Linuxin kanssa käytettäväksi]]

==Skannerit==

Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.

==Tulostimet==
Kts. [[Kirjoittimen valinta]].

==WLAN==
[[WLAN]]-artikkelissa on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaitut WLAN-laitteet.

==Muut==
http://www.linuxhardware.org/
Englanninkielinen sivusto sisältää testejä ja vertailuja laitteista Linuxilla.

http://leenooks.com/
Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.

http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html
Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja softan) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.

http://www.linux-tuki.fi/ohje_ostaminen
Vinkkejä Linux-yhteensopivien laitteiden ostamiseen

[[Luokka:Laitteisto]]

Jakelu

2007-05-31T17:48:32Z

Adval: /* Vaihtoehto 6 */ vanhentunut linkki poistettu

Alunperin Linux-käyttäjillä oli tapana asentaa Linux [[Kernelin_kääntäminen|kääntämällä itse kernel]] ja kasaamalla siihen päälle erilaisia apuohjelmia. Jo pitkään on kuitenkin ollut vallalla käytäntö, että joku paketoi Linux-kernelin, joka on järjestelmän ydin, ja tarpeelliset apuohjelmat, työpöytäympäristön, jne. helposti asennettavaksi kokonaisuudeksi, jota sanotaan jakeluksi tai tuttavallisemmin distroksi (engl. distribution).

Monet jakelut ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Debianin pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia jakeluita: [[Knoppix]], [[Linspire]], [[Mepis]], [[Ubuntu]], jne. Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään [[Fedora Core]], Red Hat Enterprise Linuxia myydään yrityksille palvelinkäyttöön.

==[[:Luokka:Jakelut|Eri jakeluita]]==

== Mikä on jakelupakettini versio? ==

Tässä ovat eri jakelupakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä.

* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora Core
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version

== Minkä Linux levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista
taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa.

===Vaihtoehto 1===
Valitse sama levityspaketti, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

===Vaihtoehto 2===
Valitse jokin yleinen levityspaketti.

Yleisiä levitysversioita ovat [[SuSE]], [[Mandriva]], [[Fedora Core]], [[Debian]], [[Ubuntu]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]]. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

===Vaihtoehto 3===
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.

Jakeluversion hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan levityspaketin version, niin sitä ei kannata enää kytkeä suoraan Internetiin ilman välissä olevaa palomuurikonetta tai -laitetta tietomurtojen riskin vuoksi. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei vanha jakelupaketti välttämättä anna todenmukaista kuvaa nyky-Linuxista; Linux-ohjelmistoihin on 2000-luvun alun jälkeen tehty monia varsinkin aloittelevien käyttöä helpottavia parannuksia.

===Vaihtoehto 4===
Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.

Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä on niiden suuren koon ja polttavien DVD-asemien harvinaisuuden vuoksi heikkoa.

==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====

* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
* [http://www.ubuntulinux.org/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)

===Vaihtoehto 5===
Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

===Vaihtoehto 6===
Kokeile netissä olevia valintavelhoja. Vastaa kysymyksiin ja velho valitsee sinulle sopivan distron.

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

===Tietoa eri jakeluista===
Eri jakeluversioista saat tietoa [[:Luokka:Jakelut|tästä wikistä]], tai vaikka [http://www.distrowatch.com/ Distrowatchista].

[[Luokka:Jakelut]]

C++

2007-05-29T20:18:41Z

Adval: Vanhentunut linkki poistettu

''Teknisistä rajoituksista johtuen otsikko on virheellinen. Oikea otsikko on C++''

C++ on alun perin Bjarne Stroustrupin 1980-luvulla kehittämä ohjelmointikieli. C++ on kehitetty C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia.

Esimerkki C++-ohjelmasta:
#include <iostream>
#include <cstdlib>

int main(int argc, char* argv[]) {
std::cout << "Hei maailma" << std::endl;
return EXIT_SUCCESS;
}

C++-ohjelmat voidaan kääntää lähes jokaisen [[Jakelut|jakelupaketin]] mukana tulevalla [[GCC|G++]]-ohjelmalla seuraavasti: 
<tt>g++ ohjelma.cpp -o ohjelma</tt>

== Linkit ==
* [http://www.nic.funet.fi/c++opas/ Aleksi Kallion suomenkielinen C++-opas]
* [http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/winohj/html/cpp/m.htm Lappalainen & Lahdelma: Olio-ohjelmointi ja C++]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Käyttäjä:Adval

2007-04-25T11:50:46Z

Adval: jotain päivitystä

Olen 18-vuotias hieman edistynyt Linux-käyttäjä. Opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa kauppaoppilaitoksessa Vaasassa. Koneella minulla on asennettu Kubuntu ja suunnitelmissa olisi asentaa ainakin toinen jakelu sen rinnalle. Työpöytäympäristönä on pääosin käytössä KDE. Linux.fi -wikissä käyn välillä etsimässä ohjeita Linuxin käytöstä sekä pilkunviilaajana.

'''Yhteystiedot'''

*Msn Messenger: starlighty0(at)hotmail.com

*Sähköposti: zadval(at)gmail.com

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Emulaattorit

2007-04-24T16:33:31Z

Adval: /* CrossOver Office */ vanhentunut linkki

== [[CrossOver Office]] ==

CrossOver on kaupallinen Wine-jakelu, joka on suunniteltu ajamaan mm. Microsoft Office- ja Adobe Photoshop -ohjelmia. Kyseiset ohjelmat voi saada toimimaan myös ilmaisella ja avoimella Winellä, mutta CrossOver takaa kyseisten ohjelmien toimivuuden. Mm. Disney käyttää elokuviastudioillaan Adobe Photoshopia CrossOver Officen päällä Linuxissa.

* [http://www.codeweavers.com/products/cxoffice/ CodeWeavers CrossOver Office]

== Bochs ==

Bochs on x86-emulaattori, johon voidaan asentaa periaatteessa mikä tahansa x86-käyttöjärjestelmä ja käyttää sitä. Bochs on avointa lähdekoodia, mutta koko IBM-yhteensopivan PC-laitteiston emulointi on melkoisen hidasta. Koska kyseessä on aito emulaattori, Bochsin avulla PC-käyttöjärjestelmiä voidaan ajaa millä tahansa prosessorilla, jolle Bochs portataan.

* [http://bochs.sourceforge.net/ Bochs]

== Dosemu ==

Dosemu on MS-DOS-emulaattori Linuxille. Se mahdollistaa jopa vanhempien Windowsien ajamisen emulaattorissa.

* [http://www.dosemu.org/ Dosemu]

== Dosbox ==

Dosbox on MS-DOS -emulaattori, jonka avulla on mahdollista mm. pelata DOS-pelejä Linuxissa ja monessa muussa järjestelmässä.

* [http://dosbox.sourceforge.net Dosboxin kotisivut]

== [[Wine]] ==

Wine on lyhennys sanoista Wine Is Not an Emulator. Kuten nimi kertoo, kyseessä ei oikeastaan ole emulaattori, vaan Windowsin API-rajapintakutsuja alla olevan UNIX-käyttöjärjestelmän mukaisiksi tulkitseva ohjelmisto. Wine mahdollistaa (joidenkin, ei kaikkien) Windows-ohjelmien ajamisen Linuxissa.

* Winen [[Wine_config_yleissivu|config]], eli tiedoston ~/wine/config sisältöä koskevat ohjeet

* [http://winehq.com/ Wine HQ]

== [[Cedega]], eli WineX ==
Cedega on [http://www.transgaming.com/ Transgaming]in kaupallinen versio Wine:stä, johon on lisätty DirectX-tuki pelejä varten. Hyvin monet pelit, varsinkin suositut hittipelit toimivat sillä Linuxissa.

Cedegasta saa myös [[CVS]]-version ilmaiseksi. Ohjeet löytyvät englanniksi osoitteesta http://www.linux-gamers.net/modules/wfsection/article.php?articleid=45

== UAE (Universal Amiga Emulator) ==

http://www.freiburg.linux.de/~uae/

== Vice ==
Mahdollisesti paras Commodore (PET/Vic-20/64/128/?)-emulaattori.

http://www.viceteam.org/

== QEMU ==

QEMU on avoimen lähdekoodin x86-emulaattori. Se voi emuloida joko kokonaista IBM PC -yhteensopivaa järjestelmää kuten Bochs, tai ajaa yksittäisiä Linuxille tehtyjä ohjelmia eri alustalla, kuin mille kyseinen ohjelma on käännetty. QEMUn sivuilta on saatavissa vastikään avoimena lähdekoodina julkaistu lisäpalikka (KQEMU), jolla toiminta nopeutuu huomattavasti emuloitaessa PC:llä PC:tä. Myös Linux-[[ydin]] on versiosta 2.6.20 lähtien sisältänyt QEMUA nopeuttavan [[KVM]]-palikan.

* [http://fabrice.bellard.free.fr/qemu/ QEMU]

== Katso myös ==
[[Virtuaalikoneet]]

[[Luokka:Ohjelmat]]

DVD-elokuvat

2007-04-04T04:09:49Z

Adval: pilkunviilaus

DVD-elokuvalevyillä on käytössä [[wikipedia:fi:CSS (suojaus)|CSS-suojaus]], jolla pyritään estämään levyjen luvatonta kopiointia. Nykymittapuun mukaan suojaus ei ole teknisesti järin tehokas, mutta se aiheuttaa jonkin verran ongelmia Linuxin kanssa nykyisten tekijänoikeuslakien takia: salauksen purkamiseen vaadittavaa kirjastoa ei uskalleta levittää jakeluiden mukana kun sen pelätään rikkovan epäselvää tekijänoikeuslainsäädäntöä.

== Mediasoittimet ==
Mediasoittimista ja [[backend]]eistä [[Xine]], [[Mplayer]], [[Videolan Client]] (vlc), [[Gstreamer]] sekä [[Ogle]] tukevat DVD-elokuvien toistoa ja ymmärtävät lisäksi levyillä olevat valikot. Toisto onnistuu kuitenkin vain, mikäli salauksen purkuun tarkoitettu kirjasto (libdvdcss) on asennettuna. Vlc:ssä libdvdcss on sisäänrakennettuna.

== Suojauksen purkaminen ==
Suojauksen purkamiseen tarkoitettu [http://www.cs.cmu.edu/~dst/DeCSS/ DeCSS-kirjasto] löytyy suoraan joidenkin jakeluiden paketinhallinnasta. Yleensä sitä ei kuitenkaan uskalleta levittää jakelun oletuspakettilähteistä, sillä se saattaa rikkoa monimutkaista tekijänoikeuslainsäädäntöä.
{{Epävirallinen pakettilähde}}

=== Debian ===
[[Debian]]-johdannaisissa jakeluissa libdvdcss löytyy yleensä libdvdcss-nimisestä paketista, kunhan sopivat pakettilähteet on otettu käyttöön.

Varsinaisessa Debianissa libdvdcss löytyy [http://www.debian-unofficial.org/ Debian-unofficial]-pakettilähteestä, joka otetaan käyttöön lisäämällä <tt>/etc/apt/sources.list</tt>-tiedostoon rivi
deb http://ftp.debian-unofficial.org/debian VERSIO main contrib non-free restricted
Missä VERSIO korvataan oman Debianin versiolla (sarge, etch, sid tai woody). Tämän jälkeen libdvdcss voidaan asentaa [[Ohjelman asennus|asennettava]] paketti <tt>libdvdcss2</tt>.

=== Fedora ===
Libdvdcss-kirjaston sekä mediasoitinten ehjät versiot saa asentamalla ohjelmalähteeksi (repository) [http://rpm.livna.org/ livnan] ja sen jälkeen komentamalla
yum install libdvdcss

=== Gentoo ===
[[Gentoo|Gentoon]] [[Portage|Portagesta]] tarvittava paketti löytyy nimellä libdvdcss. Lisäksi tarvitaan dvdread-paketti:
emerge libdvdcss dvdread
Lisäksi Gentoon käyttäjien on käytettävä dvd- ja dvdread -use-asetuksia.

=== SuSE ===
Libdvdcss SuSElle on saatavissa joko
[http://rpm.pbone.net/index.php3/stat/4/idpl/2234135/com/libdvdcss2-1.2.8-0.pm.2.i586.rpm.html 32-bittisenä] (i586) tai
[http://rpm.pbone.net/index.php3/stat/4/idpl/2234226/com/libdvdcss2-1.2.8-0.pm.2.x86_64.rpm.html 64-bittisenä] (x86_64). Paketin voi asentaa joko avaamalla sen [[YaST]]iin (oletusmenetelmä) tai sitten komentorivikomennolla
rpm -ivh tiedostonnimi

=== Ubuntu ===
Ubuntulle on asennettava paketit
libdvdread3
libdvdcss2
Paketit löytyvät ''Mediaubuntu''-pakettivarastosta, joka voidaan ottaa käyttöön seuraavasti: ensin ladataan Mediaubuntun [[gpg]]-avain ja otetaan se käyttöön:
[[wget]] -q http://packages.medibuntu.org/medibuntu-key.gpg -O- | [[sudo]] [[apt-key]] add -
Jonka jälkeen itse pakettivarasto otetaan käyttöön Ubuntun versiosta riippuen komennolla
*Ubuntu 6.06 "Dapper Drake"
sudo wget http://medibuntu.sos-sts.com/sources.list.d/dapper.list -O /etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list
*Ubuntu 6.10 "Edgy Eft"
sudo wget http://medibuntu.sos-sts.com/sources.list.d/edgy.list -O /etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list
*Ubuntu 7.04 "Feisty Fawn"
sudo wget http://medibuntu.sos-sts.com/sources.list.d/feisty.list -O /etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list
Tämän jälkeen on päivitettävä pakettivarastojen tiedot komennolla
sudo apt-get update

Katso myös Ubuntu tutuksi -wikikirjan sivu [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot#DVD-elokuvien_katsominen DVD-elokuvien katsominen]

[[Luokka:Ohjeet]]

Käyttäjä:Adval

2007-03-16T15:51:45Z

Adval: yksi laadukas-sana liikaa

Olen noin pari kuukautta kokenut Linux-käyttäjä. Opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa kauppaoppilaitoksessa Vaasassa. Koneella minulla on asennettu (K)Ubuntu, jota on tullut viime aikoina käytettyä koko ajan enemmän. Työpöytäympäristönä on siis KDE laadukkaine ohjelmineen. Linux.fi -wikissä käyn välillä etsimässä ohjeita Linuxin käytöstä, komentorivejä yms. ja sattuman varalta tarvittaessa kirjoitusvirheiden etsijänä.

'''Yhteystiedot, jolla minut saa kiinni'''

*Msn Messenger: starlighty0(at)hotmail.com

*Sähköposti: zir(at)mbnet.fi

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Käyttäjä:Adval

2007-03-16T15:49:32Z

Adval: Jotain pientä päivitystä

Olen noin pari kuukautta kokenut Linux-käyttäjä. Opiskelen tietojenkäsittelyn perustutkintoa kauppaoppilaitoksessa Vaasassa. Koneella minulla on asennettu (K)Ubuntu, jota on tullut viime aikoina käytettyä koko ajan enemmän. Työpöytäympäristönä on siis laadukas KDE laadukkaine ohjelmineen. Linux.fi -wikissä käyn välillä etsimässä ohjeita Linuxin käytöstä, komentorivejä yms. ja sattuman varalta tarvittaessa kirjoitusvirheiden etsijänä.

'''Yhteystiedot, jolla minut saa kiinni'''

*Msn Messenger: starlighty0(at)hotmail.com

*Sähköposti: zir(at)mbnet.fi

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir

Keskustelu käyttäjästä:Adval

2007-03-13T16:52:30Z

Adval:

Tervetuloa mukaan! Kirjoitusvirheiden etsiminenkin on tärkeä homma, ja wikiä voi auttaa monella muullakin tapaa vaikka ei asiantuntemusta pahemmin olisikaan. Mielenkiintoisia hetkiä Linuxin parissa! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 12. maaliskuuta 2007 kello 19:06:47 (EET)

Kiitos vaan. Saa nähdä mitä täällä saan aikaiseksi kun ihan uusi käyttäjä olen.--[[Käyttäjä:Adval|Adval]] 13. maaliskuuta 2007 kello 18.52 (EET)

Käyttäjä:Adval

2007-03-12T16:45:53Z

Adval:

Olen noin pari kuukautta kokenut Linux-käyttäjä Vaasasta. Koneella minulla on (K)Ubuntu asennettu, jota käyn silloin tällöin ihmettelemässä. Työpöytäompäristönä on siis varustettuna KDE. Linux.fi:ssa käyn välillä etsimässä ohjeita Linuxin käytöstä ja tarvittaessa kirjoitusvirheiden etsijänä.

'''Yhteystiedot, jolla minut saa kiinni'''

*Msn Messenger: starlighty0(at)hotmail.com

*Sähköposti: zir(at)mbnet.fi

*IRC: adval (IRCNet, QuakeNet)

*Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/zir