https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Aarne 2026-06-09T20:16:48Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.2 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=55122 2022-02-12T16:28:23Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmedia ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Asennusmedian hankkiminen]]''<br /> Jakelun asennukseen tarvitaan [[asennusmedia]], jonka saa ladattua jakelun verkkosivustolta. Asennusmedian ([[levykuva]]n) latauduttua sitä voidaan käyttää suoraan esimerkiksi [[Virtuaalikone|virtuaalikoneen]] asennukseen, mutta laitteen asennukseen pitää se vielä asentaa fyysiselle medialle, kuten USB-muistitikulle ja käynnistää laite medialta.<br /> <br /> {{Vinkki|Linuxissa asennusmediat sisältävät yleensä asentimen ohella kokonaisen järjestelmän. Voit siis käynnistää laitteesi suoraan medialta ja testata järjestelmää, tekemättä laitteellesi muutoksia.}}<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> Katso myös: [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Suositeltavat_Linux-jakelut&diff=55121 2022-02-12T16:27:37Z

<p>Aarne: Ak: Ohjaus sivulle Suositeltavat jakelut</p> <hr /> <div>#OHJAUS[[Suositeltavat jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Suositeltavat_jakelut&diff=55120 2022-02-12T16:27:05Z

<p>Aarne: Siirto nimestä Suositeltavat Linux-jakelut -&gt; Suositeltavat jakelut</p> <hr /> <div>'''Linux''' tunnetaan valinnanvarastaan ja mukautumisestaan käyttäjän tarpeisiin. Valinnanvara saattaa kuitenkin hämmentää uutta käyttäjää, niinpä listasimme suosittuja jakeluita, jotka sopivat monenlaiseen käyttöön. <br /> <br /> Jokaisesta listatusta on saatavilla liveasennuslevykuvat, joiden avulla voit testata jakelua livenä asennusmedialta, ilman asentamista tai muiden muutosten tekemistä laitteeseesi. Jos luot asennusmedian käyttäen [[Ventoy|Ventoyta]], voit jopa asentaa samalle medialle useiden jakeluiden asennuslevykuvia samanaikaisesti.<br /> <br /> == Debian pohjaiset ==<br /> <br /> === Ubuntu ===<br /> ''Pääartikkeli: [[Ubuntu]]<br /> <br /> [[Ubuntu]] on aloittalijallekin käyttäjäystävällinen, helppokäyttöinen, suomenkielinen ja turvallinen jakelu. Focal Fossa” on myös Canonicalin julkaiseman Ubuntun uusin pitkäaikaistuettu versio, johon riittää päivityksiä vuoteen 2025 saakka. Sen ominaisuuksiin kuuluu mm. entistä sulautuvampi [[Gnome]] 3.36 työpöytäympäristö ja linux-ytimen 5.4 versio paremmalla laitetuella, sekä TV- ja 4K-näytön omistajille ractional scaling-skaalausominaisuuden parannukset. Ubuntulla on laaja [https://help.ubuntu.com/ dokumentaatio], [https://askubuntu.com/ Ask Ubuntu -palvelu] ja aktiivinen [https://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualue]. Tätä jakelua myös Linux pelaajat suosivat.<br /> <br /> '''Tutustu ja lataa Ubuntu täältä: [https://ubuntu-fi.org/lataa-ubuntu/ ubuntu-fi.org]'''<br /> <br /> == Fedora Linux-pohjaiset ==<br /> Kaikki alla olevat jakelut ovat myös samaa Fedora-jakelujen perhettä, joten ne toimivat hyvin yhteen. Jos mietit vaikkapa omiin laitteisiisi Linuxia, niin yksi järjestely voisi olla asentaa ensisijaisesti käyttämääsi työasemaan Fedora ja toiseen harvemmin käytettyyn Rocky Linux. Organisaatio taas voi haluta asentaa käyttäjien työasemiin Fedoran ja palvelimiin Rocky Linuxin.<br /> <br /> === Fedora Linux ===<br /> ''Pääartikkeli: [[Fedora Linux]]''<br /> <br /> [[Fedora]] on oiva valinta kaikenlaisiin työasemiin ja palvelimiin, kun halutaan ajantasaiset paketit ja ripeät päivitykset. Se sisältää kaiken tarvittavan tehokkaaseen työskentelyyn uusimmilla sovelluksilla, työkaluilla ja muilla ohjelmistoilla. Työpöytäympäristönä siinä on [[GNOME]], kuten muissakin Linuxeissa, voit kuitenkin vaihtaa sen jos haluat. Fedorasta on myös saatavilla versioita, joissa on valmiina esiasennettuna eri työpöytäympäristö. Puolen vuoden välein saataville tulee uusi julkaisu ja jokaista julkaisua tuetaan noin 13 kuukautta, joten uuteen julkaisuun päivittämisellä ei ole kiire.<br /> Fedoralla on laaja [https://docs.fedoraproject.org dokumentaatio], kätevä [https://ask.fedoraproject.org Ask Fedora -palvelu], aktiivinen [https://discussion.fedoraproject.org foorumi] ja paljon [https://start.fedoraproject.org muuta].<br /> <br /> '''Tutustu ja lataa Fedora täältä: [https://fedoralinux.org fedoralinux.org]'''<br /> <br /> === Rocky Linux ===<br /> ''Pääartikkeli: [[Rocky Linux]]''<br /> <br /> [[Rocky Linux]] on oiva valinta kaikenlaisiin työasemiin ja palvelimiin, kun halutaan varmuutta ja pitkä tukiaika. Siihen on saatavilla vinopino käteviä sovelluksia ja muita ohjelmistoja, vankalla toiminnalla. Työpöytäympäristönä siinä on GNOME, kuten muissakin Linuxeissa, voit kuitenkin vaihtaa sen jos haluat. Rockysta on myös saatavilla versioita, joissa on esiasennettuna eri työpöytäympäristö. Uusia julkaisu tulee saataville kahden vuoden välein ja niillä on pitkä 10 vuoden tukiaika, joten uuteen julkaisuun päivittämisellä ei varmasti ole kiire! Rocky Linux on myös Fedora-pohjainen, eli Fedorasta otetaan parin vuoden välein yksi julkaisu, josta tehdään seuraava Rocky Linux ja jolle annetaan 10 vuoden päivitystuki. Tämän takia Fedorassa ja Rockyssa on paljon samaa ja ne toimivat hyvin yhteen.<br /> Rockylla on laaja [https://docs.rockylinux.org dokumentaatio], [https://errata.rockylinux.org errata-palvelu], eläväinen [https://forums.rockylinux.org foorumi] ja paljon [https://wiki.rockylinux.org/link-directory muuta].<br /> <br /> '''Tutustu ja lataa Rocky täältä: [https://rockylinux.org rockylinux.org]'''<br /> <br /> === Red Hat Enterprise Linux - jakelu maksullisella tuella ===<br /> ''Pääartikkeli: [[Red Hat Enterprise Linux]]''<br /> <br /> Jos olet suunnittelemassa organisaatiolle IT-ratkaisuja, niin [[Red Hat Enterprise Linux]](RHEL) voi olla yksi vaihtoehto. Se on kuin Rocky Linux, mutta erona on sen mukana tuleva Red Hatin tuki, josta voi olla hyötyä, mikäli ongelmia ilmenee. Uusia julkaisuja tulee saataville 2 vuoden välein ja niillä on 10 vuoden tukiaika. Tarkalleen ottaen, kun tehdään julkaisuja Rockyyn/RHEL:iin, ensiksi RHEL tekee omansa ja vasta sen jälkeen RHEL:in uudesta julkaisusta tehdään Rocky Linux.<br /> RHEL:illä on laaja [https://access.redhat.com/documentation dokumentaatio] ja muuta materiaalia saatavilla.<br /> <br /> '''Tutustu ja osta Red Hat Enteprise Linux täältä: [https://redhat.com/rhel redhat.com/rhel]'''<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Aloittelijalle]]<br /> * [[Jakelu]]<br /> * [[Jakelut]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://start.fedoraproject.org Fedoran verkkosivusto]<br /> * [https://rockylinux.org Rockyn verkkosivusto]<br /> * [https://redhat.com/rhel Red Hat Enteprise Linuxin verkkosivusto]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tarkistussummat&diff=55124 2022-02-12T16:25:25Z

<p>Aarne: Aarne siirsi sivun Tarkistussummat ohjauksen Tarkistussumma päälle: Monikko pois</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Tarkistussumma]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tarkistussumma&diff=55123 2022-02-12T16:25:25Z

<p>Aarne: Aarne siirsi sivun Tarkistussummat ohjauksen Tarkistussumma päälle: Monikko pois</p> <hr /> <div>'''Tarkistussumma''' on tiedon tarkistukseen käytetty merkkijono. Se voidaan muodostaa halutusta [[tiedosto]]sta tai käytännössä mistä tahansa muusta lähteestä. Kun tarkistussumma tehdään uudestaan pitäisi sen olla sama kuin aiempi tarkistussumma, mikäli lähdetiedosto ei ole muuttunut. Jos taas lähde on muuttunut tavunkaan verran, pitäisi tarkistussumman olla täysin toinen kuin alun perin. Tarkistussummien avulla voidaan siis helposti tarkistaa, onko lähde muuttunut.<br /> <br /> == Menetelmät ==<br /> Yleisimpiä tarkistussummia ovat [[CRC]], [[SHA]], [[MD5]] ja [[cksum]]. Keskeisin niitä erottava tekijä on tarkistussumman murtovarmuus. <br /> <br /> Useat heikommista tarkistussummista on kyetty murtamaan, eli laskennan pohjalta tuottamaan useita toisistaan poikkeavia lähteitä, joiden tarkistussummat ovat samat. Murretut tarkistussummat eivät ole käyttökelposia korkeaa [[tietoturva]]a vaativissa kohteissa, sillä lähteen muuttumattomuutta (vapautta haitallisesta koodista) ei voida täysin taata.<br /> <br /> == Käyttökohteet ==<br /> Tarkistussummia voidaan käyttää hyvin monessa eri tarkoituksessa. Heikkoja tarkistussumia käytetään automaattisesti useimpien tietosiirtoprotokollien osana, jotta tekniset häiriöt eivät vaikuttaisi perille tulevan datan oikeellisuuteen.<br /> <br /> Tyypillisin ei-automaattinen käyttökohde on tarkistaa, että kopioitu tiedosto vastaa alkuperäistä tiedostoa eikä ole korruptoitunut. Otetaan tarkistussumma halutusta tiedostosta, kopioidaan se, otetaan kopiosta tarkistussumma ja katsotaan että summat ovat samat. Alkuperäinen tarkistussumma on yleensä saatavilla [[levykuva|levykuvien]] yhteydessä ja myös osana [[paketinhallintajärjestelmä]]ä.<br /> <br /> Tarkistussummia voidaan käyttää myös [[salasana|salasanojen]] tarkistamiseen. Itse salasanaa ei tarvitse tallentaa sitä vaativaan ohjelmaan. Riittää, että ohjelma tallentaa salasanan tarkistussummat ja myöhemmin tarkistaa vastaako syötetyn salasanan tarkistussumma alkuperäisen vastaavaa.<br /> <br /> == Heikkouksia ==<br /> Koska tarkistussumma ei sisällä itse alkuperäistä tietoa vaan vain erittäin pienen osan siitä, on olemassa useita erilaisia lähdetiedostoja, jotka antavat saman summan. Tämän ei kuitenkaan tule yleensä ongelmaksi, koska yleisimpien tarkistussummatekniikoiden vaihtoehtoisia tarkistussummia on erittäin paljon eikä sopivan tiedoston pitäisi löytyä kuin kokeilemalla.<br /> <br /> Vaikka tarkistussumma ei sisälläkään alkuperäistä tietoa, voidaan summasta tämä kuitenkin joskus päätellä. Jos kyseessä on esimerkiksi salasanan tarkistussumma, voidaan kokeilla kaikkia mahdollisten salasanojen tarkistussummia ja katsoa tuottaako jokin yritys oikean summan. Tämä onnistuu usein, mikäli käytössä on alle 10-merkkinen lähdemerkkijono tai lähdemerkkijono on arvattavissa (biljoonalla arvauksella). Lyhyiden salasanojen kokeilua voidaan vaikeuttaa lisäämällä suola. Salasanan eteen tai perään lisätään ei-salaisia mutta vaihtelevia merkkijonoa. Näin kahden käyttäjän sama salasana antaa eri tarkistussumman ja kokeileminen on tehtävä käyttäjäkohtaisesti (tai jokaista mahdollista suolaa kohden). Kun ohjelma tarkistaa salasanaa, se lisää suolan merkkijonot ennen summan ottamista.<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [[wikipedia:fi:Tarkistussumma | Tarkistussumma-artikkeli Wikipediassa]]<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linuxin_asentaminen_USB-muistille&diff=55114 2022-02-12T15:35:45Z

<p>Aarne: Ak: Ohjaus sivulle Asennusmedian hankkiminen</p> <hr /> <div>#OHJAUS[[Asennusmedian hankkiminen]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Asennusmedian_hankkiminen&diff=55113 2022-02-12T15:29:03Z

<p>Aarne: Asennusmedian hankkiminen</p> <hr /> <div>[[Kuva:USB flash drive.jpg|200px|thumb|USB-muistitikku]]<br /> [[Asennusmedia]]n saa pääsääntöisesti ladattu [[jakelu]]n omalta verkkosivustolta. Ladattava asennusmedia on tyypillisesti IMG- tai ISO-muotoinen [[levykuva]]. Kun asennusmedia on ladattu voidaan sen eheys mahdollisista virheistä latauksen aikana ja/tai peukaloinnilta voidaan tarkistaa [[tarkistussumma]]a käyttämällä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Asennusmediaa voidaan käyttää sellaisenaan esimerkiksi [[virtuaalikone]]en asennukseen, mutta laitetta asentaessa se pitää kirjoittaa fyysiselle medialle.<br /> <br /> == Lataaminen ==<br /> Asennusmedian voi ladata jakelun omalta verkkosivustolta.<br /> <br /> Jakeluiden latausivuja:<br /> * [https://archlinux.org/download Arch Linux – archlinux.org]<br /> * [https://debian.org/download Debian – debian.org]<br /> * [https://fedoralinux.org Fedora Linux – fedoralinux.org]<br /> * [https://redhat.com/rhel Red Hat Enterprise Linux – redhat.com]<br /> * [https://rockylinux.org/download Rocky Linux – rockylinux.org]<br /> * [https://ubuntu.com/download Ubuntu – ubuntu.com]<br /> <br /> == Tarkastaminen ==<br /> Ladatun asennusmedian eheys voidaan tarkastaa [[tarkistusumma]]lla. Tähän on olemassa graafinen työkalu nimeltä [[Hashbrown]] ja komentorivi työkaluja erilaisille tarkistussumma algoritmeille. MD5-algoritmille [[md5sum]], SHA-1-algoritmille [[sha1sum]] ja SHA-256-algoritmille [[sha256sum]].<br /> <br /> == Asennusmedian asentaminen fyysiselle medialle ==<br /> Laitteen asennukseen pitää asennusmedia kirjoittaa fyysiselle medialle, kuten USB-muistille. Tähän on moninaisia työkaluja niin Linuxille, Windowsille kuin macOS:lle. Suosittelemme tähän käytettäväksi [[Ventoy]]-työkalua, joka sisältää graafisen ja komentorivi työkalun.<br /> <br /> Nyt sinulla pitäisi olla toimiva fyysinen asennusmedia, voit aloittaa valitsemasi jakelun asentamisen!<br /> <br /> == Työkaluja ==<br /> * [[Ventoy]] osaa luoda käynnistyvän USB-muistin monista eri Linux jakelupaketeista yksinkertaisesti kopioimalla Ventoy:n käsittelemälle tikulle halututujen käyttöjärjestelmien levykuvat. Ohjelmasta on saatavana Linux- ja Windows-versiot.<br /> * [[UNetbootin]] osaa luoda käynnistyvän USB-muistin monista eri Linux jakelupaketeista ilman, että sitä tarvitsee kirjoittaa optiselle aihiolle. Ohjelmasta on saatavana Linux- ja Windows-versiot.<br /> * [[Etcher]] on helppo ja yksinkertaisen käyttöliittymän omaava graafinen sovellus, jolla saa helposti asennettua levykuvat niin USB-asemille kuin MicroSD-muistikorteille, esim. korttitietokoneita varten kuten [[Raspberry Pi]]<br /> * [http://www.pendrivelinux.com/ Pendrivelinux] käynnistää Linux käyttöjärjestelmän USB tikulta. Sivustolla löytyy ohjeita käynnistykseen käytettävän USB-muistin tekemiseksi.<br /> * [http://ppa.launchpad.net/ogra/ubuntu/pool/main/u/usb-imagewriter/usb-imagewriter_0.1-1~ppa1_all.deb USB Image Writer Ubuntulle]. Ohje löytyy [http://wiki.ubuntu-fi.org/usbimagewriter Ubuntu Suomi Wikistä]. USB-muisteille voidaan asentaa käyttöjärjestelmä ja sitä voidaan käyttää LiveCD:n tavoin.<br /> * [[Fedora]]n &lt;tt&gt;livecd-iso-to-disk&lt;/tt&gt;, joka on paketissa &lt;tt&gt;livecd-tools&lt;/tt&gt;. [http://fedoraproject.org/wiki/FedoraLiveCD/USBHowTo Fedoran boottaava USB-muisti -ohje].<br /> * [[Fedora]]n [https://fedorahosted.org/liveusb-creator/ liveusb-creator], saatavana myös Windowsille.<br /> <br /> == Komentoriviltä asennus cat- ja dd-työkaluilla ==<br /> USB-muisteille voidaan asentaa käyttöjärjestelmä [[levykuva]]sta ja sitä voidaan käyttää LiveCD:n tavoin useammalla käskyllä, joista &lt;tt&gt;[[cat]]&lt;/tt&gt; on tehokkain ja nopein, mutta yleisesti aiemmin on neuvottu käyttämään &lt;tt&gt;[[dd]]&lt;/tt&gt;-komentoa, joka on hitaampi ja hankalampi.<br /> <br /> Lataa aluksi [[jakelu]]n [[img]]- tai [[iso]]-muotoinen live-[[levykuva]] ja aseta USB-muisti tietokoneesi USB-korttipaikkaan. Seuraavaksi tarvitset muistitikun [[laitetiedosto]]n (yleensä esim. &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;), jonka saa selville komennolla &lt;tt&gt;[[dmesg]]&lt;/tt&gt;. Komennon tuloste on muistitikun liittämisen jälkeen seuraavanlainen:<br /> Initializing USB Mass Storage driver...<br /> scsi2 : SCSI emulation for USB Mass Storage devices<br /> usbcore: registered new interface driver usb-storage<br /> USB Mass Storage support registered.<br /> usb-storage: device found at 4<br /> usb-storage: waiting for device to settle before scanning<br /> usb-storage: device scan complete<br /> scsi 2:0:0:0: Direct-Access 0.00 PQ: 0 ANSI: 2<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] 3948544 512-byte hardware sectors (2022 MB)<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] Write Protect is off<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] Mode Sense: 00 00 00 00<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] Assuming drive cache: write through<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] 3948544 512-byte hardware sectors (2022 MB)<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] Write Protect is off<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] Mode Sense: 00 00 00 00<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] Assuming drive cache: write through<br /> sdb:<br /> sd 2:0:0:0: [sdb] Attached SCSI removable disk<br /> sd 2:0:0:0: Attached scsi generic sg2 type 0<br /> Tästä nähdään että muistitikun tunnus on &lt;tt&gt;sdb&lt;/tt&gt; eli sen laitetiedosto on &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Lopuksi voidaan kirjoittaa levykuva muistitikulle. '''Huomaa, että muistitikun tiedostot poistetaan! Ole myös täysin varma muistitikun laitetiedostosta, tai muuten sekoitat ssd:si/kiintolevysi'''. Kirjoittaminen tapahtuu komennolla ([[pääkäyttäjä]]nä) <br /> <br /> ===&lt;tt&gt;cat&lt;/tt&gt;===<br /> # cat /polku/kirjoitettavaan/tiedostoon.img &gt; /dev/usb-muistille-annettu-laitenimi<br /> <br /> ===&lt;tt&gt;dd&lt;/tt&gt;===<br /> # dd if=/polku/kirjoitettavaan/tiedostoon.img of=/dev/usb-muistille-annettu-laitenimi bs=1024 <br /> <br /> Odota kunnes päätteessä lukee taas esimerkiksi &quot;käyttäjä@kone&quot;. Sen jälkeen voit irrottaa USB-muistin koneesta. <br /> <br /> Käynnistä kone uudelleen USB-muisti koneeseen kytkettynä. Jos BIOS/UEFI ei käynnistä konetta automaattisesti muistitikulta, on BIOS/UEFI asetuksista valittava käynnistysmediaksi USB-muisti.<br /> <br /> Kaksi yleisintä virheilmoitusta ja korjausta jos USB-muistilta asennus ei jostain syystä onnistu.<br /> * [https://www.pendrivelinux.com/error-could-not-find-kernel-image-linux/ Error: Could not find kernel image: Linux]<br /> * [http://techie-buzz.com/how-to/syslinux-no-default-ui-error-fix.html Fix Syslinux No Default or UI Configuration Error While Booting from USB]{{Vanhentunut linkki}}<br /> <br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Asennusmedia]]<br /> * [[Levykuva]]<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]<br /> [[Luokka:Järjestelmä]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=55112 2022-02-12T14:47:07Z

<p>Aarne: Asennusmediaa koskevat osiot kirjoitettu uudelleen.</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmedia ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Asennusmedian hankkiminen]]''<br /> Jakelun asennukseen tarvitaan [[asennusmedia]], jonka saa ladattua jakelun verkkosivustolta. Asennusmedian ([[levykuva]]n) latauduttua sitä voidaan käyttää suoraan esimerkiksi [[Virtuaalikone|virtuaalikoneen]] asennukseen, mutta laitteen asennukseen pitää se vielä asentaa fyysiselle medialle, kuten USB-muistitikulle ja käynnistää laite medialta.<br /> <br /> '''Vinkki:''' Linuxissa asennusmediat sisältävät yleensä asentimen ohella kokonaisen järjestelmän. Voit siis käynnistää laitteesi suoraan medialta ja testata järjestelmää, tekemättä laitteellesi muutoksia.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> Katso myös: [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=55111 2022-02-12T14:05:15Z

<p>Aarne: Tämä pois</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> Katso myös: [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=55110 2022-02-11T22:44:39Z

<p>Aarne: Windows ei liene käsite</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows darkblue 2012.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=55109 2022-02-11T22:44:02Z

<p>Aarne: /* Katso myös */ Päivitystä</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows darkblue 2012.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]<br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=LiveCD&diff=55033 2022-02-10T14:54:30Z

<p>Aarne: Ak: Muutettu ohjauksen kohdesivua: ennen Live-cd, nyt Asennusmedia</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Asennusmedia]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Live-CD&diff=55032 2022-02-10T14:53:51Z

<p>Aarne: Ak: Muutettu ohjauksen kohdesivua: ennen Live-cd, nyt Asennusmedia</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Asennusmedia]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Live-cd&diff=55031 2022-02-10T14:53:33Z

<p>Aarne: Ak: Muutettu ohjauksen kohdesivua: ennen Livemedia, nyt Asennusmedia</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Asennusmedia]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Live-DVD&diff=55030 2022-02-10T14:53:13Z

<p>Aarne: Ak: Muutettu ohjauksen kohdesivua: ennen Livemedia, nyt Asennusmedia</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Asennusmedia]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Livemedia&diff=55029 2022-02-10T14:48:28Z

<p>Aarne: Ak: Ohjaus sivulle Asennusmedia</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Asennusmedia]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Asennusmedia&diff=55028 2022-02-10T14:47:56Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>'''Asennusmedia''' on media, jota käytetään käyttöjärjestelmän tai muun ohjelmiston asentamiseen. Asennusmedian (levykuvan) voi ladata yleensä asennettavan käyttöjärjestelmän tai muun ohjelmiston verkkosivustolta. Tämän jälkeen sitä voi käyttää sellaisenaan esimerkiksi virtuaalikoneen asentamiseen tai kirjoittaa fyysiselle medialle jonkin laitteen asentamista varten.<br /> <br /> Asennusmediat ovat pääsääntöisesti [[Käynnistettävä media|käynnistettäviä medioita]], jolle laite pitää käynnistää (bootata) asentamista varten. Linuxissa asennusmediat sisältä asentimen lisäksi yleensä myös valmiin järjestelmän, jolta asennettavaa järjestelmää voidaan testata suoraan asennusmedialta. Testaamista varten muutoksia laitteeseen ei siis tarvitse tehdä, ellei niin erikseen haluta. Tästä toiminnallisuudesta käytetään myös toisinaan nimitystä Live-USB/-DVD/-CD.<br /> <br /> == Valmis järjestelmä asennusmedialla – tekninen toteutus ==<br /> [[Juurihakemisto]] sijaitsee yleensä levyllä erillisessä, tavallisesti [[SquashFS]]- tai [[Cramfs]]-tiedostojärjestelmän sisältävässä [[levykuva]]ssa. Jotta juuritiedostojärjestelmään kirjoittaminen olisi mahdollista, liitetään tämä levykuva esimerkiksi [[aufs]]:n tai [[UnionFS]]:n avulla yhteen [[tmpfs]]:n kanssa, jolloin kaikki tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset tallentuvat keskusmuistiin.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Käynnistettävä media]]<br /> * [[Pelastusmedia]]<br /> <br /> [[Luokka: Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Asennusmedia&diff=55027 2022-02-10T14:31:40Z

<p>Aarne: /* Katso myös */</p> <hr /> <div>'''Asennusmedia''' on media, kuten muistitikku, jota käytetään käyttöjärjestelmän tai muun ohjelmiston asentamiseen. Asennusmedia luodaan asettemalla [[asennuslevykuva]] jollekin medialle, kuten [[USB-muisti|USB-muistitikulle]]. Tämän levykuvan saa yleensä asennettavan käyttäjärjestelmän tai muun ohjelmiston verkkosivustolta.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Käynnistettävä media]]<br /> * [[Pelastusmedia]]<br /> <br /> [[Luokka: Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Asennuslevykuva&diff=55026 2022-02-10T14:31:06Z

<p>Aarne: Levykuvakin on media</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Asennusmedia]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=SystemRescue&diff=55025 2022-02-10T14:30:33Z

<p>Aarne: Katso myös</p> <hr /> <div>'''SystemRescue''' on [[Arch Linux]]-pohjainen järjestelmän palauttamiseen, muokkaamiseen ja varmuuskopiointiin suuntautunut [[jakelu]].<br /> <br /> SystemRescue sisältää tehokkaat työkalut järjestelmän varmuuskopiointiin ja levyn järjestelyyn. Se tukee hyvin ulkoisia massamuisteja tai verkkoresursseja. Myös SATA-asemalta käynnistäminen onnistuu hyvin, mikä saattaa tuottaa joillekin muille samaan käyttötarkoitukseen tehdyille tuotteille ongelmia.<br /> <br /> == Työkaluja ==<br /> * [[GNU Parted]]<br /> * [[GParted]] <br /> * [[Partimage]] <br /> * [[Tiedostojärjestelmä]]työkalut ([[e2fsprogs]], [[reiserfsprogs]], [[reiser4progs]], [[xfsprogs]], [[jfsutils]], [[ntfsprogs]], [[dosfstools]])<br /> * [[Ntfs-3g]]<br /> * [[sfdisk]]<br /> * Verkkotyökaluja ([[Samba]], [[NFS]], [[ping]], [[nslookup]], ...)<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Pelastusmedia]]<br /> * [[Käynnistettävä media]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> *[https://system-rescue.org Verkkosivusto]<br /> <br /> {{Arch Linux}}<br /> {{Varmuuskopiointi}}<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=SystemRescue&diff=55024 2022-02-10T14:29:55Z

<p>Aarne: Päivitystä</p> <hr /> <div>'''SystemRescue''' on [[Arch Linux]]-pohjainen järjestelmän palauttamiseen, muokkaamiseen ja varmuuskopiointiin suuntautunut [[jakelu]].<br /> <br /> SystemRescue sisältää tehokkaat työkalut järjestelmän varmuuskopiointiin ja levyn järjestelyyn. Se tukee hyvin ulkoisia massamuisteja tai verkkoresursseja. Myös SATA-asemalta käynnistäminen onnistuu hyvin, mikä saattaa tuottaa joillekin muille samaan käyttötarkoitukseen tehdyille tuotteille ongelmia.<br /> <br /> == Työkaluja ==<br /> * [[GNU Parted]]<br /> * [[GParted]] <br /> * [[Partimage]] <br /> * [[Tiedostojärjestelmä]]työkalut ([[e2fsprogs]], [[reiserfsprogs]], [[reiser4progs]], [[xfsprogs]], [[jfsutils]], [[ntfsprogs]], [[dosfstools]])<br /> * [[Ntfs-3g]]<br /> * [[sfdisk]]<br /> * Verkkotyökaluja ([[Samba]], [[NFS]], [[ping]], [[nslookup]], ...)<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> *[https://system-rescue.org Verkkosivusto]<br /> <br /> {{Arch Linux}}<br /> {{Varmuuskopiointi}}<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=SystemRescueCD&diff=55023 2022-02-10T14:29:40Z

<p>Aarne: Korjaus..</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[SystemRescue]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ynnistett%C3%A4v%C3%A4_media&diff=55022 2022-02-10T14:26:56Z

<p>Aarne: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;Käynnistettävä media&#039;&#039;&#039; (engl. &#039;&#039;bootable media&#039;&#039;) on mikä tahansa käynnistyvä (boottaava) media, kuten USB-muisti, wikipedia:fi:SSD-levy|SSD...</p> <hr /> <div>'''Käynnistettävä media''' (engl. ''bootable media'') on mikä tahansa käynnistyvä (boottaava) media, kuten [[wikipedia:fi:USB-muisti|USB-muisti]], [[wikipedia:fi:SSD-levy|SSD-levy]], muu [[wikipedia:fi:massamuisti|massamuisti]] tai [[levykuva]].<br /> <br /> == Käynnistettäviä medioita: ==<br /> * Laitteen massamuisti, jolle on asennettu käynnistyvä järjestelmä.<br /> * [[Asennusmedia]], jolle on asennettu käynnistyvä järjestelmä.<br /> * Käynnistyvä [[pelastusmedia]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Asennusmedia]]<br /> * [[Pelastusmedia]]<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Pelastusmedia&diff=55021 2022-02-10T14:25:18Z

<p>Aarne: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;Pelastusmedia&#039;&#039;&#039; on käynnistettävä media, johon vioittunut laite voidaan käynnistää (bootata) varsinaisen järjestelmän ollessa sekaisin. Jos...</p> <hr /> <div>'''Pelastusmedia''' on [[Käynnistettävä media|käynnistettävä media]], johon vioittunut laite voidaan käynnistää (bootata) varsinaisen järjestelmän ollessa sekaisin. Jos saa Linuxin tai [[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] pahasti sekaisin, voit käynnistää pelastusmedialta, [[mount|liittää]] tarvittavat osiot ja tehdä vaikkapa muutokset käynnistyslataimeen tai [[Kääntäminen|kääntää]] uuden [[Ydin|ytimen]]. Ehkä tunnetuin pelastusmedia on [[SystemRescue]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Käynnistettävä media]]<br /> * [[Asennusmedia]]<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> * [https://system-rescue.org SystemRescue]<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=SystemRescueCD&diff=55020 2022-02-10T14:24:00Z

<p>Aarne: Ak: Poistettu ohjaus sivulle SystemRescue</p> <hr /> <div>'''SystemRescue''' on [[Arch Linux]]-pohjainen järjestelmän palauttamiseen, muokkaamiseen ja varmuuskopiointiin suuntautunut [[jakelu]].<br /> <br /> SystemRescue sisältää tehokkaat työkalut järjestelmän varmuuskopiointiin ja levyn järjestelyyn. Se tukee hyvin ulkoisia massamuisteja tai verkkoresursseja. Myös SATA-asemalta käynnistäminen onnistuu hyvin, mikä saattaa tuottaa joillekin muille samaan käyttötarkoitukseen tehdyille tuotteille ongelmia.<br /> <br /> == Työkaluja ==<br /> * [[GNU Parted]]<br /> * [[GParted]] <br /> * [[Partimage]] <br /> * [[Tiedostojärjestelmä]]työkalut ([[e2fsprogs]], [[reiserfsprogs]], [[reiser4progs]], [[xfsprogs]], [[jfsutils]], [[ntfsprogs]], [[dosfstools]])<br /> * [[Ntfs-3g]]<br /> * [[sfdisk]]<br /> * Verkkotyökaluja ([[Samba]], [[NFS]], [[ping]], [[nslookup]], ...)<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> *[https://system-rescue.org Verkkosivusto]<br /> <br /> {{Arch Linux}}<br /> {{Varmuuskopiointi}}<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=SystemRescueCD&diff=55019 2022-02-10T14:21:54Z

<p>Aarne: Aarne siirsi sivun SystemRescueCD ohjauksen SystemRescue päälle: Nimi vaihtunut SystemRescueCD -&gt; SystemRescue. Lähde: https://www.system-rescue.org/</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[SystemRescue]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=SystemRescue&diff=55018 2022-02-10T14:21:54Z

<p>Aarne: Aarne siirsi sivun SystemRescueCD ohjauksen SystemRescue päälle: Nimi vaihtunut SystemRescueCD -&gt; SystemRescue. Lähde: https://www.system-rescue.org/</p> <hr /> <div>'''SystemRescueCD''' on [[Gentoo]]-pohjainen järjestelmän palauttamiseen, muokkaamiseen ja varmuuskopiointiin suuntautunut [[jakelu]]. SystemRescueCD:tä käytetään tyypillisesti [[Live-CD]]:ltä, mutta sen voi myös asentaa [[USB-muisti]]lle. <br /> <br /> SystemRescueCD sisältää tehokkaat työkalut järjestelmän varmuuskopiointiin ja levyn järjestelyyn. Se tukee hyvin ulkoisia massamuisteja tai verkkoresursseja. Myös SATA-asemalta käynnistäminen onnistuu hyvin, mikä saattaa tuottaa joillekin muille samaan käyttötarkoitukseen tehdyille tuotteille ongelmia.<br /> <br /> == Työkaluja ==<br /> * [[GNU Parted]]<br /> * [[GParted]] <br /> * [[Partimage]] <br /> * [[Tiedostojärjestelmä]]työkalut ([[e2fsprogs]], [[reiserfsprogs]], [[reiser4progs]], [[xfsprogs]], [[jfsutils]], [[ntfsprogs]], [[dosfstools]])<br /> * [[Ntfs-3g]]<br /> * [[sfdisk]]<br /> * Verkkotyökaluja ([[Samba]], [[NFS]], [[ping]], [[nslookup]], ...)<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> *[http://www.sysresccd.org/ Kotisivu]<br /> <br /> {{gentoo}}<br /> {{Varmuuskopiointi}}<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54960 2022-02-09T21:18:17Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> Katso myös: [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54959 2022-02-09T21:15:24Z

<p>Aarne: /* Miten ohjelmia asennetaan? */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54958 2022-02-09T21:13:25Z

<p>Aarne: Järjestelyä</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54957 2022-02-09T21:12:18Z

<p>Aarne: /* Komentorivi käyttöliittymä */ Päivitystä</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54956 2022-02-09T20:53:50Z

<p>Aarne: Artikkelin järjestelyä</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54955 2022-02-09T20:32:33Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54954 2022-02-09T20:31:00Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54953 2022-02-09T20:29:35Z

<p>Aarne: /* Mikä on jakelu? */ Pääartikkeli</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54952 2022-02-09T20:26:44Z

<p>Aarne: /* Järjestelmän ydin */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54951 2022-02-09T20:23:05Z

<p>Aarne: /* Järjestelmän ydin */ Linkki</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54950 2022-02-09T20:21:11Z

<p>Aarne: /* Hakemistorakenne */ Linkin korjaus</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54949 2022-02-09T20:20:48Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54948 2022-02-09T20:17:19Z

<p>Aarne: /* Hakemistorakenne */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54947 2022-02-09T20:13:12Z

<p>Aarne: /* Monen käyttäjän järjestelmä */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki hakemistot sijaitsevat jollain levyosiolla, mutta samaan hakemistopuuhun voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54946 2022-02-09T20:02:27Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä. Ainoastaan yrityskäyttäjät korkeintaan tarvitsevat erillisen virustorjunta-ohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki hakemistot sijaitsevat jollain levyosiolla, mutta samaan hakemistopuuhun voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54945 2022-02-09T20:01:58Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxin käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä. Ainoastaan yrityskäyttäjät korkeintaan tarvitsevat erillisen virustorjunta-ohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki hakemistot sijaitsevat jollain levyosiolla, mutta samaan hakemistopuuhun voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54944 2022-02-09T19:58:34Z

<p>Aarne: /* Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxin käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin, kuten edellä mainituissa järjestelmissä.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä. Ainoastaan yrityskäyttäjät korkeintaan tarvitsevat erillisen virustorjunta-ohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki hakemistot sijaitsevat jollain levyosiolla, mutta samaan hakemistopuuhun voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE Plasma]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=54943 2022-02-09T19:41:53Z

<p>Aarne: KDE -&gt; KDE Plasma</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä vapaus valita mieluisansa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxin käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin, kuten edellä mainituissa järjestelmissä.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja haittaohjelmien leviämistä. Ainoastaan yrityskäyttäjät korkeintaan tarvitsevat erillisen virustorjunta-ohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki hakemistot sijaitsevat jollain levyosiolla, mutta samaan hakemistopuuhun voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (kernel) on varsinainen Linux, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli valmiiksi käännettynä jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> == Asennusmediat ==<br /> Ensimmäiset Linux-kokeilut on mukavinta tehdä [[livemedia]]lla. Tällöin järjestelmä käynnistyy suoraan livemedialta, tekemättä muutoksia käytettävään laitteeseen. Etuna on, että vaikka järjestelmän saisikin rikki, se korjaantuu viimeistään uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Livemediaa käyttämällä pääset suoraan toimivalle työpöydälle, jossa voit testata esimerkiksi oheislaitteiden toimivuutta ja monia erilaisia ohjelmia.<br /> <br /> Nykyään useimmat jakeluista, esimerkiksi [[Fedora Linux]] ja [[Rocky Linux]], tarjoavat asennusmedianaan oletuksena livemediaa.<br /> <br /> Huomattavaa on, että livemedialta käytettäessä ohjelma voi olla huomattavasti hitaampi, kuin ssd-asemalle tai kiintolevylle asennettuna.<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä (esimerkiksi Fedora ja Rocky Linuxin [[Anaconda]]-asennusohjelma on käännetty 89 kielelle).<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Miten asennan jakelun asennusmedialle? ==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Linuxin asentaminen USB-muistille]]<br /> <br /> Kun mahdollisesti jakelu on löytynyt, se on mahdollista ladata yleensä joko suoraan selaimesta, [[BitTorrent]]-ohjelmalla torrent-tiedoston tai magnet-linkin avulla sekä myös komentoriviohjelmien kuten [[curl]] tai [[wget]] avulla. Torrent on varmin ja nopein ratkaisu yleensä, mutta riippumatta siitä millä lataat, on hyvä varmistaa aina ladatun [[levykuva]]n eheys, sillä lataussivun yhteydessä yleensä ilmoitetaan tarkistussumma ladatavalle tiedostolle, esim. MD5/SHA1/SHA256-summa.<br /> <br /> === Valitse asennusmedia ===<br /> Vaikka useimmiten nykyään lähes kaikki jakelut voi asentaa USB-tikulta, Linux-jakelun voi, mutta joskus asennettavasta laitteesta riippuen, pitääkin asentaakin erityisellä medialla, kuten esim. MicroSD-kortille tai optiselle aihiolle.<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä yhdellä komennolla tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> === Katso myös ===<br /> * [[Ohjelmien asentaminen]]<br /> * [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Komentorivistä ja sen käytön tarpeesta ==<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissa komentorivi on kuitenkin yhä melko tärkeässä osassa, sekä hyvässä että pahassa. Toki monien nykyaikaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ja työpöytäympäristöjen ([[GNOME]] ja [[KDE]]) mukana tulee paljon graafisia hallintatyökaluja, joilla hoituu moni järjestelmän perustoimi. Toisaalta ongelmatapauksissa ohjeet ongelman korjaamiseen ovat usein komentoriviriveinä; muutaman komentorivin kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten.<br /> <br /> Komentorivi on kuitenkin muutakin kuin välttämätön paha. Monet asiat hoituvat paljon kätevämmin tekstitilassa kunhan vain perusasiat ensin jaksaa opetella. Jonkinlaisen kuvan komentorivin mahdollisuuksista saa artikkelista [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=KDE_Plasma&diff=54942 2022-02-09T19:14:38Z

<p>Aarne: Ohjelma-malline</p> <hr /> <div>{{Ohjelma<br /> | nimi=KDE Plasma<br /> | kuva=[[Kuva:Kde_logo.png]]<br /> | kuvateksti=<br /> | lisenssi=[[GPL]]<br /> | käyttöliittymä=[[Qt]]<br /> | kotisivu=[https://kde.org/plasma-desktop kde.org/plasma-desktop]<br /> }}<br /> <br /> '''KDE Plasma''' tai '''Plasma''' on [[Avoin lähde|avoimen lähteen]] [[työpöytäympäristö]], jonka on kehittänyt [[KDE]].<br /> <br /> == Julkaisuhistoria ==<br /> === K Desktop Environment 1 ===<br /> 14. lokakuuta 1996 Matthias Ettrich aloitti projektin ja ensimmäinen vakaa KDE-julkaisu julkaistiin 12.7.1998. KDE perustui tuolloin Qt:n ensimmäiseen versioon.<br /> <br /> === K Desktop Environment 2 ===<br /> KDE 2 julkaistiin alun perin 23.10.2000 ja se perustui Qt 2 -versioon. Tuolloin uutta oli muun muassa [[Konqueror]]-selain, josta tuli KDE:n oletusselain.<br /> <br /> === K Desktop Environment 3 ===<br /> ''Aloittelijan opas KDE 3:n käyttöön löytyy artikkelista [[KDE 3 tutuksi]].''<br /> <br /> KDE 3 -versio julkaistiin alun perin 3.4.2002 ja se perustui Qt 3 -versioon. KDE eV.:n lopetettua KDE 3-sarjan kehittämisen, [[Trinity Desktop Environment]]-projekti on jatkanut sitä.<br /> <br /> &lt;gallery&gt;<br /> Kuva:Kde-3.5.6.png|KDE 3.5.6 -työpöytä<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> === KDE Software Compilation 4 ===<br /> ''Aloittelijan opas KDE 4:n käyttöön löytyy artikkelista [[KDE 4 tutuksi]].''<br /> <br /> KDE SC 4 julkaistiin alun perin 11.1.2008 ja se perustui Qt 4 -versioon. Suurin osa jakeluista tarjoaa vielä KDE SC 4 -version vaikka viides versio työpöytäympäristöstä on jo julkaistu.<br /> <br /> &lt;gallery&gt;<br /> Kuva:Fedora_KDE4.png|Kuvakaappaus KDE 4.0 -työpöydästä [[Fedora Linux]] 9:ssä<br /> Kuva:Kde-4.5.0.png|KDE 4.5.0 -työpöytä oletusasetuksilla ja muutamalla sovelmalla<br /> Kuva:Konqueror413-windows.png|Nelosversion myötä KDE-sovellukset toimivat myös Windowsilla<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> === KDE Frameworks 5 -aika ===<br /> Qt 5:n myötä KDE-kehittäjät alkoivat kehittää kirjastoistaan (kdelibs) Qt 5 -versioita. Samalla kirjastot päätettiin modularisoida, ja niiden kokonaisuutta alettiin kutsua nimellä KDE Frameworks 5. Ensimmäinen versio (5.0) kirjastoista julkaistiin 7. heinäkuuta 2014.<br /> <br /> KDE Frameworks 5:n myötä ''KDE Software Collection'' (lyhennettynä SC) lakkasi olemasta. Jo aiemmin SC oli koostunut ohjelmistoalustasta (platform), Plasma-työtiloista (Plasma workspaces) ja sovelluksista (applications). Nämä kolme erosivat täysin erillisiksi julkaisuiksi, jotka ovat seuraavat:<br /> * KDE Frameworks sisältää KDE:n yhteiset kirjastot<br /> * KDE Plasma on KDE:n kehittämä työpöytä<br /> * KDE Applications sisältää joukon KDE:n kehittämiä ohjelmia, jotka julkaistaan samaan aikaan<br /> <br /> Huomattavaa on, että yhdessä KDE Applications -julkaisuissa julkaistavilla ohjelmilla on eroavia versionumeroita. Myöskin osa ohjelmista perustuu edelleen KDE-ohjelmistoalustan nelosversioon ja osa Frameworks 5:een. Osa ohjelmista perustuu vain Qt:hen eikä käytä kumpaakaan. Koska Frameworks-, Plasma- ja Applications-julkaisut ovat tällä tavalla erillisiä ja koska KDE ei enää tarkoita ohjelmistoa, käsite ''KDE 5'' on täysin mahdoton.<br /> <br /> &lt;gallery&gt;<br /> Kuva:Kubuntu 14.10 KDE Plasma 5.1.0 työpöytä.png|Kubuntu 14.10 oli ensimmäisiä Linux-jakeluita, jonka sai KDE Plasman 5. versiolla<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[KDE]]<br /> * [[:Luokka:KDE-ohjelmat|KDE-ohjelmat]]<br /> * [[KDE-pelit]]<br /> * [[KOffice]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://kde-apps.org/ kde-apps.org] - Sovelluksia KDE ohjelmistoalustalle<br /> * [http://kde-look.org/ kde-look.org] - KDE sovelluksien teemoja, KDE työtilan teemoja ym. <br /> * [http://kde-files.org/ kde-files.org] - KDE sovelluksiin liittyviä tiedostoja<br /> * [http://dot.kde.org/ dot.kde.org] - KDE:n virallinen uutissivu<br /> * [http://userbase.kde.org/ userbase.kde.org] - wikitietoa KDE:n käyttäjille<br /> * [http://techbase.kde.org/ techbase.kde.org] - KDE:lle tarkoitettu wiki<br /> * [http://commit-digest.org/ commit-digest.org] - KDE:n kehitykseen liittyvä viikoittainen uutiskatsaus<br /> * [http://planetkde.org/ planetkde.org] - KDE kehittäjien blogeja.<br /> * [http://www.kde-fi.org/ KDE:n suomennosprojekti]<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/KDE KDE-yhteisön suomenkielinen Wikipedian -artikkeli]<br /> * [http://freedesktop.org/wiki/ freedesktop.org] (Unixin työpöytäympäristöjen standardisointielin)<br /> <br /> {{Malline:Työpöytäympäristöt}}<br /> [[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Työpöytäympäristöt]]<br /> <br /> [[pl:Społeczność KDE]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Plasma&diff=54941 2022-02-09T19:10:10Z

<p>Aarne: Ak: Ohjaus sivulle KDE Plasma</p> <hr /> <div>#REDIRECT[[KDE Plasma]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=Malline:Ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4ymp%C3%A4rist%C3%B6t&diff=54940 2022-02-09T19:08:09Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>{| class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot; style=&quot;margin:auto&quot; width = 60%<br /> |-<br /> | style=&quot;background: #b0c4de; color: #000000; text-align:center&quot; |{{vkm|black|blue|nimi=Työpöytäympäristöt}}'''&lt;span style=&quot;color:black;&quot;&gt;[[Työpöytäympäristö|Työpöytäympäristöihin]] liittyvät artikkelit&lt;/span&gt;'''<br /> |-<br /> | style=&quot;text-align:center&quot; | '''Graafisia työpöytäympäristöjä'''<br /> |-<br /> | style =&quot;font-size:90%; text-align:center&quot; | [[Cinnamon]] | [[Enlightenment]] | [[GNOME]] | [[KDE Plasma|Plasma]] | [[LXDE]] | [[LXQt]] | [[MATE]] | [[Mutiny]] | [[Unity]] | [[ROX]] | [[Trinity Desktop Environment]] | [[Xfce]]<br /> |-<br /> | style=&quot;text-align:center&quot; | ''' Ikkunointipalvelimia'''<br /> |-<br /> | style =&quot;font-size:90%; text-align:center&quot; | [[Mir]] | [[X.org]] | [[XFree86]]<br /> |}&lt;noinclude&gt;<br /> <br /> ==Mallineesta==<br /> Tämä malline esittelee työpöytäympäristöihin liittyviä artikkeleita.<br /> <br /> ==Käyttö==<br /> Lisää artikkelin loppuun: &lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;{{Työpöytäympäristöt}}&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Mallineet|{{PAGENAME}}]][[Luokka:Artikkelisarjamallineet|{{PAGENAME}}]]&lt;/noinclude&gt;&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]&lt;/includeonly&gt;</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=KDE&diff=54939 2022-02-09T19:07:06Z

<p>Aarne: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Konqi.png|thumb|right|200px|Konqi, KDE:n maskotti]]<br /> <br /> '''KDE''' on avoimen lähdekoodin yhteisö, joka kehittää pääasiassa Linuxille sekä muille Unix-kaltaisille käyttöjärjestelmille [[KDE Plasma]] -työpöytäympäristöä, [[KDE Gear]] -ohjelmakokoelmaa ja [[KDE Frameworks]] -ohjelmistokehystä. Neljännen sukupolven (KDE SC 4.x) myötä [[KDE ohjelmistoalusta]]n asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille ovat mahdollisia. KDE SC hyödyntää (nykyään [[Nokia]]n omistaman) [[Trolltech]]in kehittämää [[Qt]]-kirjastoa/ohjelmistoalustaa. Qt ei alun perin ollut [[vapaa ohjelmisto]], jonka takia [[GNOME]]-projekti aikoinaan aloitettiin, silloin vielä KDE-nimellä kulkevan työpöytäympäristön tilalle. Qt on ollut vapaata lähdekoodia sen jälkeen kun Trolltech kaksoislisenssoi sen.<br /> <br /> KDE on nykyisin toisiksi suurin avoimen lähdekoodin yhteisö heti Linux kerneliä kehittävän yhteisön jälkeen. KDE koostuu tuhansista ohjelmoijista, graafikoista, käytettävyystutkijoista, kielenkääntäjistä sekä monista muista vapaaehtoisista ja palkatuista henkilöistä. ''KDE eV.'' on virallinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka keskittyy KDE SC:n kehittämiseen ja markkinointiin. Se tarjoaa myös KDE-kehittäjille rahaston erilaisiin tapahtumiin, joita KDE kehittäjät voivat anoa. Tarpeen tullen KDE eV. kustantaa KDE-kehittäjille matkustuksen ja asumisen eri maihin, joissa järjestetään KDE Summit, KDE Akademy tai erilaisia KDE-sovelluksien kehittäjätapaamisia.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[KDE Plasma]]<br /> * [[KDE Gear]]<br /> * [[KDE Frameworks]]<br /> * [[:Luokka:KDE-ohjelmat|KDE-ohjelmat]]<br /> * [[KDE-pelit]]<br /> * [[KOffice]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://kde-apps.org/ kde-apps.org] - Sovelluksia KDE ohjelmistoalustalle<br /> * [http://kde-look.org/ kde-look.org] - KDE sovelluksien teemoja, KDE työtilan teemoja ym. <br /> * [http://kde-files.org/ kde-files.org] - KDE sovelluksiin liittyviä tiedostoja<br /> * [http://dot.kde.org/ dot.kde.org] - KDE:n virallinen uutissivu<br /> * [http://userbase.kde.org/ userbase.kde.org] - wikitietoa KDE:n käyttäjille<br /> * [http://techbase.kde.org/ techbase.kde.org] - KDE:lle tarkoitettu wiki<br /> * [http://commit-digest.org/ commit-digest.org] - KDE:n kehitykseen liittyvä viikoittainen uutiskatsaus<br /> * [http://planetkde.org/ planetkde.org] - KDE kehittäjien blogeja.<br /> * [http://www.kde-fi.org/ KDE:n suomennosprojekti]<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/KDE KDE-yhteisön suomenkielinen Wikipedian -artikkeli]<br /> * [http://freedesktop.org/wiki/ freedesktop.org] (Unixin työpöytäympäristöjen standardisointielin)<br /> <br /> [[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Työpöytäympäristöt]]<br /> <br /> [[pl:Społeczność KDE]]</div>

Aarne https://www.linux.fi/w/index.php?title=KDE&diff=54938 2022-02-09T19:06:42Z

<p>Aarne: KDE tarkoitaa yhteisöä, joka kehittää Plasmaa, Gearia ja Frameworksia. https://dot.kde.org/2009/11/24/repositioning-kde-brand, https://tsdgeos.blogspot.com/2021/04/kde-gear-2104-is-coming-this-week-but.html, https://www.reddit.com/r/kde/comments/n8akmb/comment/gxkan36/?utm_source=reddit&amp;utm_medium=web2x&amp;context=3</p> <hr /> <div>[[Kuva:Konqi.png|thumb|right|200px|Konqi, KDE:n maskotti]]<br /> <br /> '''KDE''' on avoimen lähdekoodin yhteisö, joka kehittää pääasiassa Linuxille sekä muille Unix-kaltaisille käyttöjärjestelmille [[KDE Plasma]] -työpöytäympäristöä, [[KDE Gear]] -ohjelmakokoelmaa ja [[KDE Frameworks]] -ohjelmistokehystä. Neljännen sukupolven (KDE SC 4.x) myötä [[KDE ohjelmistoalusta]]n asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille ovat mahdollisia. KDE SC hyödyntää (nykyään [[Nokia]]n omistaman) [[Trolltech]]in kehittämää [[Qt]]-kirjastoa/ohjelmistoalustaa. Qt ei alun perin ollut [[vapaa ohjelmisto]], jonka takia [[GNOME]]-projekti aikoinaan aloitettiin, silloin vielä KDE-nimellä kulkevan työpöytäympäristön tilalle. Qt on ollut vapaata lähdekoodia sen jälkeen kun Trolltech kaksoislisenssoi sen.<br /> <br /> KDE on nykyisin toisiksi suurin avoimen lähdekoodin yhteisö heti Linux kerneliä kehittävän yhteisön jälkeen. KDE koostuu tuhansista ohjelmoijista, graafikoista, käytettävyystutkijoista, kielenkääntäjistä sekä monista muista vapaaehtoisista ja palkatuista henkilöistä. ''KDE eV.'' on virallinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka keskittyy KDE SC:n kehittämiseen ja markkinointiin. Se tarjoaa myös KDE-kehittäjille rahaston erilaisiin tapahtumiin, joita KDE kehittäjät voivat anoa. Tarpeen tullen KDE eV. kustantaa KDE-kehittäjille matkustuksen ja asumisen eri maihin, joissa järjestetään KDE Summit, KDE Akademy tai erilaisia KDE-sovelluksien kehittäjätapaamisia.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[KDE Plasma]]<br /> * [[KDE Gear]]<br /> * [[KDE Frameworks]]<br /> * [[:Luokka:KDE-ohjelmat|KDE-ohjelmat]]<br /> * [[KDE-pelit]]<br /> * [[KOffice]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://kde-apps.org/ kde-apps.org] - Sovelluksia KDE ohjelmistoalustalle<br /> * [http://kde-look.org/ kde-look.org] - KDE sovelluksien teemoja, KDE työtilan teemoja ym. <br /> * [http://kde-files.org/ kde-files.org] - KDE sovelluksiin liittyviä tiedostoja<br /> * [http://dot.kde.org/ dot.kde.org] - KDE:n virallinen uutissivu<br /> * [http://userbase.kde.org/ userbase.kde.org] - wikitietoa KDE:n käyttäjille<br /> * [http://techbase.kde.org/ techbase.kde.org] - KDE:lle tarkoitettu wiki<br /> * [http://commit-digest.org/ commit-digest.org] - KDE:n kehitykseen liittyvä viikoittainen uutiskatsaus<br /> * [http://planetkde.org/ planetkde.org] - KDE kehittäjien blogeja.<br /> * [http://www.kde-fi.org/ KDE:n suomennosprojekti]<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/KDE KDE-yhteisön suomenkielinen Wikipedian -artikkeli]<br /> * [http://freedesktop.org/wiki/ freedesktop.org] (Unixin työpöytäympäristöjen standardisointielin)<br /> <br /> {{Malline:Työpöytäympäristöt}}<br /> [[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Työpöytäympäristöt]]<br /> <br /> [[pl:Społeczność KDE]]</div>

Aarne