Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:43:05Z

213.216.244.213: fix

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä [[Canon]]in omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

======Asennus======
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:42:03Z

213.216.244.213: ei toimi liikaa =-merkkejä

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä [[Canon]]in omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

======Asennus Ubuntu, Debian======
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

======Ubuntu, Debian======
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:40:07Z

213.216.244.213: /* Ubuntu, Debian */

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä [[Canon]]in omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

======Asennus======

======Ubuntu, Debian======
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:39:14Z

213.216.244.213: /* Ubuntu, Debian */

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä [[Canon]]in omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

======Asennus======

=======Ubuntu, Debian=======
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:38:28Z

213.216.244.213: =

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä [[Canon]]in omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

======Asennus======

====Ubuntu, Debian====
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:37:56Z

213.216.244.213: /* Asennus */

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä [[Canon]]in omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

=====Asennus=====
====Ubuntu, Debian====
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:35:49Z

213.216.244.213: fix

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä [[Canon]]in omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

==Asennus==
===Ubuntu, Debian===
Skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.

Puretaan se kayttäen [[tar]]-ohjelmaa ja asennetaan paketista löytyvällä asennus skriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2015-04-06T19:33:01Z

213.216.244.213: fix

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntulle. Ohje toimii kaikilla Brother-merkkisillä monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä Canon omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

Esimerkiksi skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.
Puretaan se ja asennetaan paketista löytyvällä asennus scriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Pilvipalvelut

2015-04-03T15:36:03Z

213.216.244.213: SparkleShare

Tässä artikkelissa tutustumme suljetun lähdekoodin ilmaisiin ja maksullisiin pilvipalveluihin, sekä avoimen lähdekoodin palveluihin. Osa suljetun lähdekoodin asennusohjelmista voi olla jopa [[GPL]]-lisensioituja. Ohjelmissa on osittain virallinen tuki, mutta on myös palveluita joihin saa vain epävirallista tukea esimerkiksi asennuspaketin ja/tai synkronointisovelluksen muodossa. Suurin ongelma synkronointisovelluksissa on salausohjelmien puute. Suositeltavaa on käyttää jotain salausohjelmaa tallennettaessa tiedostoja pilvipalveluihin.

==Suljettu lähdekoodi==
* [[Dropbox]] on suljetun lähdekoodin tiedostojen synkronointisovellus ja pilvipalvelu.
* [[SpiderOak]] on suljetun lähdekoodin pilvipalvelu, jota mainostetaan turvallisempana vaihtoehtona perinteisille pilvipalveluille.
* [[Younited]] on F-Securen luoma suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu. Younitedia mainostetaan turvallisempana vaihtoehtona perinteisille pilvipalveluille.
* [[Google Drive]] on Googlen luoma suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[OneDrive]] on Microsoftin suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu.
* [[Wuala]] on Lacien- suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu

==Avoin lähdekoodi==
* [[git-annex assistant]] on ohjelma hakemiston synkronointiin eri laitteiden välillä. Ohjelmaa voi verrata kaupalliseen [[Dropbox]]iin
* [[SparkleShare]] on ohjelma tiedostojen synkronointiin. Ja siinä on salaus asiakkaan puolella.

==Testituloksia==
Kaikissa palveluissa on myös ostettavissa tilaa lisää maksua vastaan.
{| class="wikitable"
! Palvelu
! ilmainen tila
! Käyttöjärjestelmät
! Linux tuki
! Linux-yhteensopiva
! Tarkistettu
|-
| [[Dropbox]]
| 2 GB (kasvat.)
| Linux, Windows, OS X
| {{kyllä|virallinen tuki}}
| {{kyllä}}
| 30.03.2015
|-
| [[SpiderOak]]
| 2 GB
| Linux, Windows, Mac, iOS, Android,
| {{kyllä|virallinen tuki}}
| {{kyllä}}
| 30.03.2015
|-
| [[Wuala]]
| 5 Gt
| Windows, OS X, Linux
| {{kyllä|virallinen tuki}}
| {{kyllä}}
| 30.03.2015
|-
| [[Younited]]
| 5 Gt
| Windows, OS X, (Linux)
| {{kyllä|epävirallinen tuki}}
| {{kyllä|beta}}
| 30.03.2015
|-
| [[Google Drive]]
| 15 Gt (kasvat.)
| Windows, OS X, Linux
| {{ei|epävirallinen tuki}}
| (Ubuntu, Debian)
| 30.03.2015
|-
| [[OneDrive]]
| 15 Gt
| Windows, OS X, (Linux)
| {{ei|epävirallinen tuki}}
| (Ubuntu, Debian)
| 30.03.2015
|}

[[Luokka: Pilvitallennusohjelmat]]

Yle Areena ja Elävä arkisto

2015-04-01T00:45:14Z

213.216.244.213: nimi oikein

Yleisradion [http://areena.yle.fi/ Yle Areena] ja [http://www.yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto] on toteutettu käyttäen suljettua [[Flash]]-tekniikkaa.

==Yle Areena==
Yle Areena käyttää kesäkuusta 2009 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

Useimmista muista Flash-videopalveluista poiketen Areenan tiedostot eivät katselun aikana tallennu koneelle välimuistiin. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia verkkoyhteyden nopeudelle, mutta mahdollistaa toisaalta tiedoston sujuvamman kelaamisen.

Lähetettävä video on [[wikipedia:Flash_Video|Flash Video]] -[[wikipedia:fi:säiliömuoto|säiliömuodossa]]. Videokoodekkina käytetään [[wikipedia:H.264/MPEG-4_AVC|H.264]]:ta ja äänikoodekkina [[wikipedia:fi:AAC|AAC]]:tä, videon bittinopeus on 600kbps. Äänitiedostot ovat [[MP3]]-muodossa ja niiden bittinopeus on 128kbps. Video- ja äänivirran välittämiseen verkon yli käytetään [[wikipedia:Real_Time_Messaging_Protocol|RTMP]]-protokollaa.

===Video- ja äänivirran tallentaminen===
Video- tai äänivirran tallentaminen kiintolevylle voi olla kätevää erityisesti silloin, jos Areena ei yrityksistä huolimatta suostu toimimaan käytetyssä [[www-selain|www-selaimessa]]. Koska video- ja äänivirrat eivät tallennu välimuistiin, ei niitä myöskään voi tallentaa kiintolevylle [[Flash#Flash-videoiden_tallentaminen|tavanomaisella menetelmällä]]. Tallennus onnistuu kuitenkin käyttämällä [[yle-dl]]-nimistä [[komentorivi]]ohjelmaa.

Muistathan, että tallennus on sallittu vain omaan käyttöön. Älä laita Yleisradion ohjelmia yleiseen jakeluun.

==Yle Elävä arkisto==
Yle Elävä arkisto käyttää heinäkuusta 2010 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

== Suorat linkit Ylen Internet-radioihin ==
Ylen nettiradioiden kohdalla kannattaa kokeilla toistaako soitto-ohjelma suoraan mms-virtoja. Virtojen toistaminen toimii suoraan ainakin seuraavissa ohjelmissa: [[VLC]], [[Amarok]], [[Xine]], [[Banshee]], [[Rytmilaatikko]], [[Totem]] ja [[MPlayer]]. Yleisradion [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/13/radio-ohjelmien-kuuntelu-lataus-ja-tilaus Radio ohjelmien kuuntelu, lataus ja tilaus] sivulta löydät myös RTSP ja M3PU-virrat kaikille radiokanaville.

Ylen radiokanavien virrat ovat:

* <tt>http://mediau.yle.fi/eanettiradio</tt> Elävän arkiston nettiradio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveyleradio1</tt> Yle Radio 1 (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiopuhe</tt> Yle Puhe (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiosuomi</tt> Yle Radio Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveylex</tt> YleX (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveklassinen</tt> Yle Klassinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livex3m</tt> Yle X3M (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelakarjala</tt> Etelä-Karjalan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelasavo</tt> Etelä-Savon Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiohame</tt> Radio Häme (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_itauusimaa</tt> Itä-Uusimaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kainuu</tt> Kainuun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskipohjanmaa</tt> Radio Keski-Pohjanmaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskisuomi</tt> Radio Keski-Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kymenlaakso</tt> Kymenlaakson Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lapinradio</tt> Lapin Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_perameri</tt> Radio Perämeri (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ylenlantinen</tt> Ylen Läntinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_tampere</tt> Tampereen Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjanmaa</tt> Pohjanmaan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjkarjala</tt> Pohjois-Karjala (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ouluradio</tt> Ouluradio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiosavo</tt> Radio Savo (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_samiradio</tt> Sámi Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lahdenradio</tt> Lahden Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_satakunta</tt> Satakunnan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_turunradio</tt> Turun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livevega</tt> Yle Radio Vega (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaosterbotten</tt> Vega Österbotten (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaabo</tt> Vega Åboland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegavast</tt> Vega Västnyland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaost</tt> Vega Östnyland (128kb/s WMA)

Nettiradiolähetystä voi tallentaa tiedostoon samalla tavoin kuin yksittäisiä Elävän arkiston video- ja äänileikkeitä. Tallennus keskeytetään tällöin sulkemalla ohjelma (komentorivillä näppäinyhdistelmä Ctrl+C).

Ylen radiokanavavirrat voi tallentaa esimerkiksi Ubuntu jakelussa [[Rytmilaatikko|Rytmilaatikon]] radion soittolistalle, joka toimii sitten suoraan yläpaneelin äänenvoimakkuus palkista. Tämä vastaa yleisimpiä saatavilla olevia pienois widget ohjelmia.

Ylen lähetykset ovat myös saatavissa widget muotoisina ilmaisina ohjelmina myös Androidille Google Play:n [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.yle.audio.radiosuomi&feature=more_from_developer#?t=W251bGwsMSwxLDEwMiwiY29tLnlsZS5hdWRpby5yYWRpb3N1b21pIl0.] osoitteesta.

==Muita Flash pohjaisia videopalveluita==

[[Videopalvelut]], jotka käyttävät [[Flash]]ia ja toimivat, kun asennat Flashin:
* [http://areena.yle.fi/ Yle Areena]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto]
* [http://areena.yle.fi/tv/suora Yle Areena: Suorat lähetykset]
* [http://news.bbc.co.uk/2/hi/video_and_audio/default.stm BBC]
* [http://svtplay.se/ SVT]
* [http://www.ruutu.fi/ Nelosen netti-tv, Jim, Liv]
* [http://moontv.fi/ MoonTV]

== Katso myös ==
* [[yle-dl]]
*[[MTV Katsomo]]
*[[Ruutu.fi]]
*[[Videon toisto]]
*[[Nettiradiotoistimet]]

==Aiheesta muualla==
*[[Wikipedia:fi:FFmpeg|Wikipedian FFmpeg-artikkeli]]
*[http://netti-tv.fi Netti-TV]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Verkkopalvelut]]

Bash-skriptaus

2015-03-31T21:40:53Z

213.216.244.213: <source lang="bash">

Komentorivi on jo yksinään [[Komentorivin perusteet|monipuolinen]] työkalu, mutta skriptien avulla on mahdollista toteuttaa huomattavasti monipuolisempia prosesseja pienellä vaivalla. Tässä oppaassa käsitellään skriptien kirjoittamista [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkille]].

== Alkuun ==
Skripti aloitetaan rivillä
<source lang="bash">
#!/bin/bash
</source>
Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida.

Skriptejä ei kuitenkaan ole pakko kirjoittaa erilliseen tiedostoon, vaan ne voi kirjoittaa myös suoraan komentoriville. Tällöin eri komentojen väliin laitetaan erottimeksi puolipiste (;).

=== Ensimmäinen skripti ===
Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja:
<source lang="bash">
#!/bin/bash
echo "Hei, $(whoami), mitä kuuluu"
echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"
ls
</source>
Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin.

Tallenna skripti vaikka nimellä <tt>eka.sh</tt> (sh-päätettä käytetään yleensä skriptien kanssa), anna sille [[chmod|suoritusoikeudet]] ja aja skripti, jolloin tulostus on suunnilleen seuraavanlainen:
Hei, käyttäjä, mitä kuuluu
Olet hakemistossa /home/kayttaja/ohjelmointi/skriptit, tiedostolistaus:
eka.sh
Esimerkistä nähdään heti muutama perusasia. Ensinnäkin toisella rivillä käytetään ohjelmaa [[whoami]], joka tulostaa käyttäjänimen. Kun ohjelma on $()-merkinnän sisällä, kyseiseen kohtaan "kopioidaan" ajetun ohjelman tuloste.

Toisella rivillä käytetään muuttujaa. Muuttujien edessä on dollarimerkki ($), ja niitä voidaan tunkea vaikka merkkijonojen (jotka erotetaan lainausmerkillä) sisälle. Muuttujia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Esimerkissä käyttämämme muuttuja <tt>$PWD</tt> on [[ympäristömuuttuja]], jonka arvona on aina se hakemisto, jossa käyttäjä on. Voit kokeilla tätä esimerkiksi kirjoittamalla komentoriville komennon <tt>echo $PWD</tt>.

Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma [[ls]]. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä
<source lang="bash">
echo "`ls`"
</source>

Merkintä $() voidaan kirjoittaa myös ``, kuten alla esimerkissä. Tällöin kuitenkaan ei voi käyttää sisäkkäisiä komentoja.

Skripti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa
<source lang="bash">
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls;
</source>

== Muuttujat ==
Muuttujat määritellään syntaksilla
<source lang="bash">
nimi=arvo
</source>
ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $
<source lang="bash">
$nimi
</source>
Siinä tapauksessa mikäli halutaan, että komennon tulos on muuttuja asetetaan muuttuja tyyliin:
<source lang="bash">
nimi=("komennon nimi ja parametrit")
</source>
Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä
<source lang="bash">
${foo}bar
</source>
kun halutaan tulostaa teksti <tt>bar</tt> muuttujan <tt>foo</tt> jälkeen.

Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa:
<source lang="bash">
#!/bin/bash
HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?"
echo $HEI
</source>
Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman <tt>whoami</tt> tuloste.

Huomaa, että yhtäsuuruusmerkin on oltava kiinni muuttujan nimessä ja arvossa, eli seuraavat muodot eivät käy:
MUUTTUJA = "terve vaan"
MUUTTUJA= "moi"
MUUTTUJA ="moi"

Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä:
<source lang="bash">
numero=43
</source>

== Ehtolauseet ==
Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava:
<source lang="bash">
if [ ehto ]
then
lauseita
elif [ toinen ehto ]
then
lauseita
else
muita lauseita
fi
</source>

Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla
<source lang="bash">
#!/bin/bash
if [ $PWD = "/" ]
then
echo "Tämä skripti suoritetaan juurihakemistossa";
else
echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD";
fi
</source>

Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat
{| {{siistitaulukko}}
|-
! Operaattori
! Kuvaus
|-

| ! || Negaatio-operaattori, "Onko seuraava ehto epätosi?"
|-
| -n || Pituus ei ole 0
|-
| -z || Pituus on 0
|-
| -d || Hakemisto on olemassa
|-
| -f || Tavallinen tiedosto on olemassa
|-
| -r || Onko tiedostoon lukuoikeus
|-
| -w || Onko tiedostoon kirjoitusoikeus
|-
| -x || Onko tiedostoon ajo-oikeus
|-
| -eq || Kokonaisluvut ovat yhtäsuuret (a = b)
|-
| -ne || Kokonaisluvut eivät ole yhtä suuret (a != b)
|-
| = || Merkkijonot ovat samat (myös ==)
|-
| != || Merkkijonot eivät ole samat
|-
| -lt || Kokonaisluku on pienempi kuin toinen
|-
| -gt || Kokonaisluku on suurempi kuin toinen (a > b)
|-
| -le || Kokonaisluku on pienempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a <= b)
|-
| -ge || Kokonaisluku on suurempi tai yhtäsuuri kuin toinen (a >= b)
|}

Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia
<source lang="bash">
[ 2 -lt 5 ]
[ "moi" != "linux" ]
[ 54 -ge 53 ]
[ -f "/etc/fstab" ]
</source>

== Silmukat ==
=== For ===
For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti.

<source lang="bash">
for muuttuja in `ls`
do
echo $muuttuja
done
</source>
Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen <tt>do</tt> ja <tt>done</tt> väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen <tt>in</tt>:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa komennon [[ls]] tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: <tt>$(komento)</tt>. Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa [[seq]], joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi
<source lang="bash">
echo "Lasketaan kymmeneen:"
for luku in $(seq 10)
do
echo $luku
done
</source>

Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla <tt>{alku..loppu}</tt>. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa
for muuttuja in {c..o}; { echo -n "$muuttuja "; sleep 1;}

=== While ===
While suorittaa lausekkeita niin kauan kuin ehto on tosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista jolloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkeiseltä riviltä).
<source lang="bash">
while [ ehto ]
do
lauseita
done

Esimerkki:
while [ -f "testi" ]
do
echo "Tiedosto on olemassa."
sleep 1
done
</source>
Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto <tt>testi</tt> olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole.

=== Until ===
Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi.
<source lang="bash">
until [ ehto ]
do
lauseita
done
</source>

== Funktiot ==
Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla

<source lang="bash">
#!/bin/bash
function Käyttis {
os="Linux"
}
os="Windows"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os
</source>

Tulostaisi "Linux".

Funktio määritellään siis syntaksilla
<source lang="bash">

function Funktio {
#koodi
}
</source>
Jos halutaan skriptin toimivan myös [[Sh]]-komentotulkkia käytettäessä, funktion kanssa on käytettävä syntaksia
<source lang="bash">
Funktio() { ... }
</source>

Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla <tt>local</tt>:

<source lang="bash">
#!/bin/bash
function Käyttis {
local os # os paikallinen muuttuja
os="Gentoo"
}
os="Debian"
#Kutsutaan funktiota
Käyttis
echo $os
</source>

Tulostaisi "Debian".

== Vinkkejä ==
=== Joukot ===
Käytimme jo aiemmin merkintätapaa <tt>{1..4}</tt> merkitsemään joukkoa, johon kuuluu kaikki välin merkit (esimerkissä 1,2,3,4). Tämä ominaisuus on kuitenkin monipuolisempi. Esimerkiksi jos haluamme luoda Matille, Martalle ja Jormalle työ- ja kotihakemistot, voisimme kirjoittaa lyhyesti näin
mkdir {ma{ti,rta},jorma}n_{työ,koti}hakemisto
Jolloin luotaisiin hakemistot matin_työhakemisto, matin_kotihakemisto, martan_työhakemisto, martan_kotihakemisto, jorman_työhakemisto ja jorman_kotihakemisto.

Puretaanpa hieman tuota komentoa. <tt>ma{ti,rta}</tt> tuottaa sanat mati ja marta. Kun joukon merkinnän ulkopuolella on n, liitetään jokaisen joukon sisällä olevan alkion perään n, jolloin alaviivaa edellä oleva osuus tuottaa sanat matin, martan ja jorman. Jälkimmäinen osuus toimii samalla tavalla, sanojen työ ja koti perään liitetään sana hakemisto. Näin saamme lyhyellä komennolla aikaan paljon.

Tärkeä huomio on, että <tt>{}</tt>-joukon tulkitsee bash-komentotulkki eikä ohjelma, jonka yhteydessä <tt>{}</tt>-joukkoa käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin bash ikään kuin avaa joukon ja vasta sen jälkeen suorittaa komentorivin. Tässä esimerkissä <tt>mkdir</tt>-ohjelma saa parametreikseen vain listan luotavista hakemistoista eikä <tt>mkdir</tt> edes tiedä, että käytettiin <tt>{}</tt>-joukkoa:
mkdir matin_työhakemisto matin_kotihakemisto martan_työhakemisto martan_kotihakemisto jorman_työhakemisto jorman_kotihakemisto

Tässä huomataan myös, että komentoja voi käyttää aivan normaalien [[Komentorivikomennot|komentoriviohjelmien]] kanssa, sillä bash käsittelee syötteen, ja suorittaa skriptit antaen ohjelmalle syötteenä skriptin tulosteen.

=== Hyödyllisiä ohjelmia ===
Unixin filosofian mukaisesti Linuxissa on lukuisia ohjelmia, jotka hoitavat jonkin yksittäisen tehtävän ja tekevät sen hyvin. Näitä pikkuohjelmia käytetäänkin usein skripteissä hoitamaan erilaisia tehtäviä.

Kaikista Linux-järjestelmistä löytyviä ohjelmia on listattu luokkaan [[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]. Näitä ohjelmia kannattaa selailla. Komentoriviohjelmia on listattu käyttötarkoituksen mukaan myös artikkelissa [[komentorivikomennot]].

Esimerkkinä ladataan kaikki [[LinuCast]]-podcastin [[ogg]]-muotoiset jaksot käyttämällä jokaisesta järjestelmästä löytyviä peruskomentoja [[seq]] ja [[wget]]:

<source lang="bash">
#!/bin/bash
for i in `seq -f"%03g" 1 104`
do
wget -c "http://koskisuomi.pp.fi/linucast/LinuCast$i.ogg"
done
</source>

Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>linuxcast.sh</tt> ja sille voidaan antaa [[chmod|suoritusoikeudet]] komennolla
chmod u+rx linucast.sh
Tämän jälkeen komentojono ajettaisiin komennolla
./linucast.sh

*1 tarkoittaa että mistä numerosta aloitetaan
*104 tarkoittaa kuinka monta jaksoa haetaan, lukua voi kasvattaa jaksojen lisääntyessä.

== Katso myös ==
*[[Komentorivin perusteet]]
*[[Komentorivivinkkejä]]

==Aiheesta muualla==
*[http://tldp.org/LDP/abs/html/ Advanced Bash-Scripting Guide] - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[http://www.panix.com/~elflord/unix/bash-tute.html Pikaopas bash-skriptaukseen] (englanniksi)
*[http://gd.tuwien.ac.at/linuxcommand.org/writing_shell_scripts.php Writing shell scripts] - toinen laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Kill

2015-03-30T23:40:52Z

213.216.244.213: zombien tappaminen

[[Komentorivi]]komennon <tt>kill</tt> avulla [[prosessi|prosesseille]] (ohjelmille) voidaan lähettää monia niiden toimintaan vaikuttavia [[signaali|signaaleja]]. Yleisin käyttökohde on huonosti käyttäytyvien ohjelmien sulkeminen.

==Käyttö==
Komennon syntaksi on
kill <signaalin numero tai nimi> <prosessin pid>
Mikäli mitään signaalinnimeä tai -numeroa ei ole määritelty, lähetetään signaali 15 (SIGTERM), joka pyytää prosessia sulkemaan itsensä. Listan käytettävissä olevista signaaleista saa komennolla
kill -l
Toimenpiteen kohteena oleva prosessi määritellään sen [[pid]]-numeron mukaan. Pid-numeron saa selville esimerkiksi komennolla
[[ps]] -A
tai joissakin järjestelmissä myös komennolla
[[pidof]] ohjelmannimi
Mikäli et halua erikseen etsiä prosessin pid-numeroa, voit käyttää komentoa [[killall]] tai [[pkill]].

===Esimerkkejä===
Suljetaan prosessi 36987 lähettämällä sille [[signaali]] 15 (SIGTERM):
kill 36987

Lähetetään prosessille 6584 signaali 9 (SIGKILL), mikä lopettaa prosessin suorituksen välittömästi:
kill -9 6584
Signaalia 9 saattaa tarvita silloin, kun prosessi ei suostu kuuntelemaan oletussignaalia ja sulkemaan itseään hyvässä järjestyksessä. Muissa tapauksissa signaalin 9 käyttöä tulee välttää. Edes SIGKILL ei tapa [[zombie]]-prosessia ja SIGKILL saattaa muuttaa prosessin zombieksi, jos se on jumissa järjestelmäkutsun jumiutumisen takia.

Voit tappaa a [[zombie]]-prosessin seuraavalla komentorivikomennolla, mikäli sitä ei muuten saa poistettua.

kill -HUP $(ps -A -ostat,ppid | grep -e '[zZ]'| awk '{ print $2 }')

== Katso myös ==
* [[Killall]]
* [[Pkill]]
* [[Xkill]]
* [[Pgrep]]
* [[Signaali]]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Prosessienhallinta]]

Google Drive

2015-03-30T13:34:37Z

213.216.244.213: Google Drive & Grive tools

{{Ohjelma
| nimi=Google Drive
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=suljettu
| käyttöliittymä=taustapalvelu
| kotisivu=[https://www.google.com/intl/fi_fi/drive/ google.com/drive/]
}}

'''Google Drive''' on [[Google]]n suljetun lähdekoodin tiedostojen pilvipalvelu. Googlen Driven Linux-versio ei ole vielä valmis, mutta voit silti käyttää Drivea verkossa ja puhelimellasi.

==Asennus==
===Ubuntu===
[[Kuva:grive-logo.png‎|250px|right|thumb|Griven synkrointisovellus]]
Google Driven epävirallinen asennuspaketti <tt>Grive</tt> löytyy [http://www.lbreda.com/grive/start Grive Tools] kotisivulta. Ohjelma on avointa lähdekoodia.

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

OneDrive

2015-03-30T13:19:13Z

213.216.244.213: prosessin tarkistus

{{Ohjelma
| nimi=OneDrive
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=suljettu
| käyttöliittymä=taustapalvelu, teksti, [[GTK]]
| kotisivu=[https://onedrive.live.com onedrive.live.com]
}}

'''OneDrive''' on Microsoftin suljetun lähdekoodin tiedostojen pilvipalvelu. Microsoft ei lupaa mitään virallista Linux tukea, mutta synkronointisovellus on asennettavissa Linuxille [https://github.com/xybu/onedrive-d Github.com] osoitteesta löytyvillä ohjeilla.

Asennus testattu 20.03.2015. Käytössä Ubuntu 14.04 ja Nokia Lumia 800-puhelin.

==Asentaminen==
Kohdat 2, 3, ja 6 pitää tehdä manuaalisesti komentorivillä. Kohdat 4 ja 5, asennus skripti <tt>install.sh</tt> tekee ne automaattisesti.
Muista poistaa (uninstall) vanha versio ennen kuin asennat uuden version tilalle.

== Vanhan version poistaminen ==
Poistaaksesi onedrive-d < 1.0
sudo pip uninstall onedrive-d

Poistaaksesi onedrive-d >= 1.0
sudo pip3 uninstall onedrive-d

Poista vanhat asetustiedostot
rm -rfv ~/.onedrive

== Lataa lähdekoodi ==
Lataa lähdekoodi käyttämällä [[git]]-versionhallintajärjestelmää.

git clone https://github.com/xybu/onedrive-d.git
cd onedrive-d

== Muu tiedot ==

Paikallinen tiedostojärjestelmään on tallennettava UTC-aikaleimat, ei paikallista aikaa. Tämä pätee useimpiin Unix tiedostojärjestelmiin.
oneDrive-d vaatii python3 käyttöä. Jos Python versio on vanhempi kuin 3.4, python3-PIP on myös tarpeen.

Python3 intepreter on käytettävä Unicode-tilassa (oletusarvo useimmilla Linux jakelupaketeilla) muuten sen string tietotyyppi ei toimi.

Taustaprosessi (deamon) on toteutettu Pythonilla. Riippuvuudet: <tt>psutil</tt> paketti edellyttää, että järjestelmään on asennettu paketti <tt>python3-dev</tt>. Jos asennus epäonnistuu: <Python.h> paketti puuttuu, tarkista <tt>python3-dev</tt>-paketti on asennettuna. Kaikki Linux jakelut asentavat tämän oletuksena. Kiinnitä erityistä huomiota tähän, jos työpöytäympäristö on MATE (eli jos jakelupaketti on Linux Mint tai Ubuntu MATE jne).

GObject (<tt>python3-gi</tt> paketti Debian/Ubuntu, <tt>pygobject3</tt> Fedora, <tt>python-gobject</tt> Arch, ja <tt>python3-gobject</tt> openSUSE) ovat tarpeen. Katso tämä artikkeli, jos haluat rakentaa PyGObjectin lähteestä.

Toinen suositeltava paketti on <tt>inotify-tools</tt> (löytyy useimmille pakettienhallinnasta), se sisältää komennon <tt>inotifywait</tt>. Jos tämä komento on käytettävissä järjestelmässä, reaaliaikainen tiedostojärjestelmän valvontasäie on käytössä. Muuten synkronointi suoritetaan tietyn ajan kuluttua (konfiguroitavissa).

== onedrive-d asennus ==

Rekisteröi paketti
sudo python3 setup.py install

Puhdista väliaikaiset tiedostot
sudo python3 setup.py clean

Luo asetustiedostot
mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto
sudo touch /var/log/onedrive_d.log
saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

== Konfiguroi / käynnistä onedrive-d ==

Ohjeen lukeminen
onedrive-pref --help
onedrive-d --help

Käynnistä asetusohjelma komentorivillä:
onedrive-pref

* Joitain perusasetuksia (en nyt muista mitä)
* Ohjelma antaa linkin joka kopioidaan www-selaimeen.
* Kun sivu on auki www-selaimessa. Kirjoita Microsoft sähköpostiosoite ja salasana ja klikkaa "Kirjaudu sisään".
* Selaimeen aukeaa sivu jossa kysytään, että OneDrive-D tarvitsee oikeuden käyttää OneDrive infoa. Jatka napsauttamalla "Kyllä."
* Selaimeen aukeaa tyhjä sivu. Kopio selaimen osoiteriviltä seuraava tieto, joka voi olla muotoa
https://login.live.com/oauth20_desktop.srf?code=xxxxxxxx-xxxx-xxxx-xxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
* Komentorivi kysyy URL-osoitetta. Anna juuri kopioimasi www-osoite selaimen osoiteriviltä. ja paina enter.
* Lopuksi tulee joitakin asetuksia. Vastaa kaikkiin Kyllä. Ja anna asetuksiin ohjelman ehdottamat oletukset.
* Ohjelma avaa lopuksi [[Vim]]-muokkaimen. <tt>ZZ</tt> tai <tt>:wq</tt> tai <tt>:x</tt> Tallentaa ja poistuu ohjelmasta.
* Asetukset ovat valmiit.
* Käynnistä onedrive-d taustaprosessi seuraavasti:
python3 -m onedrive_d.od_main start

Tai käynnistä [[GTK]]-käyttöliittymä (Ubuntu 14.04 tämä ei toiminut)
onedrive-pref --ui=gtk

Käynnistä onedrive-d taustaprosessi
onedrive-d start

tai käynnistä prosessi debug parametrilla
onedrive-d start --debug

=== Suorita ilman asennusta ===

Voit suorittaa lähdekoodin suoraan ilman sen asentamista järjestelmään, tee vaiheet 1-3 .Asennus osiossa ja kopioi asetustiedostot.

mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto jos sinun täytyy käynnistää oneDrive-d taustaprosessina
sudo touch /var/log/onedrive_d.log

Saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

Nyt voit käynnistää ohjelman komennolla
olettaa että olet "OneDrive-d" kansiossa, joka sisältää "onedrive_d" -kansion.

Asetukset
python3 -m onedrive_d.od_pref --help

Käynnistäminen
python3 -m onedrive_d.od_main start

Huomaa että taustaprosessi poistuu kun tietokone suljetaan. Lisää taustaprosessi käynnistettävien ohjelmien listaan tai [[Crontab]]iin.

Voit tehdä esimerkiksi seuraavanlaisen [[Bash]]-skritpin käynnistettävien ohjelmien listaan.

#!/bin/bash
# Siirrytään oikeaan hakemistoon
cd ~/onedrive-d
# Käynnistetään oneDrive-d skripti
python3 -m onedrive_d.od_main start

Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>onedrive-start</tt> ja sille voidaan antaa suoritusoikeudet komennolla:

chmod u+rx onedrive-start

Tarkista käynnissä oleva prosessi seuraavalla komentorivi komennolla:
python3 -m onedrive_d.od_main status

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]

==Aiheesta muualla==
* [http://xybu.me/projects/onedrive-d/ Projektin virallinen kotisivu]
* [https://github.com/xybu/onedrive-d Github] lähdekoodi.
* [http://www.howtogeek.com/208437/how-to-sync-files-with-your-onedrive-account-on-ubuntu-14.04/ How to Sync Files with Your OneDrive Account on Ubuntu 14.04]

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

OneDrive

2015-03-30T13:17:23Z

213.216.244.213: status

{{Ohjelma
| nimi=OneDrive
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=suljettu
| käyttöliittymä=taustapalvelu, teksti, [[GTK]]
| kotisivu=[https://onedrive.live.com onedrive.live.com]
}}

'''OneDrive''' on Microsoftin suljetun lähdekoodin tiedostojen pilvipalvelu. Microsoft ei lupaa mitään virallista Linux tukea, mutta synkronointisovellus on asennettavissa Linuxille [https://github.com/xybu/onedrive-d Github.com] osoitteesta löytyvillä ohjeilla.

Asennus testattu 20.03.2015. Käytössä Ubuntu 14.04 ja Nokia Lumia 800-puhelin.

==Asentaminen==
Kohdat 2, 3, ja 6 pitää tehdä manuaalisesti komentorivillä. Kohdat 4 ja 5, asennus skripti <tt>install.sh</tt> tekee ne automaattisesti.
Muista poistaa (uninstall) vanha versio ennen kuin asennat uuden version tilalle.

== Vanhan version poistaminen ==
Poistaaksesi onedrive-d < 1.0
sudo pip uninstall onedrive-d

Poistaaksesi onedrive-d >= 1.0
sudo pip3 uninstall onedrive-d

Poista vanhat asetustiedostot
rm -rfv ~/.onedrive

== Lataa lähdekoodi ==
Lataa lähdekoodi käyttämällä [[git]]-versionhallintajärjestelmää.

git clone https://github.com/xybu/onedrive-d.git
cd onedrive-d

== Muu tiedot ==

Paikallinen tiedostojärjestelmään on tallennettava UTC-aikaleimat, ei paikallista aikaa. Tämä pätee useimpiin Unix tiedostojärjestelmiin.
oneDrive-d vaatii python3 käyttöä. Jos Python versio on vanhempi kuin 3.4, python3-PIP on myös tarpeen.

Python3 intepreter on käytettävä Unicode-tilassa (oletusarvo useimmilla Linux jakelupaketeilla) muuten sen string tietotyyppi ei toimi.

Taustaprosessi (deamon) on toteutettu Pythonilla. Riippuvuudet: <tt>psutil</tt> paketti edellyttää, että järjestelmään on asennettu paketti <tt>python3-dev</tt>. Jos asennus epäonnistuu: <Python.h> paketti puuttuu, tarkista <tt>python3-dev</tt>-paketti on asennettuna. Kaikki Linux jakelut asentavat tämän oletuksena. Kiinnitä erityistä huomiota tähän, jos työpöytäympäristö on MATE (eli jos jakelupaketti on Linux Mint tai Ubuntu MATE jne).

GObject (<tt>python3-gi</tt> paketti Debian/Ubuntu, <tt>pygobject3</tt> Fedora, <tt>python-gobject</tt> Arch, ja <tt>python3-gobject</tt> openSUSE) ovat tarpeen. Katso tämä artikkeli, jos haluat rakentaa PyGObjectin lähteestä.

Toinen suositeltava paketti on <tt>inotify-tools</tt> (löytyy useimmille pakettienhallinnasta), se sisältää komennon <tt>inotifywait</tt>. Jos tämä komento on käytettävissä järjestelmässä, reaaliaikainen tiedostojärjestelmän valvontasäie on käytössä. Muuten synkronointi suoritetaan tietyn ajan kuluttua (konfiguroitavissa).

== onedrive-d asennus ==

Rekisteröi paketti
sudo python3 setup.py install

Puhdista väliaikaiset tiedostot
sudo python3 setup.py clean

Luo asetustiedostot
mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto
sudo touch /var/log/onedrive_d.log
saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

== Konfiguroi / käynnistä onedrive-d ==

Ohjeen lukeminen
onedrive-pref --help
onedrive-d --help

Käynnistä asetusohjelma komentorivillä:
onedrive-pref

* Joitain perusasetuksia (en nyt muista mitä)
* Ohjelma antaa linkin joka kopioidaan www-selaimeen.
* Kun sivu on auki www-selaimessa. Kirjoita Microsoft sähköpostiosoite ja salasana ja klikkaa "Kirjaudu sisään".
* Selaimeen aukeaa sivu jossa kysytään, että OneDrive-D tarvitsee oikeuden käyttää OneDrive infoa. Jatka napsauttamalla "Kyllä."
* Selaimeen aukeaa tyhjä sivu. Kopio selaimen osoiteriviltä seuraava tieto, joka voi olla muotoa
https://login.live.com/oauth20_desktop.srf?code=xxxxxxxx-xxxx-xxxx-xxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
* Komentorivi kysyy URL-osoitetta. Anna juuri kopioimasi www-osoite selaimen osoiteriviltä. ja paina enter.
* Lopuksi tulee joitakin asetuksia. Vastaa kaikkiin Kyllä. Ja anna asetuksiin ohjelman ehdottamat oletukset.
* Ohjelma avaa lopuksi [[Vim]]-muokkaimen. <tt>ZZ</tt> tai <tt>:wq</tt> tai <tt>:x</tt> Tallentaa ja poistuu ohjelmasta.
* Asetukset ovat valmiit.
* Käynnistä onedrive-d taustaprosessi seuraavasti:
python3 -m onedrive_d.od_main start

Tai käynnistä [[GTK]]-käyttöliittymä (Ubuntu 14.04 tämä ei toiminut)
onedrive-pref --ui=gtk

Käynnistä onedrive-d taustaprosessi
onedrive-d start

tai käynnistä prosessi debug parametrilla
onedrive-d start --debug

Tarkista käynnissä oleva prosessi seuraavalla komennolla
onedrive-d start status

=== Suorita ilman asennusta ===

Voit suorittaa lähdekoodin suoraan ilman sen asentamista järjestelmään, tee vaiheet 1-3 .Asennus osiossa ja kopioi asetustiedostot.

mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto jos sinun täytyy käynnistää oneDrive-d taustaprosessina
sudo touch /var/log/onedrive_d.log

Saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

Nyt voit käynnistää ohjelman komennolla
olettaa että olet "OneDrive-d" kansiossa, joka sisältää "onedrive_d" -kansion.

Asetukset
python3 -m onedrive_d.od_pref --help

Käynnistäminen
python3 -m onedrive_d.od_main start

Huomaa että taustaprosessi poistuu kun tietokone suljetaan. Lisää taustaprosessi käynnistettävien ohjelmien listaan tai [[Crontab]]iin.

Voit tehdä esimerkiksi seuraavanlaisen [[Bash]]-skritpin käynnistettävien ohjelmien listaan.

#!/bin/bash
# Siirrytään oikeaan hakemistoon
cd ~/onedrive-d
# Käynnistetään oneDrive-d skripti
python3 -m onedrive_d.od_main start

Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>onedrive-start</tt> ja sille voidaan antaa suoritusoikeudet komennolla:

chmod u+rx onedrive-start

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]

==Aiheesta muualla==
* [http://xybu.me/projects/onedrive-d/ Projektin virallinen kotisivu]
* [https://github.com/xybu/onedrive-d Github] lähdekoodi.
* [http://www.howtogeek.com/208437/how-to-sync-files-with-your-onedrive-account-on-ubuntu-14.04/ How to Sync Files with Your OneDrive Account on Ubuntu 14.04]

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

OneDrive

2015-03-30T13:15:58Z

213.216.244.213: /* Suorita ilman asennusta */

{{Ohjelma
| nimi=OneDrive
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=suljettu
| käyttöliittymä=taustapalvelu, teksti, [[GTK]]
| kotisivu=[https://onedrive.live.com onedrive.live.com]
}}

'''OneDrive''' on Microsoftin suljetun lähdekoodin tiedostojen pilvipalvelu. Microsoft ei lupaa mitään virallista Linux tukea, mutta synkronointisovellus on asennettavissa Linuxille [https://github.com/xybu/onedrive-d Github.com] osoitteesta löytyvillä ohjeilla.

Asennus testattu 20.03.2015. Käytössä Ubuntu 14.04 ja Nokia Lumia 800-puhelin.

==Asentaminen==
Kohdat 2, 3, ja 6 pitää tehdä manuaalisesti komentorivillä. Kohdat 4 ja 5, asennus skripti <tt>install.sh</tt> tekee ne automaattisesti.
Muista poistaa (uninstall) vanha versio ennen kuin asennat uuden version tilalle.

== Vanhan version poistaminen ==
Poistaaksesi onedrive-d < 1.0
sudo pip uninstall onedrive-d

Poistaaksesi onedrive-d >= 1.0
sudo pip3 uninstall onedrive-d

Poista vanhat asetustiedostot
rm -rfv ~/.onedrive

== Lataa lähdekoodi ==
Lataa lähdekoodi käyttämällä [[git]]-versionhallintajärjestelmää.

git clone https://github.com/xybu/onedrive-d.git
cd onedrive-d

== Muu tiedot ==

Paikallinen tiedostojärjestelmään on tallennettava UTC-aikaleimat, ei paikallista aikaa. Tämä pätee useimpiin Unix tiedostojärjestelmiin.
oneDrive-d vaatii python3 käyttöä. Jos Python versio on vanhempi kuin 3.4, python3-PIP on myös tarpeen.

Python3 intepreter on käytettävä Unicode-tilassa (oletusarvo useimmilla Linux jakelupaketeilla) muuten sen string tietotyyppi ei toimi.

Taustaprosessi (deamon) on toteutettu Pythonilla. Riippuvuudet: <tt>psutil</tt> paketti edellyttää, että järjestelmään on asennettu paketti <tt>python3-dev</tt>. Jos asennus epäonnistuu: <Python.h> paketti puuttuu, tarkista <tt>python3-dev</tt>-paketti on asennettuna. Kaikki Linux jakelut asentavat tämän oletuksena. Kiinnitä erityistä huomiota tähän, jos työpöytäympäristö on MATE (eli jos jakelupaketti on Linux Mint tai Ubuntu MATE jne).

GObject (<tt>python3-gi</tt> paketti Debian/Ubuntu, <tt>pygobject3</tt> Fedora, <tt>python-gobject</tt> Arch, ja <tt>python3-gobject</tt> openSUSE) ovat tarpeen. Katso tämä artikkeli, jos haluat rakentaa PyGObjectin lähteestä.

Toinen suositeltava paketti on <tt>inotify-tools</tt> (löytyy useimmille pakettienhallinnasta), se sisältää komennon <tt>inotifywait</tt>. Jos tämä komento on käytettävissä järjestelmässä, reaaliaikainen tiedostojärjestelmän valvontasäie on käytössä. Muuten synkronointi suoritetaan tietyn ajan kuluttua (konfiguroitavissa).

== onedrive-d asennus ==

Rekisteröi paketti
sudo python3 setup.py install

Puhdista väliaikaiset tiedostot
sudo python3 setup.py clean

Luo asetustiedostot
mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto
sudo touch /var/log/onedrive_d.log
saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

== Konfiguroi / käynnistä onedrive-d ==

Ohjeen lukeminen
onedrive-pref --help
onedrive-d --help

Käynnistä asetusohjelma komentorivillä:
onedrive-pref

* Joitain perusasetuksia (en nyt muista mitä)
* Ohjelma antaa linkin joka kopioidaan www-selaimeen.
* Kun sivu on auki www-selaimessa. Kirjoita Microsoft sähköpostiosoite ja salasana ja klikkaa "Kirjaudu sisään".
* Selaimeen aukeaa sivu jossa kysytään, että OneDrive-D tarvitsee oikeuden käyttää OneDrive infoa. Jatka napsauttamalla "Kyllä."
* Selaimeen aukeaa tyhjä sivu. Kopio selaimen osoiteriviltä seuraava tieto, joka voi olla muotoa
https://login.live.com/oauth20_desktop.srf?code=xxxxxxxx-xxxx-xxxx-xxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
* Komentorivi kysyy URL-osoitetta. Anna juuri kopioimasi www-osoite selaimen osoiteriviltä. ja paina enter.
* Lopuksi tulee joitakin asetuksia. Vastaa kaikkiin Kyllä. Ja anna asetuksiin ohjelman ehdottamat oletukset.
* Ohjelma avaa lopuksi [[Vim]]-muokkaimen. <tt>ZZ</tt> tai <tt>:wq</tt> tai <tt>:x</tt> Tallentaa ja poistuu ohjelmasta.
* Asetukset ovat valmiit.
* Käynnistä onedrive-d taustaprosessi seuraavasti:
python3 -m onedrive_d.od_main start

Tai käynnistä [[GTK]]-käyttöliittymä (Ubuntu 14.04 tämä ei toiminut)
onedrive-pref --ui=gtk

Käynnistä onedrive-d taustaprosessi
onedrive-d start
tai käynnistä prosessi debug parametrilla
onedrive-d start --debug

=== Suorita ilman asennusta ===

Voit suorittaa lähdekoodin suoraan ilman sen asentamista järjestelmään, tee vaiheet 1-3 .Asennus osiossa ja kopioi asetustiedostot.

mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto jos sinun täytyy käynnistää oneDrive-d taustaprosessina
sudo touch /var/log/onedrive_d.log

Saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

Nyt voit käynnistää ohjelman komennolla
olettaa että olet "OneDrive-d" kansiossa, joka sisältää "onedrive_d" -kansion.

Asetukset
python3 -m onedrive_d.od_pref --help

Käynnistäminen
python3 -m onedrive_d.od_main start

Huomaa että taustaprosessi poistuu kun tietokone suljetaan. Lisää taustaprosessi käynnistettävien ohjelmien listaan tai [[Crontab]]iin.

Voit tehdä esimerkiksi seuraavanlaisen [[Bash]]-skritpin käynnistettävien ohjelmien listaan.

#!/bin/bash
# Siirrytään oikeaan hakemistoon
cd ~/onedrive-d
# Käynnistetään oneDrive-d skripti
python3 -m onedrive_d.od_main start

Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>onedrive-start</tt> ja sille voidaan antaa suoritusoikeudet komennolla:

chmod u+rx onedrive-start

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]

==Aiheesta muualla==
* [http://xybu.me/projects/onedrive-d/ Projektin virallinen kotisivu]
* [https://github.com/xybu/onedrive-d Github] lähdekoodi.
* [http://www.howtogeek.com/208437/how-to-sync-files-with-your-onedrive-account-on-ubuntu-14.04/ How to Sync Files with Your OneDrive Account on Ubuntu 14.04]

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

OneDrive

2015-03-30T13:15:16Z

213.216.244.213: bash skripti

{{Ohjelma
| nimi=OneDrive
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=suljettu
| käyttöliittymä=taustapalvelu, teksti, [[GTK]]
| kotisivu=[https://onedrive.live.com onedrive.live.com]
}}

'''OneDrive''' on Microsoftin suljetun lähdekoodin tiedostojen pilvipalvelu. Microsoft ei lupaa mitään virallista Linux tukea, mutta synkronointisovellus on asennettavissa Linuxille [https://github.com/xybu/onedrive-d Github.com] osoitteesta löytyvillä ohjeilla.

Asennus testattu 20.03.2015. Käytössä Ubuntu 14.04 ja Nokia Lumia 800-puhelin.

==Asentaminen==
Kohdat 2, 3, ja 6 pitää tehdä manuaalisesti komentorivillä. Kohdat 4 ja 5, asennus skripti <tt>install.sh</tt> tekee ne automaattisesti.
Muista poistaa (uninstall) vanha versio ennen kuin asennat uuden version tilalle.

== Vanhan version poistaminen ==
Poistaaksesi onedrive-d < 1.0
sudo pip uninstall onedrive-d

Poistaaksesi onedrive-d >= 1.0
sudo pip3 uninstall onedrive-d

Poista vanhat asetustiedostot
rm -rfv ~/.onedrive

== Lataa lähdekoodi ==
Lataa lähdekoodi käyttämällä [[git]]-versionhallintajärjestelmää.

git clone https://github.com/xybu/onedrive-d.git
cd onedrive-d

== Muu tiedot ==

Paikallinen tiedostojärjestelmään on tallennettava UTC-aikaleimat, ei paikallista aikaa. Tämä pätee useimpiin Unix tiedostojärjestelmiin.
oneDrive-d vaatii python3 käyttöä. Jos Python versio on vanhempi kuin 3.4, python3-PIP on myös tarpeen.

Python3 intepreter on käytettävä Unicode-tilassa (oletusarvo useimmilla Linux jakelupaketeilla) muuten sen string tietotyyppi ei toimi.

Taustaprosessi (deamon) on toteutettu Pythonilla. Riippuvuudet: <tt>psutil</tt> paketti edellyttää, että järjestelmään on asennettu paketti <tt>python3-dev</tt>. Jos asennus epäonnistuu: <Python.h> paketti puuttuu, tarkista <tt>python3-dev</tt>-paketti on asennettuna. Kaikki Linux jakelut asentavat tämän oletuksena. Kiinnitä erityistä huomiota tähän, jos työpöytäympäristö on MATE (eli jos jakelupaketti on Linux Mint tai Ubuntu MATE jne).

GObject (<tt>python3-gi</tt> paketti Debian/Ubuntu, <tt>pygobject3</tt> Fedora, <tt>python-gobject</tt> Arch, ja <tt>python3-gobject</tt> openSUSE) ovat tarpeen. Katso tämä artikkeli, jos haluat rakentaa PyGObjectin lähteestä.

Toinen suositeltava paketti on <tt>inotify-tools</tt> (löytyy useimmille pakettienhallinnasta), se sisältää komennon <tt>inotifywait</tt>. Jos tämä komento on käytettävissä järjestelmässä, reaaliaikainen tiedostojärjestelmän valvontasäie on käytössä. Muuten synkronointi suoritetaan tietyn ajan kuluttua (konfiguroitavissa).

== onedrive-d asennus ==

Rekisteröi paketti
sudo python3 setup.py install

Puhdista väliaikaiset tiedostot
sudo python3 setup.py clean

Luo asetustiedostot
mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto
sudo touch /var/log/onedrive_d.log
saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

== Konfiguroi / käynnistä onedrive-d ==

Ohjeen lukeminen
onedrive-pref --help
onedrive-d --help

Käynnistä asetusohjelma komentorivillä:
onedrive-pref

* Joitain perusasetuksia (en nyt muista mitä)
* Ohjelma antaa linkin joka kopioidaan www-selaimeen.
* Kun sivu on auki www-selaimessa. Kirjoita Microsoft sähköpostiosoite ja salasana ja klikkaa "Kirjaudu sisään".
* Selaimeen aukeaa sivu jossa kysytään, että OneDrive-D tarvitsee oikeuden käyttää OneDrive infoa. Jatka napsauttamalla "Kyllä."
* Selaimeen aukeaa tyhjä sivu. Kopio selaimen osoiteriviltä seuraava tieto, joka voi olla muotoa
https://login.live.com/oauth20_desktop.srf?code=xxxxxxxx-xxxx-xxxx-xxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
* Komentorivi kysyy URL-osoitetta. Anna juuri kopioimasi www-osoite selaimen osoiteriviltä. ja paina enter.
* Lopuksi tulee joitakin asetuksia. Vastaa kaikkiin Kyllä. Ja anna asetuksiin ohjelman ehdottamat oletukset.
* Ohjelma avaa lopuksi [[Vim]]-muokkaimen. <tt>ZZ</tt> tai <tt>:wq</tt> tai <tt>:x</tt> Tallentaa ja poistuu ohjelmasta.
* Asetukset ovat valmiit.
* Käynnistä onedrive-d taustaprosessi seuraavasti:
python3 -m onedrive_d.od_main start

Tai käynnistä [[GTK]]-käyttöliittymä (Ubuntu 14.04 tämä ei toiminut)
onedrive-pref --ui=gtk

Käynnistä onedrive-d taustaprosessi
onedrive-d start
tai käynnistä prosessi debug parametrilla
onedrive-d start --debug

=== Suorita ilman asennusta ===

Voit suorittaa lähdekoodin suoraan ilman sen asentamista järjestelmään, tee vaiheet 1-3 .Asennus osiossa ja kopioi asetustiedostot.

mkdir ~/.onedrive
cp ./onedrive_d/res/default_ignore.ini ~/.onedrive/ignore_v2.ini

Luo lokitiedosto jos sinun täytyy käynnistää oneDrive-d taustaprosessina
sudo touch /var/log/onedrive_d.log

Saatat joutua muuttamaan `whoami` vastaamaan käyttäjätunnustasi
sudo chown `whoami` /var/log/onedrive_d.log

Nyt voit käynnistää ohjelman komennolla
olettaa että olet "OneDrive-d" kansiossa, joka sisältää "onedrive_d" -kansion.

Asetukset
python3 -m onedrive_d.od_pref --help

Käynnistäminen
python3 -m onedrive_d.od_main start

Huomaa että taustaprosessi poistuu kun tietokone suljetaan. Lisää taustaprosessi käynnistettävien ohjelmien listaan tai [[Crontab]]iin.

Voit tehdä esimerkiksi seuraavanlaisen [[Bash]]-skritpin käynnistettävien ohjelmien listaan.

#!/bin/bash
# Siirrytään oikeaan hakemistoon
cd ~/onedrive-d
# Käynnistetään oneDrive-d skripti
python3 -m onedrive_d.od_main start

Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>onedrive-start</tt> ja sille voidaan antaa suoritusoikeudet komennolla:

chmod u+rx onedrive-start

==Katso myös==
* [[Pilvipalvelut]]

==Aiheesta muualla==
* [http://xybu.me/projects/onedrive-d/ Projektin virallinen kotisivu]
* [https://github.com/xybu/onedrive-d Github] lähdekoodi.
* [http://www.howtogeek.com/208437/how-to-sync-files-with-your-onedrive-account-on-ubuntu-14.04/ How to Sync Files with Your OneDrive Account on Ubuntu 14.04]

[[Luokka:Pilvitallennusohjelmat]]

Yle Areena ja Elävä arkisto

2015-03-24T17:28:28Z

213.216.244.213: sivulta löydät myös RTSP ja M3PU-virrat.

Yleisradion [http://areena.yle.fi/ Yle Areena] ja [http://www.yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto] on toteutettu käyttäen suljettua [[Flash]]-tekniikkaa.

==Yle Areena==
Yle Areena käyttää kesäkuusta 2009 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

Useimmista muista Flash-videopalveluista poiketen Areenan tiedostot eivät katselun aikana tallennu koneelle välimuistiin. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia verkkoyhteyden nopeudelle, mutta mahdollistaa toisaalta tiedoston sujuvamman kelaamisen.

Lähetettävä video on [[wikipedia:Flash_Video|Flash Video]] -[[wikipedia:fi:säiliömuoto|säiliömuodossa]]. Videokoodekkina käytetään [[wikipedia:H.264/MPEG-4_AVC|H.264]]:ta ja äänikoodekkina [[wikipedia:fi:AAC|AAC]]:tä, videon bittinopeus on 600kbps. Äänitiedostot ovat [[MP3]]-muodossa ja niiden bittinopeus on 128kbps. Video- ja äänivirran välittämiseen verkon yli käytetään [[wikipedia:Real_Time_Messaging_Protocol|RTMP]]-protokollaa.

===Video- ja äänivirran tallentaminen===
Video- tai äänivirran tallentaminen kiintolevylle voi olla kätevää erityisesti silloin, jos Areena ei yrityksistä huolimatta suostu toimimaan käytetyssä [[www-selain|www-selaimessa]]. Koska video- ja äänivirrat eivät tallennu välimuistiin, ei niitä myöskään voi tallentaa kiintolevylle [[Flash#Flash-videoiden_tallentaminen|tavanomaisella menetelmällä]]. Tallennus onnistuu kuitenkin käyttämällä [[yle-dl]]-nimistä [[komentorivi]]ohjelmaa.

Muistathan, että tallennus on sallittu vain omaan käyttöön. Älä laita Yleisradion ohjelmia yleiseen jakeluun.

==Yle Elävä arkisto==
Yle Elävä arkisto käyttää heinäkuusta 2010 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

== Suorat linkit Ylen Internet-radioihin ==
Ylen nettiradioiden kohdalla kannattaa kokeilla toistaako soitto-ohjelma suoraan mms-virtoja. Virtojen toistaminen toimii suoraan ainakin seuraavissa ohjelmissa: [[VLC]], [[Amarok]], [[Xine]], [[Banshee]], [[Rytmilaatikko]], [[Totem]] ja [[MPlayer]]. Yleisradion [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/13/radio-ohjelmien-kuuntelu-lataus-ja-tilaus Radio ohjelmien kuuntelu, lataus ja tilaus] sivulta löydät myös RTSP ja M3PU-virrat kaikille radiokanaville.

Ylen radiokanavien virrat ovat:

* <tt>http://mediau.yle.fi/eanettiradio</tt> Elävän arkiston nettiradio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveyleradio1</tt> Yle Radio 1 (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiopuhe</tt> Yle Puhe (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiosuomi</tt> Yle Radio Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveylex</tt> YleX (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveklassinen</tt> Yle Klassinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livex3m</tt> Yle X3M (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelakarjala</tt> Etelä-Karjalan (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelasavo</tt> Etelä-Savon Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiohame</tt> Radio Häme (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_itauusimaa</tt> Itä-Uusimaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kainuu</tt> Kainuun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskipohjanmaa</tt> Keski-Pohjanmaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskisuomi</tt> Radio Keski-Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kymenlaakso</tt> Kymenlaakson Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lapinradio</tt> Lapin Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_perameri</tt> Radio Perämeri (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ylenlantinen</tt> Ylen Läntinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_tampere</tt> Tampereen Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjanmaa</tt> Pohjanmaan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjkarjala</tt> Pohjois-Karjala (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ouluradio</tt> Oulu Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiosavo</tt> Radio Savo (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_samiradio</tt> Sámi Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lahdenradio</tt> Lahden Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_satakunta</tt> Satakunnan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_turunradio</tt> Turun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livevega</tt> Yle Radio Vega (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaosterbotten</tt> Vega Österbotten (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaabo</tt> Vega Åboland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegavast</tt> Vega Västnyland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaost</tt> Vega Östnyland (128kb/s WMA)

Nettiradiolähetystä voi tallentaa tiedostoon samalla tavoin kuin yksittäisiä Elävän arkiston video- ja äänileikkeitä. Tallennus keskeytetään tällöin sulkemalla ohjelma (komentorivillä näppäinyhdistelmä Ctrl+C).

Ylen radiokanavavirrat voi tallentaa esimerkiksi Ubuntu jakelussa [[Rhythmbox]]in radion soittolistalle, joka toimii sitten suoraan yläpaneelin äänenvoimakkuus palkista. Tämä vastaa yleisimpiä saatavilla olevia pienois widget ohjelmia.

Ylen lähetykset ovat myös saatavissa widget muotoisina ilmaisina ohjelmina myös Androidille Google Play:n [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.yle.audio.radiosuomi&feature=more_from_developer#?t=W251bGwsMSwxLDEwMiwiY29tLnlsZS5hdWRpby5yYWRpb3N1b21pIl0.] osoitteesta.

==Muita Flash pohjaisia videopalveluita==

[[Videopalvelut]], jotka käyttävät [[Flash]]ia ja toimivat, kun asennat Flashin:
* [http://areena.yle.fi/ Yle Areena]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto]
* [http://areena.yle.fi/tv/suora Yle Areena: Suorat lähetykset]
* [http://news.bbc.co.uk/2/hi/video_and_audio/default.stm BBC]
* [http://svtplay.se/ SVT]
* [http://www.ruutu.fi/ Nelosen netti-tv, Jim, Liv]
* [http://moontv.fi/ MoonTV]

== Katso myös ==
* [[yle-dl]]
*[[MTV Katsomo]]
*[[Ruutu.fi]]
*[[Videon toisto]]
*[[Nettiradiotoistimet]]

==Aiheesta muualla==
*[[Wikipedia:fi:FFmpeg|Wikipedian FFmpeg-artikkeli]]
*[http://netti-tv.fi Netti-TV]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Verkkopalvelut]]

Nettiradiotoistimet

2015-03-23T09:36:12Z

213.216.244.213: /* Aiheesta muualla */

Useat Internetissä esillä olevat radiokanavat tarjoavat lähetyksiään netissä. Lähetykset ovat kuultavissa tosiaikaisena äänivirtana (englanniksi streaming).
Tällä sivulla esitellään tarkemmin [[Musiikin toisto|musiikkitoistimia]], joissa on mukana nettiradioiden kuunteluominaisuus.

==Clementine==
[[Clementine]] on monialustainen musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin, joka on haarautunut [[Amarok]]ista. Se on käyttöliittymältään selkeä ja siinä on mm. nettiradio-ominaisuudet.

==Exaile==
[[Kuva:Exaile.png|thumb|250px|right|Exaile soittamassa nettiradiota.]]
[[Exaile]] on [[GTK]]-pohjainen musiikkitoistin, joka on kirjoitettu [[Python]]-kielellä. Ohjelmassa on hyvät nettiradio ominaisuudet (shoutcast) ja se hallitsee myös musiikkikokoelman hallinnan, albumikuvituksen ja sanoituksien etsinnän sekä tukee monia kannettavia mediasoittimia, kuten [[MP3-soitin|MP3-soittimia]].

==Rytmilaatikko==
[[Kuva:Rhythmbox.png|thumb|250px|right|Rhythmbox musiikkitoistin Unityssä]]
[[Rytmilaatikko]] (engl. Rhythmbox) on [[GTK]]-pohjainen musiikkitoistin. Siinä on edistynyt soittolistojen hallinta ja haku. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden GNOME-ohjelmien tapaan yksinkertainen ja selkeä. Rhythmbox osaa keskustella joidenkin kannettavien musiikkisoittimien kanssa suoraan ja hakea levyjen kansikuvia Internetistä. Lisäksi Rhythmboxista käsin pystyy suoraan toistamaan Magnatune-, Ubuntu Onen ja Jamendo-musiikkisivustojen tarjontaa. Myös Ylen radiovirtojen kuuntelu tällä onnistuu. ([[Rytmilaatikko#Ylen mms virtojen lisääminen Rytmilaatikon radion soittolistalle|ohje]])

==Songbird==
[[Songbird]] on avoin, GPLv2-lisensoitu ja alustariippumaton mediasoitin ja [[Musiikkikokoelman hallinta|musiikkikirjaston]] hallintaohjelma. Sen ominaisuuksiin kuuluvat mm. integroitu www-selain sekä Firefoxista tuttu liitännäisten asennustapa. Songbird tukee myös monia mediasoittimia, mm. iPodia ja eri liitännäisiä, mm. LastFM, 7 digital Music Store ja Shoutcast -nettiradiokanavia. Varsinaiseen tiedostojen toistoon käytetään [[GStreamer]]ia.

==Katso myös==
* [[Musiikin toisto]]
* [[Musiikkikokoelma]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.shoutcast.com/ Shoutcast]
* [http://www.makela.info/nettiradiot/ Nettiradiot Suomessa ja maailmalla]
* [http://streamkeskus.eu.pn/osoitteet.htm Streamkeskus Suomalaiset nettiradiot]
* [http://www.radio-locator.com/ Etsi asemia NetRadio Locatorilla]
* [http://www.mediamonitori.fi/index.php/nettiradiot Nettiradiot]

[[Luokka:Musiikkitoistimet]]

Yle Areena ja Elävä arkisto

2015-03-23T09:35:21Z

213.216.244.213: /* Katso myös */

Yleisradion [http://areena.yle.fi/ Yle Areena] ja [http://www.yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto] on toteutettu käyttäen suljettua [[Flash]]-tekniikkaa.

==Yle Areena==
Yle Areena käyttää kesäkuusta 2009 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

Useimmista muista Flash-videopalveluista poiketen Areenan tiedostot eivät katselun aikana tallennu koneelle välimuistiin. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia verkkoyhteyden nopeudelle, mutta mahdollistaa toisaalta tiedoston sujuvamman kelaamisen.

Lähetettävä video on [[wikipedia:Flash_Video|Flash Video]] -[[wikipedia:fi:säiliömuoto|säiliömuodossa]]. Videokoodekkina käytetään [[wikipedia:H.264/MPEG-4_AVC|H.264]]:ta ja äänikoodekkina [[wikipedia:fi:AAC|AAC]]:tä, videon bittinopeus on 600kbps. Äänitiedostot ovat [[MP3]]-muodossa ja niiden bittinopeus on 128kbps. Video- ja äänivirran välittämiseen verkon yli käytetään [[wikipedia:Real_Time_Messaging_Protocol|RTMP]]-protokollaa.

===Video- ja äänivirran tallentaminen===
Video- tai äänivirran tallentaminen kiintolevylle voi olla kätevää erityisesti silloin, jos Areena ei yrityksistä huolimatta suostu toimimaan käytetyssä [[www-selain|www-selaimessa]]. Koska video- ja äänivirrat eivät tallennu välimuistiin, ei niitä myöskään voi tallentaa kiintolevylle [[Flash#Flash-videoiden_tallentaminen|tavanomaisella menetelmällä]]. Tallennus onnistuu kuitenkin käyttämällä [[yle-dl]]-nimistä [[komentorivi]]ohjelmaa.

Muistathan, että tallennus on sallittu vain omaan käyttöön. Älä laita Yleisradion ohjelmia yleiseen jakeluun.

==Yle Elävä arkisto==
Yle Elävä arkisto käyttää heinäkuusta 2010 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

== Suorat linkit Ylen Internet-radioihin ==
Ylen nettiradioiden kohdalla kannattaa kokeilla toistaako soitto-ohjelma suoraan mms-virtoja. Virtojen toistaminen toimii suoraan ainakin seuraavissa ohjelmissa: [[VLC]], [[Amarok]], [[Xine]], [[Banshee]], [[Rytmilaatikko]], [[Totem]] ja [[MPlayer]].

Ylen radiokanavien virrat ovat:
* <tt>http://mediau.yle.fi/eanettiradio</tt> Yle Elävä arkisto (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveyleradio1</tt> Yle Radio 1 (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiopuhe</tt> Yle Puhe (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiosuomi</tt> Yle Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveylex</tt> Yle X (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveklassinen</tt> Ylen Klassinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livex3m</tt> X3M (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelakarjala</tt> Etelä-Karjalan (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelasavo</tt> Etelä-Savon Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiohame</tt> Radio Häme (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_itauusimaa</tt> Itä-Uusimaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kainuu</tt> Kainuun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskipohjanmaa</tt> Keski-Pohjanmaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskisuomi</tt> Radio Keski-Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kymenlaakso</tt> Kymenlaakson Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lapinradio</tt> Lapin Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_perameri</tt> Radio Perämeri (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ylenlantinen</tt> Ylen Läntinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_tampere</tt> Tampereen Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjanmaa</tt> Pohjanmaan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjkarjala</tt> Pohjois-Karjala (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ouluradio</tt> Oulu Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiosavo</tt> Radio Savo (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_samiradio</tt> Sámi Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lahdenradio</tt> Lahden Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_satakunta</tt> Satakunnan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_turunradio</tt> Turun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livevega</tt> Radio Vega (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaosterbotten</tt> Vega Österbotten (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaabo</tt> Vega Åboland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegavast</tt> Vega Västnyland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaost</tt> Vega Östnyland (128kb/s WMA)

Nettiradiolähetystä voi tallentaa tiedostoon samalla tavoin kuin yksittäisiä Elävän arkiston video- ja äänileikkeitä. Tallennus keskeytetään tällöin sulkemalla ohjelma (komentorivillä näppäinyhdistelmä Ctrl+C).

Ylen radiokanavavirrat voi tallentaa esimerkiksi Ubuntu jakelussa [[Rhythmbox]]in radion soittolistalle, joka toimii sitten suoraan yläpaneelin äänenvoimakkuus palkista. Tämä vastaa yleisimpiä saatavilla olevia pienois widget ohjelmia.

Ylen lähetykset ovat myös saatavissa widget muotoisina ilmaisina ohjelmina myös Androidille Google Play:n [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.yle.audio.radiosuomi&feature=more_from_developer#?t=W251bGwsMSwxLDEwMiwiY29tLnlsZS5hdWRpby5yYWRpb3N1b21pIl0.] osoitteesta.

==Muita Flash pohjaisia videopalveluita==

[[Videopalvelut]], jotka käyttävät [[Flash]]ia ja toimivat, kun asennat Flashin:
* [http://areena.yle.fi/ Yle Areena]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto]
* [http://areena.yle.fi/tv/suora Yle Areena: Suorat lähetykset]
* [http://news.bbc.co.uk/2/hi/video_and_audio/default.stm BBC]
* [http://svtplay.se/ SVT]
* [http://www.ruutu.fi/ Nelosen netti-tv, Jim, Liv]
* [http://moontv.fi/ MoonTV]

== Katso myös ==
* [[yle-dl]]
*[[MTV Katsomo]]
*[[Ruutu.fi]]
*[[Videon toisto]]
*[[Nettiradiotoistimet]]

==Aiheesta muualla==
*[[Wikipedia:fi:FFmpeg|Wikipedian FFmpeg-artikkeli]]
*[http://netti-tv.fi Netti-TV]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Verkkopalvelut]]

Yle Areena ja Elävä arkisto

2015-03-23T09:34:23Z

213.216.244.213: Suorat linkit Ylen Internet-radioihin päivitetty linkit

Yleisradion [http://areena.yle.fi/ Yle Areena] ja [http://www.yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto] on toteutettu käyttäen suljettua [[Flash]]-tekniikkaa.

==Yle Areena==
Yle Areena käyttää kesäkuusta 2009 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

Useimmista muista Flash-videopalveluista poiketen Areenan tiedostot eivät katselun aikana tallennu koneelle välimuistiin. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia verkkoyhteyden nopeudelle, mutta mahdollistaa toisaalta tiedoston sujuvamman kelaamisen.

Lähetettävä video on [[wikipedia:Flash_Video|Flash Video]] -[[wikipedia:fi:säiliömuoto|säiliömuodossa]]. Videokoodekkina käytetään [[wikipedia:H.264/MPEG-4_AVC|H.264]]:ta ja äänikoodekkina [[wikipedia:fi:AAC|AAC]]:tä, videon bittinopeus on 600kbps. Äänitiedostot ovat [[MP3]]-muodossa ja niiden bittinopeus on 128kbps. Video- ja äänivirran välittämiseen verkon yli käytetään [[wikipedia:Real_Time_Messaging_Protocol|RTMP]]-protokollaa.

===Video- ja äänivirran tallentaminen===
Video- tai äänivirran tallentaminen kiintolevylle voi olla kätevää erityisesti silloin, jos Areena ei yrityksistä huolimatta suostu toimimaan käytetyssä [[www-selain|www-selaimessa]]. Koska video- ja äänivirrat eivät tallennu välimuistiin, ei niitä myöskään voi tallentaa kiintolevylle [[Flash#Flash-videoiden_tallentaminen|tavanomaisella menetelmällä]]. Tallennus onnistuu kuitenkin käyttämällä [[yle-dl]]-nimistä [[komentorivi]]ohjelmaa.

Muistathan, että tallennus on sallittu vain omaan käyttöön. Älä laita Yleisradion ohjelmia yleiseen jakeluun.

==Yle Elävä arkisto==
Yle Elävä arkisto käyttää heinäkuusta 2010 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

== Suorat linkit Ylen Internet-radioihin ==
Ylen nettiradioiden kohdalla kannattaa kokeilla toistaako soitto-ohjelma suoraan mms-virtoja. Virtojen toistaminen toimii suoraan ainakin seuraavissa ohjelmissa: [[VLC]], [[Amarok]], [[Xine]], [[Banshee]], [[Rytmilaatikko]], [[Totem]] ja [[MPlayer]].

Ylen radiokanavien virrat ovat:
* <tt>http://mediau.yle.fi/eanettiradio</tt> Yle Elävä arkisto (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveyleradio1</tt> Yle Radio 1 (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiopuhe</tt> Yle Puhe (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveradiosuomi</tt> Yle Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveylex</tt> Yle X (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/liveklassinen</tt> Ylen Klassinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livex3m</tt> X3M (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelakarjala</tt> Etelä-Karjalan (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_etelasavo</tt> Etelä-Savon Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiohame</tt> Radio Häme (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_itauusimaa</tt> Itä-Uusimaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kainuu</tt> Kainuun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskipohjanmaa</tt> Keski-Pohjanmaa (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_keskisuomi</tt> Radio Keski-Suomi (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_kymenlaakso</tt> Kymenlaakson Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lapinradio</tt> Lapin Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_perameri</tt> Radio Perämeri (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ylenlantinen</tt> Ylen Läntinen (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_tampere</tt> Tampereen Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjanmaa</tt> Pohjanmaan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_pohjkarjala</tt> Pohjois-Karjala (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_ouluradio</tt> Oulu Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_radiosavo</tt> Radio Savo (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_samiradio</tt> Sámi Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_lahdenradio</tt> Lahden Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_satakunta</tt> Satakunnan Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_turunradio</tt> Turun Radio (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/livevega</tt> Radio Vega (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaosterbotten</tt> Vega Österbotten (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaabo</tt> Vega Åboland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegavast</tt> Vega Västnyland (128kb/s WMA)
* <tt>http://mediau.yle.fi/a_vegaost</tt> Vega Östnyland (128kb/s WMA)

Nettiradiolähetystä voi tallentaa tiedostoon samalla tavoin kuin yksittäisiä Elävän arkiston video- ja äänileikkeitä. Tallennus keskeytetään tällöin sulkemalla ohjelma (komentorivillä näppäinyhdistelmä Ctrl+C).

Ylen radiokanavavirrat voi tallentaa esimerkiksi Ubuntu jakelussa [[Rhythmbox]]in radion soittolistalle, joka toimii sitten suoraan yläpaneelin äänenvoimakkuus palkista. Tämä vastaa yleisimpiä saatavilla olevia pienois widget ohjelmia.

Ylen lähetykset ovat myös saatavissa widget muotoisina ilmaisina ohjelmina myös Androidille Google Play:n [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.yle.audio.radiosuomi&feature=more_from_developer#?t=W251bGwsMSwxLDEwMiwiY29tLnlsZS5hdWRpby5yYWRpb3N1b21pIl0.] osoitteesta.

==Muita Flash pohjaisia videopalveluita==

[[Videopalvelut]], jotka käyttävät [[Flash]]ia ja toimivat, kun asennat Flashin:
* [http://areena.yle.fi/ Yle Areena]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/ Yle Elävä arkisto]
* [http://areena.yle.fi/tv/suora Yle Areena: Suorat lähetykset]
* [http://news.bbc.co.uk/2/hi/video_and_audio/default.stm BBC]
* [http://svtplay.se/ SVT]
* [http://www.ruutu.fi/ Nelosen netti-tv, Jim, Liv]
* [http://moontv.fi/ MoonTV]

== Katso myös ==
* [[yle-dl]]
*[[MTV Katsomo]]
*[[Ruutu.fi]]
*[[Videon toisto]]

==Aiheesta muualla==
*[[Wikipedia:fi:FFmpeg|Wikipedian FFmpeg-artikkeli]]
*[http://netti-tv.fi Netti-TV]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Verkkopalvelut]]

Quickly

2015-03-23T09:15:33Z

213.216.244.213: fix

{{Ohjelma
| nimi=Quickly
| kuva=[[Kuva:Quickly-logo.png|64px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GNU GPL]]v3
| kotisivu=[https://wiki.ubuntu.com/Quickly https://wiki.ubuntu.com/Quickly]
| käyttöliittymä=teksti, [[GTK+]]
}}

'''Quickly''' auttaa luomaan helposti [[GUI|graafisen]] [[edustaohjelma]]n [[Ubuntu]]un. Komentorivipohjainen ohjelma tekee yksinkertaisella komennolla [[GUI|graafisen]] [[edustaohjelma]] rungon tarvittavineen kansioineen. Sillä voi helposti luoda, muokata ja julkaista ohjelmisto lopuksi muiden käyttöön,

==Asennus==
Quickly löytyy [[Ubuntu]]n [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>quickly</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

==Kuinka aloitan==
[[Kuva:Quickly-Myapp.png|250px|right|thumb|Quicklyn luoma Myapp niminen ohjelma.]]

Seuraava [[komentorivi]] käsky. Avaa graavisen käyttäjä oppaan.
quickly tutorial ubuntu-application

Luo ohjelman runko seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly create ubuntu-application ohjelman_nimi
Sulje lopuksi avautuva ohjelma. Ohjelman runko on valmis.

Mene luotuun myapp kansioon.
cd ~/ohjelman_nimi

Aloita ohjelman muokkaaminen [[Glade]]-ohjelman avulla seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly design

Ohjelmaa pääset myös muokkaamaan tekstieditorilla seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly edit

Ohjelman käynnistäminen
quickly run

Ensimmäinen versio ohjelmasta
quickly save "ensimmäinen versio ohjelmasta"

Lisenssin saattaminen kuntoon tapahtuu
quickly license

quickly save "ensimmäinen lisensoitu versio ohjelmasta"

Ohjelman paketoiminen, luo pakatun lähdekooditiedoston, muutoslokin, sekä ohjelma.deb nimisen asennuspaketin.
quickly package

Ohjelman jakaminen ja julkaisu
quickly release
tai
quickly share

==Katso myös==
* [[Glade]]

==Aiheesta muualla==
* [https://launchpad.net/quickly Quickly Launchpadissa]
* [https://wiki.ubuntu.com/Quickly Quickly Wiki]
* [http://www.youtube.com/watch?v=ssnlPS2dOqc&feature=related Hello Word]-ohjelman video Youtubessa.

[[Luokka: Kehitystyökalut]]

Quickly

2015-03-23T09:13:09Z

213.216.244.213: fix

{{Ohjelma
| nimi=Quickly
| kuva=[[Kuva:Quickly-logo.png|64px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GNU GPL]]v3
| kotisivu=[https://wiki.ubuntu.com/Quickly https://wiki.ubuntu.com/Quickly]
| käyttöliittymä=teksti, [[GTK+]]
}}

'''Quickly''' auttaa luomaan helposti [[GUI|graafisen]] [[edustaohjelma]]n [[Ubuntu]]un. Komentorivipohjainen ohjelma tekee yksinkertaisella komennolla [[GUI|graafisen]] [[edustaohjelma]] rungon tarvittavineen kansioineen. Sillä voi helposti luoda, muokata ja julkaista ohjelmisto lopuksi muiden käyttöön,

==Asennus==
Quickly löytyy [[Ubuntu]]n [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>quickly</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

==Kuinka aloitan==
[[Kuva:Quickly-Myapp.png|250px|right|thumb|Quicklyn luoma Myapp niminen ohjelma.]]

Seuraava [[komentorivi]] käsky. Avaa graavisen käyttäjä oppaan.
quickly tutorial ubuntu-application

Luo ohjelman runko seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly create ubuntu-application ohjelman_nimi
Sulje lopuksi avautuva ohjelma. Ohjelman runko on valmis.

Mene luotuun myapp kansioon.
cd ~/ohjelman_nimi

Aloita ohjelman muokkaaminen [[Glade]]-ohjelman avulla seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly design

Ohjelmaa pääset myös muokkaamaan tekstieditorilla seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly edit

Ohjelman käynnistäminen
quickly run

Ensimmäinen versio ohjelmasta
quickly save "ensimmäinen versio ohjelmasta"

Lisenssin saattaminen kuntoon tapahtuu
quickly license

quickly save "ensimmäinen lisensoitu versio ohjelmasta"

Ohjelman paketoiminen
quickly package

Ohjelman jakaminen ja julkaisu
quickly release
tai
quickly share

==Katso myös==
* [[Glade]]

==Aiheesta muualla==
* [https://launchpad.net/quickly Quickly Launchpadissa]
* [https://wiki.ubuntu.com/Quickly Quickly Wiki]
* [http://www.youtube.com/watch?v=ssnlPS2dOqc&feature=related Hello Word]-ohjelman video Youtubessa.

[[Luokka: Kehitystyökalut]]

Quickly

2015-03-23T09:12:43Z

213.216.244.213: /* Kuinka aloitan */

{{Ohjelma
| nimi=Quickly
| kuva=[[Kuva:Quickly-logo.png|64px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GNU GPL]]v3
| kotisivu=[https://wiki.ubuntu.com/Quickly https://wiki.ubuntu.com/Quickly]
| käyttöliittymä=teksti, [[GTK+]]
}}

'''Quickly''' auttaa luomaan helposti [[GUI|graafisen]] [[edustaohjelma]]n [[Ubuntu]]un. Komentorivipohjainen ohjelma tekee yksinkertaisella komennolla [[GUI|graafisen]] [[edustaohjelma]] rungon tarvittavineen kansioineen. Sillä voi helposti luoda, muokata ja julkaista ohjelmisto lopuksi muiden käyttöön,

==Asennus==
Quickly löytyy [[Ubuntu]]n [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>quickly</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

==Kuinka aloitan==
[[Kuva:Quickly-Myapp.png|250px|right|thumb|Quicklyn luoma Myapp niminen ohjelma.]]

Seuraava [[komentorivi]] käsky. Avaa graavisen käyttäjä oppaan.
quickly tutorial ubuntu-application

Luo ohjelman runko seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly create ubuntu-application ohjelman_nimi
Sulje lopuksi avautuva ohjelma. Ohjelman runko on valmis.

Mene luotuun myapp kansioon.
cd ~/ohjelman_nimi

Aloita ohjelman muokkaaminen [[Glade]]-ohjelman avulla seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly design

Ohjelmaa pääset myös muokkaamaan tekstieditorilla seuraavalla [[komentorivi]] käskyllä:
quickly edit

Ohjelman käynnistäminen
quickly run

Ensimmäinen versio ohjelmasta
quickly save "ensimmäinen versio ohjelmasta"

Lisenssin saattaminen kuntoon tapahtuu
quickly license

quickly save "ensimmäinen lisesnsoitu versio ohjelmasta"

Ohjelman paketoiminen
quickly package

Ohjelman jakaminen ja julkaisu
quickly release
tai
quickly share

==Katso myös==
* [[Glade]]

==Aiheesta muualla==
* [https://launchpad.net/quickly Quickly Launchpadissa]
* [https://wiki.ubuntu.com/Quickly Quickly Wiki]
* [http://www.youtube.com/watch?v=ssnlPS2dOqc&feature=related Hello Word]-ohjelman video Youtubessa.

[[Luokka: Kehitystyökalut]]

Firejail

2015-03-22T14:32:11Z

213.216.244.213: logo

{{Ohjelma
| nimi=Firejail
| kuva=[[Tiedosto:Firejail-logo.png|200px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]v2+
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://l3net.wordpress.com/projects/firejail/ l3net.wordpress.com/projects/firejail]
}}

'''Firejail''' on ohjelma, jolla voidaan ajaa muita ohjelmia, sekä kirjautumissessioita hiekkalaatikossa. Firejail käyttää Linux-ytimen nimiavaruuksia (''namespaces'') ja eristää sisällään ajettavan ohjelman muusta käyttöjärjestelmästä. Firejail on kätevä ajettaessa [[suljettu lähdekoodi|suljetun lähdekoodin]] ohjelmia, joihin ei luonteensa vuoksi voi täysin luottaa.

==Asennus==
Ohjelman [http://sourceforge.net/projects/firejail/files/firejail/ SourceForge-sivulta] löytyy [[deb]]- ja [[RPM]]-asennuspaketit. Arch Linuxille asennuspaketti löytyy [https://aur.archlinux.org/packages/firejail/ AUR:sta].

Firejailin pitäisi toimia millä tahansa 3.x-[[kernel]]illä.

==Käyttö==
Ohjelmia voidaan ajaa Firejailissa komentamalla:
$ firejail ohjelma
Jos ohjelmaa ei anneta, käynnistetään oletuksena <tt>/bin/[[bash]]</tt>

<tt>--private</tt> -valitsimella voidaan ohjelmalle antaa kotihakemistoksi <tt>[[tmpfs]]</tt>. Tällöin kaikki ohjelman luoma data häviää firejailin sulkeutuessa. Esimerkiksi mitä tahansa selainta voitaisiin ajaa turvatussa ympäristössä firejailin avulla helposti:
$ firejail --private firefox

==Aiheesta muualla==
* [http://sourceforge.net/projects/firejail/ sourceforge.net/projects/firejail] - Firejail SourceForgessa

[[Luokka:Tietoturva]]

Skype

2015-03-22T14:06:49Z

213.216.244.213: logo pienemmäksi.

{{ Ohjelma
| nimi=Skype
| kuva=[[Kuva:Skype_logo.png|100px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[Suljettu]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[http://www.skype.com/fi/ skype.com]
}}

'''Skype''' on Niklas Zennströmin kehittämä ja nykyisin [[Microsoft|Microsoftin]] omistama suljetun lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee ääni- ja videopuheluita tavallisten tekstipohjaisten keskustelujen lisäksi. Ohjelma käyttää [[P2P]]- ja [[VoIP]]-verkkoja. Skypellä on oma suljettu viestintäprotokollansa. Skype on suomennettu, ja se on saatavilla useille eri käyttöjärjestelmille. Uusimmassa 4.3 versiossa ei ole suomenkielen kielitukea. Huom! Skypen linux versio laahaa Windows versiota paljon jäljessä.

==Asennus==
Skype löytyy [http://www.skype.com/intl/fi/get-skype/on-your-computer/linux/ ohjelman kotisivulta] Ubuntuun, Debianiin, Fedoraan ja openSUSEen. Uusin Skypen versio vaatii prosessorilta [[wikipedia:fi:SSE2|SSE2]]-tuen, eli se ei toimi vanhemmilla laitteilla. Tuen voi tarkistaa <tt>/proc/cpuinfo</tt>-tiedostosta <tt>flags</tt>-riviltä. Nykyään [[ALSA]] -tuki on poistettu ja siirrytty pääasiassa käyttämään [[PulseAudio]] -äänipalvelinta. Tämän tarpeen voi kiertää käyttämällä [https://github.com/i-rinat/apulse apulse] -emulaattoria.

===Ubuntu===
Skype löytyy [[Ubuntu]]n virallisesta Canonical Partner PPA:sta nimellä <tt>skype</tt>. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

sudo sh -c 'echo "deb http://archive.canonical.com/ubuntu/ precise partner" >> \
/etc/apt/sources.list.d/canonical_partner.list'

==Mikrofoni kuuluvuus ongelmat==
Välillä Skypen microfonin äänenvoimakkuudessa on ongelmia. Se on liian hiljainen tai se ei vaan kuulu. Ongelman voi kiertää seuraavalla tavalla.
pactl list short sinks

Tulostus voi olla seuraavanlainen:

0 alsa_output.pci-0000_00_14.2.analog-stereo module-alsa-card.c s16le 2 kan. 44100Hz SUSPENDED

Aseta mikrofonin äänenvoimakkuus seuraavalla komennolla <tt>pactl set-sink-volume <index number if mic sink> <volume in %></tt>

pactl set-sink-volume 0 70%

== Katso myös ==
*[[Skype ja AMD64]]
*[[Tox]] on täysin päästä päähän salattu vertaisverkossa toimiva pikaviestin ja VoIP-ohjelma.
*[[Ekiga]]
*[[Kphone]]
*[[Twinkle]]

== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:fi:Skype|Skype Wikipediassa]]

[[Luokka:Pikaviestimet]]
[[Luokka:Puhelinohjelmat]]

EasyABC

2015-03-09T02:16:05Z

213.216.244.213: EesyABC

{{ Ohjelma
| nimi=EasyABC
| kuva=[[Kuva:EasyABC.png|250px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GNU]] [[GPL]]
| käyttöliittymä=[[wxPython]]
| kotisivu=[http://www.nilsliberg.se/ksp/easyabc/ nilsliberg.se/ksp/easyabc/]
}}

'''EasyABC''' on helppokäyttöinen ABC-nuotinnusohjelma, jota käytetään länsimaalaisen kansanmusiikin nuotintamiseen yhdelle nuottiviivastolle.
EasyABC ohjelman käyttöön pääsee helposti ja nopeasti sisälle katsomalla ohjelmasta löytyvät ohjeet.

Ohjelmaan syötetään nuotit kirjoittamalle ne tekstimuokkaimeen näppäimistöllä, ne näkyvät samantien nuottiviivastolla. Ohjelmaan on yhdistetty myös MIDI-[[wikipedia:fi:sekvensseri|sekvensseri]], mikä mahdollistaa kirjoitettujen nuottien mutkattoman kuuntelemisen. Koska ohjelma vie midiä, sen avulla voidaan tuottaa nuotinnoksista vastaavasti midi-tiedostoja. Lisäksi nuotinnokset voi tallentaa [[PDF]]-sivuksi, PDF-kirjaksi, [[SVG]]-kuvaksi, [[HTML]]-sivuksi, [[MIDI]]-tiedostoksi tai [[MusicXML]]- formaattia tukevaksi tiedostoksi.

EasyABC soveltuu mainiosti pienimuotoiseen nuotinkirjoitukseen. Se on mahdollista asentaa niin Linuxiin, Maciin kuin Windowsiinkin.
Käyttääksesi ohjelmaa Linuxissa sinulla pitää olla wxPython, abcm2ps ja abcMIDI paketit asennettuna.

==Asennus==
* deb- ja rpm-asennuspaketit löytyvät [http://abcplus.sourceforge.net/#EasyABC osoitteesta]. (Huomaa kuitenkin että, Ubuntu varoittaa huonosta paketoinnista.)
* Lähdekoodipaketit löytyvät [http://sourceforge.net/projects/easyabc/ sourceforge.net kotisivulta].

==Katso myös==
*[[Musiikin sävellys- ja nuotinkirjoitusohjelmat Linuxissa#ABC]]

{{Malline:Musiikinteko}}
[[Luokka:Nuotinnusohjelmat]]

Musiikin sävellys- ja nuotinkirjoitusohjelmat Linuxissa

2015-03-09T01:51:04Z

213.216.244.213: /* ABC */

Tässä artikkelissa tutkimme mitä musiikin sävellys- ja nuotinnusohjelmia Linuxissa toimii tällä hetkellä. Vaikka toki säveltää voi hyvin monella tapaa, keskitymme perinteisen nuottikuvan tuottamiseen tarkoitettuihin ohjelmiin.
==Sovelluksia==
===Musiikin sävellys- ja nuotinnusohjelma===
[[Tiedosto:Musescore.png|300px|thumb|Musescore on helppokäyttöinen ja tehokas nuotinnusohjelma]]
* [[MuseScore]] on musiikin sävellys- ja nuotinkirjoitusohjelma, joka on samantapainen kuin [[wikipedia:fi:Sibelius (sävellysohjelma)|Sibelius]]- tai [[wikipedia:en:Finale (software)|Finale]]-nuotinnusohjelmat.
* [[Rosegarden]] on monipuolinen ääni- ja MIDI-sekvensseri sekä yleiskäyttöinen musiikin sävellys- ja nuotinkirjoitusympäristö.
* [http://www.openoctave.org/oomidi_2011 OpenOctave Midi] on musiikin säveltämiseen tarkoitettu työasemaohjelma, jonka mukana tulee myös avoin Sonatina Symphonic Orchestra -samplekokoelma.

===Nuotinnusohjelmat===
* [[Denemo]] on graafinen nuotinkirjoitusohjelma.
* [[Dinothesus]] on peruskäyttäjän nuotinkirjoitusohjelma.
* [[NoteEdit]] [http://noteedit.berlios.de/]
* [[NtEd]] [http://vsr.informatik.tu-chemnitz.de/staff/jan/nted/nted.xhtml]
* [[LilyPond]] on [[LaTeX]]-tyylinen nuottien ladontaohjelma, joka pyrkii graafisessa lopputuloksessaan perinteisen nuottienladonnan käsityötaidon tasolle. Nuotit kirjoitetaan kuvauskielellä tekstitiedostoon, minkä jälkeen Lilypond kääntää dokumentin nuoteiksi, esimerkiksi pdf-muotoon. Lilypondiin on olemassa myös graafisia käyttöliittymiä, kuten esimerkiksi [[Rosegarden]] ohjelmassa.

===ABC===
ABC on formaatti, joka on suunniteltu käytettäväksi länsimaalaisen kansanmusiikin nuotintamiseen yhdelle nuottiviivastolle. Tässä kohdassa tutkimme minkälaisia Linux pohjaisia nuotinnusohjelmia ja apuohjelmia löytyy. Yleensä ABC-formaattia tukevissa ohjelmissa on [[midi]] kuuntelu toiminto. Siksi [[Wine]]llä toimivat versiot saa unohtaa, koska midin soittaminen ei toimi siinä. Ohjelmasta pitäisi löytyä ABC-tekstimuokkain, midi-kuuntelutoiminto, sekä nuotinpiirto tulostamista varten.

*[[EasyABC]] on Linuxissa toimiva ABC-muokkain.
*[[Skink]] [http://celticmusic.ca/skink.html] on Javalla toimiva todella yksinkertainen ABC-muokkain.
*[[MuseScore]]sta löytyy import toiminto abc-formaatille, mutta sen toimivuus on vähän epävarmaa. ABC-formaattiin sillä ei voi tallentaa.
*[[NoteEdit]] ohjelmasta löytyy vain export-toiminto.

*[http://abcnotation.com/software#linux abc notation]

====ABC-komentoriviohjelmat====
ABC-formaattia tukevat komentoriviohjelmat.
*[[abc2midi]] muuntaa abc-formaattista midi-formaatiin.
*[[midi2abc]] muuntaa midi-formaatista abc-formaattiin.
*[[abcm2ps]] muuntaa abc-formaatista Postscript-formaattiin.
*[[timidity]] soittaa pelkkää [[midi]] musiikkia.

===Tabulatuurimuokkaimet===
* [[TuxGuitar]] on moniraitainen, Guitar Pro -tyyppinen [[wikipedia:fi:tabulatuuri|tabulatuurimuokkain]].
* [[Songwrite]]

----

[[Luokka: Nuotinnusohjelmat]]
[[Luokka:Musiikinteko]]
{{Malline:Musiikinteko}}

Qtractor

2015-03-06T22:29:54Z

213.216.244.213: '''

{{Ohjelma
| nimi=Qtractor
| kuva=[[Kuva:Qtractor.png|400px]]
| kuvateksti=Qtractorin pääikkuna
| lisenssi=[[GPL]] v2 tai myöhempi
| kotisivu=[http://qtractor.sourceforge.net/ qtractor.sourceforge.net]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kehittäjä=Rui Nuno Capela
}}

'''Qtractor''' on Rui Nuno Capelan tekemä midisekvensseri, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan Apple Logicia ja muita vastaavia kaupallisia ohjelmistoja. Ominaisuusvalikoima on toki suppeampi ja käyttöliittymä karumpi, mutta ohjelma on silti kelvollinen midi-sekvensointiin.

Rui Nuno Capelan käsialaa ovat myös monet muut tunnetut Linuxin audio-ohjelmat, kuten esimerkiksi [[QJackCtl]], [[Qsynth]] ja [[Qsampler]]. Qtractor on osa samaa perhettä, ja paikoin ohjelma muistuttaakin kovasti sisaruksiaan.

Qtractorilla voi nauhoittaa ja editoida niin midi- kuin audiodataakin. Ohjelma osaa sekä lähettää midiä standalone-syntetisaattoreille [[Alsa | Alsan]] lävitse, että toimia plugin-hostina. Tuettujen pluginien määrä on vaikuttava: [[LADSPA]], [[Linux VST]], [[LV2]] sekä [[DSSI]]. Lisäksi Qtractorista löytyy joustavat reititysominaisuudet, tempokartta, audiopalojen timestretchaus-toiminnallisuus sekä midi-kvantisointi.

----

=== Aux-raidat ===
Qtractorin reitityslogiikka saattaa hämmentää aloittelevaa käyttäjää. Ohessa on nopea ohjeistus, jonka avulla pitäisi yksinkertaisen efektiraidan luomisen onnistua.
Klikkaa mikserissä haluamasi raidan efektikenttää hiiren kakkosnapilla ja valitse ''Inserts'' -> ''Add Aux Send''. Auenneen ikkunan alalaidasta löytyy valinta ''Aux Send Bus'', jonka vieressä on pieni selaa-nappula, jonka tekstinä on vain kolme pistettä. Klikkaa sitä.

Valitse auenneesta ikkunasta aktiiviseksi jokin audio-bus. Kuvassa aktiiviseksi on valittu Master-bus. Anna uudelle busille kuvaava nimi ja klikkaa ''Create'':
[[File:Qtractor_new_bus.png|thumb|300px|none]]
Sulje bus-ikkuna, ja valitse sitten luomasi uusi bus Aux Send Bus -pudotusvalikoista. Nosta send gainia haluamasi verran.

Tämän jälkeen voit sijoittaa luomaasi kaikubusiin kaikupluginin normaaliin tapaan (esimerkiksi Calf Reverb käy hyvin). Muista säätää pluginista kuiva signaali nolliin! Se tehdään tavallisesti ''dry/wet'' -säätimellä, tai erillisillä ''dry amount'' ja ''wet amount'' -nappuloilla.

== Katso myös ==
[http://www.rncbc.org/] - Rui Nuno Capelan kotisivut, joilta löytyy ohjeita Qtractorin ja muiden ohjelmien käyttöön, sekä tukifoorumi.

----

[[Luokka:Qt-ohjelmat]]
[[Luokka:Musiikinteko]]
{{Malline:Musiikinteko}}

OpenXcom

2015-03-06T20:34:43Z

213.216.244.213: päivitystä

{{ Ohjelma
| nimi=openXcom
| kuva=[[Kuva:openXcom.png|250px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[SDL]]
| versio=1.0
| kotisivu=[http://openxcom.ninex.info/ http://openxcom.ninex.info/]
}}
[[Kuva:openXcom-mission.png‎|250px|right|thumb|Tehtävä käynnissä UFO: Enemy Unknown pelissä.]]
'''OpenXcom''' on avoimen lähdekoodin käännös eli [[Porttaus|porttaus]] Mythos / Microprosen tekemästä pelistä nimeltä [[wikipedia:fi:X-COM|X-COM]]. Se on vuoropohjainen taktinen peli, jonka tarkoituksena on puolustaa maapalloa alieneja vastaan. Peli tarvitsee alkuperäisen UFO: Enemy Unknown tai X-Com: UFO Defensen CD:eiden tiedostot toimiakseen. Peli on saatavissa Linuxiin, Mac os X:ään, Windowsiin ja [[Maemo]]on. Peliin on mahdollista asentaa myös modeja.

==Asennus==
OpenXcom pelin uusimman version voi ladata sen [http://openxcom.ninex.info/index.php/downloads/ kotisivulta]. Windows versio toimii myös [[Wine]]n avulla Linuxissa. Nokia N900 Maemo version löydät [https://sites.google.com/site/wristpda4dev/resources/ tästä] ja bloki kirjoituksen [http://mobile4dev.blogspot.com/2011/09/openxcom-for-maemo-n900.html täältä].

===Ubuntu===
Lisää ppa-reposity
sudo add-apt-repository ppa:knapsu/openxcom
sudo apt-get update
Asenna peli
sudo apt-get install openxcom

===OpenSUSE===
zypper -ar http://download.opensuse.org/repositories/home:/tzotsos/openSUSE_12.2/ home_tzotsos
zypper refresh
zypper install openxcom

==Alkuperäisten tiedostojen asennus==
Kopioi kaikki tiedostot alikansioineen GEODATA, GEOGRAPH, MAPS, ROUTES, SOUND, TERRAIN, UFOGRAPH, UFOINTRO, UNITS <tt>/usr/share/openxcom/data</tt> tai <tt>data</tt> hakemistoon.

* DOS Versio 1.4: Voit tarkistaa oikean version vertaamalla löytyykö <tt>SOUND\GM.CAT</tt> tiedostoa.
* Windows Versio / Collector's Edition.
* Steam versio: <tt>Steam\steamapps\common\xcom ufo defense\XCOM</tt>.

===Kehitysversion asentaminen===
====Ubuntu====
Asenna jakelusi paketinhallinnasta kehitystiedostot kääntämistä varten.

* git (git)
* SDL (libsdl1.2-dev)
* SDL_mixer (libsdl-mixer1.2-dev)
* SDL_image (libsdl-image1.2-dev)
* SDL_gfx (libsdl-gfx1.2-dev), versio 2.0.22 tai uudempi.
* yaml-cpp (libyaml-cpp-dev), versio 0.3.0

Tarvitset myös [http://code.google.com/p/yaml-cpp/ yaml-cpp] kehitystiedostot Googlelta, jotka käännetään komennolla:
cmake -DBUILD_SHARED_LIBS=ON
make
sudo make install

Kehitysversion [[lähdekoodi]]t voi hakea ohjelmiston [[Git]]-[[versionhallinta|versionhallinnasta]] komennolla:
git clone https://github.com/SupSuper/OpenXcom.git

Saatu lähdekoodipaketti täytyy tämän jälkeen [[kääntäminen|kääntää]] seuraavasti.

cd src
Muokkaa Makefile haluamaasi jakelulle.
make
make install

Päivitykset saat jatkossa komennolla:
git pull

==Katso myös==
*[[UFO: Alien Invasion]]
*[[Ufo2000]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.xcomufo.com/x1music.html Xcom music]
* [http://www.openxcom.com/ Modi-portaali]
* [http://openxcom.ninex.info/docs/html/ OpenXcom Documentation]
* [http://ufopaedia.org/index.php?title=OpenXcom openXcom wiki]
* [http://hallor.github.com/ufo/ Linux/Windows port of X-Com: Apocalypse ]

[[Luokka:Strategiapelit]]
[[Luokka:Portatut pelit]]

Open Outcast

2015-03-06T20:26:33Z

213.216.244.213: fix

{{historiallinen}}
{{ Ohjelma
| nimi=Open Outcast: The Hidden Gate
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]
| käyttöliittymä=[[Crystal Space]]
| kotisivu=[http://sourceforge.net/projects/ocmod/ sourceforge.net/projects/ocmod/]
}}

'''Open Outcast: The Hidden Gate''' on toiminta- ja seikkailupeli, joka on saanut vaikutteita [[wikipedia:en:Outcast (video game)|Outcast]]-pelistä. Sen Pelimoottorina toimii [[Crystal Space]]. Pelin kehitys on lopetettu keskeneräisenä.

===Kehitysversion asentaminen===
Kehitysversion [http://sourceforge.net/projects/ocmod/] [[lähdekoodi]]t voi hakea ohjelmiston [[Svn]]-[[versionhallinta|versionhallinnasta]] komennolla

svn co https://ocmod.svn.sourceforge.net/svnroot/ocmod ocmod

Tämän jälkeen ohjelma täytyy [[Kääntäminen|kääntää]] [[komentorivi]]llä komennoilla:
[[cd]] ocmod/ooc/trunk/
./configure
[[make]]

[[Luokka:Roolipelit]]

Open Outcast

2015-03-06T20:25:42Z

213.216.244.213: fix + kehitys lopettu.

{{historiallinen}}
{{ Ohjelma
| nimi=Open Outcast
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]
| käyttöliittymä=[[3D]]
| kotisivu=[http://sourceforge.net/projects/ocmod/ sourceforge.net/projects/ocmod/]
}}

'''Open Outcast: The Hidden Gate''' on toiminta- ja seikkailupeli, joka on saanut vaikutteita [[wikipedia:en:Outcast (video game)|Outcast]]-pelistä. Sen Pelimoottorina toimii [[Crystal Space]]. Pelin kehitys on lopetettu keskeneräisenä.

===Kehitysversion asentaminen===
Kehitysversion [http://sourceforge.net/projects/ocmod/] [[lähdekoodi]]t voi hakea ohjelmiston [[Svn]]-[[versionhallinta|versionhallinnasta]] komennolla

svn co https://ocmod.svn.sourceforge.net/svnroot/ocmod ocmod

Tämän jälkeen ohjelma täytyy [[Kääntäminen|kääntää]] [[komentorivi]]llä komennoilla:
[[cd]] ocmod/ooc/trunk/
./configure
[[make]]

[[Luokka:Roolipelit]]

Wine

2015-03-05T19:02:07Z

213.216.244.213: fix

{{Ohjelma
| nimi=Wine
| kuva=[[Kuva:WINE-logo.png|50px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]
| kotisivu=[http://www.winehq.org/ winehq.org]
| käyttöliittymä=[[X]]
}}

[[Kuva:Pasianssi.png|200px|right|thumb|Windowsin pasianssi Winessä.]]
[[Kuva:Wine_ie.png|200px|right|thumb|Windows Update Winen ajamassa Internet Explorerissa.]]

'''Wine''' on sovellus, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmia Linuxissa. Teknisesti Wine (Wine Is Not an Emulator) on x86-käskykannalla pyöriville [[Unix]]-järjestelmille (kuten Linux, Solaris ja BSD:t) tarkoitettu avoin toteutus Windowsin API:sta.Kuten nimikin kertoo, kyseessä ei ole [[Emulaattorit|emulaattori]], vaan eräänlainen yhteensopivuuskerros Windows-binäärien ja Unix-käyttöjärjestelmän välissä. Eräät yritykset ovat kehittäneet Wineä omiin suuntiinsa: Transgamingin [[Cedega]] ja Codeweaversin [[CrossOver Games]] ovat peleille ja [[CrossOver Office]] hyötyohjelmille viritettyjä versioita.
Alkuperäinenkin Wine kykenee nykyään ajamaan esimerkiksi uusinta Microsoft Officea ja Internet Exploreria ongelmitta, ja pelitukikin on osin ajanut ainakin Cedegan ohi. Winen uskotaan helpottavan Windowsista Linuxiin siirtymistä erityisesti yrityksissä, kaikkia erikoisohjelmia kun ei ole saatavissa muille kuin Windowsille.

Viidentoista vuoden kehitystyön jälkeen Winestä julkaistiin ensimmäinen vakaa versio Wine 1.0 kesäkuussa 2008.

==Käyttö==
Käynnistä nykyisestä [[työhakemisto]]sta löytyvä ohjelma <tt>ohjelma.exe</tt> Winellä:
wine ohjelma.exe

Tapa Wine ja sen ajamat prosessit:
wineserver -k
Wineserver ei aina ole [[PATH]]-muuttujan sisältämässä hakemistossa. Esimerkiksi Debianin Winessä se on asennettu hakemistoon <tt>/usr/lib/wine/</tt>

CD-aseman avaaminen tapahtuu komennolla:
wine eject asemanosoite:

esimerkiksi

wine eject e:

==Winen asentaminen==
Wine voidaan asentaa [[lähdekoodi]]sta tai jakelun [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]]. Paketinhallinnan käyttäminen on suositeltavin tapa.

===Arch Linux===
Winen uusimmat versiot löytyvät suoraan [[Arch Linux]]in oletuspakettilähteistä ja asentuvat esimerkiksi komennolla
[[pacman]] -Sy wine
Lisätietoja löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/Wine wikistä].

===Debian ja Ubuntu===
Winen voi asentaa [[Debian]]iin ja [[Ubuntu]]un (ja muihin apt-pohjaisiin distroihin) [[apt]]-getillä tai [[Synaptic]]illa. Komentorivillä asennus tapahtuu komennolla:
apt-get install wine
Winellä on myös oma apt-lähde, josta on saatavilla uusimmat paketit. Lue lisää Winen asiasta kertovalta sivulta: http://www.winehq.org/download/deb
Voit lisätä tämän [[ppa]]:n ohjelmalähteisiin seuraavalla komentorivikomennolla:
sudo add-apt-repository ppa:ubuntu-wine/ppa

===Fedora===
[[Fedora]]n pakettivarastoista saatava Wine päivittyy yleensä jakelun julkaisujen välilläkin, joten yleensä ulkopuolisten pakettivarastojen käyttöönotto ei Winen takia ole tarpeellista. Pakettivarastoista Winen voi asentaa komennolla:

[[yum]] install wine

===Gentoo===
Wine voidaan asentaa [[Gentoo]]-järjestelmään [[emerge]]n avulla:
emerge wine

Katso myös artikkeli [[MASKED- ja TESTING-pakettien käyttäminen Gentoossa]].

===Asentaminen lähdekoodeista===
Jos jostain syystä tarvitset uusinta Wine-versiota (esimerkiksi uusin Wine osaa ajaa jotain tiettyä ohjelmaa, joka ei toimi vanhempien versioiden kanssa) eikä sellaista löydy valmiina binäärinä jakelusi paketinhallinnasta tai Winen sivuilta, voit asentaa Winen [[lähdekoodi]]sta. Lähdekoodista asentaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia, eikä sitä suositella. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta lähdekoodista löytyy artikkelista [[kääntäminen]].

Lataa Winen lähdekoodi [http://sourceforge.net/project/showfiles.php?group_id=6241&package_id=77449 Wine-projektin Sourceforge -sivustolta].

Pura lähdekoodi:
[[tar]] xjvf wine-versio.tar.bz2
Korvaa ylläolevassa komennossa 'versio' Winen versiolla, esim. 0.9.1.

Siirry Winen lähdekoodihakemistoon, ja aloita valmiin skriptin avulla tapahtuva käännösprosessi:
tools/wineinstall

Asennuksen aikana tarvitaan [[pääkäyttäjä]]n salasanaa.

== Mitä jos ohjelma ei toimikaan Winellä? ==
[[Kuva:Simcity4_wine.jpg|thumb|250px|right|SimCity 4 on mahdollista saada toimimaan Winellä pienellä säätämisellä]]
Wine ei pysty vielä ajamaan kaikkia ohjelmia, vaikkakin tuki paranee kaiken aikaa. Etenkin DirectX:ää käyttävien pelien kanssa ongelmia saattaa esiintyä.

Jos jokin ohjelma ei suostu käynnistymään, kannattaa ensimmäisenä vilkaista Winen [http://appdb.winehq.org/ tietokannasta], onko se lainkaan mahdollista saada toimimaan. Samalta sivulta saattaa myös löytyä esim. bugiraportteja, joita lukemalla voi selvittää, mitä on tehtävä, jotta ohjelma toimisi.

Tämän jälkeen kannattaa katsoa [http://frankscorner.org/ Frank's Cornerista] ohjeita kyseisen ohjelman ajamiseen. Jos tämäkään ei auta, kannattaa yrittää etsiä sivuja hakusanoilla "ohjelman nimi wine".

Jos edellä mainitut keinot eivät tuota tulosta, kannattaa katsoa Winen antamaa virheilmoitusta: puuttuuko jokin DLL-tiedosto vai eikö jotain funktiota löydy Winen sisäänrakennetuista kirjastoista? Tällöin kannattaa etsiä Internetistä (esim. http://www.dll-files.com) kyseinen tiedosto ja [[Winen asetukset]] asettaa Wine käyttämään tätä natiivia DLL:ää Winen oman version sijaan. Lisäksi jos Winen virheilmoitus viittaa vaikkapa äänijärjestelmään, kannattaa kokeilla muuttaa joitain äänilaitteisiin liittyviä [[Winen asetukset|asetuksia]].

=== Ohjelmakohtaisia ohjeita ===
*[[Wine/IL-2 Sturmovik|IL-2 Sturmovik]]
*[[Wine/Red Alert 1|Red Alert 1]]
*[[Wine/Sim City 4|SimCity 4]]
*[[Wine/Transport Tycoon Deluxe|Transport Tycoon Deluxe]]
*[[Wine/Warcraft III|Warcraft III]]
*[[Wine/Spotify|Spotify]]
*[[Wine/Steam|Steam]]
*[[Wine/GTA|Grand Theft Auto]]
*[[Wine/GTA2|Grand Theft Auto 2]]
*[[Wine/Grand Theft Auto - Vice City|Grand Theft Auto - Vice City]]
*[[Wine/Call of Duty - Game of The Year|Call of Duty - Game of The Year]]
*[[Wine/World of Warcraft|World of Warcraft]]
*[[Wine/Netflix-Desktop|Netflix]]
*[[Wine/Wine-browser|Wine-browser]]

==Winen asetukset==
Winen asetuksia voidaan muokata [[regedit]]-ohjelman avulla. Asetuksen muokkaamiseen liittyviä ohjeita löytyy [[Winen asetukset]] -sivulta. Nykyään winen mukana tulee myös <tt>winecfg</tt>-ohjelma, jolla asetusten muuttaminen on helppoa. Wineä voidaan myös muokata [[winetricks]] nimisen apuohjelman avulla. Ja [[Wine-doors]] nimisen apuohjelman avulla voidaan asentaa ohjelmia ja pelejä, joka hakee tarvittavat asetukset (esim. Windowsista tutut rekisteriarvot) ja tiedostot (kuten .dll-tiedostot) Linuxin pakettienhallinnan tapaan.

== Katso myös ==
*[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]
*[[Wine ja valokuvakirjaohjelmat]]
*[[:Luokka:Ohjelmat_Winellä|Ohjelmat Winellä]]
*[[Cedega]]
*[[CrossOver Office]]
*[[CrossOver Games]]
*[[Wine-doors]]
*[[PlayOnLinux]]
*[[Q4Wine]] [http://q4wine.brezblock.org.ua/]

==Aiheesta muualla==
* [http://winehq.org/ Wine Headquarters - varsinainen kotisivu]
* [http://appdb.winehq.org/ Wine Application Database - sovellusohjelmien yhteensopivuustietokanta]
* [http://www.tatanka.com.br/ies4linux/page/Fi/Etusivu Ie:n ajaminen winessä]
* [http://www.wine-reviews.net/microsoft/directx-90c-march-2008-redistributable-on-linux-with-wine.html DirectX 9.0c ajaminen winellä]
* [http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=mesa_gallium3d_d3d11&num=1 Direct3D 10/11 on nyt Natiivina winessä]

[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]
[[Luokka:Pelit]]

Irix

2015-03-03T14:29:16Z

213.216.244.213: wikilinkki pois, tullee automaattisesti mallineessa.

{{Perustietoa}}

'''Irix''' on [[SGI]]:n kehittämä UNIX-variantti. Sen myynnin heikettyä SGI on avannut sen komponenttien (mm. [[XFS]]) lähdekoodia.

[[Luokka:Järjestelmä]]

Verkkoselaimet

2015-01-29T17:14:58Z

213.216.244.213: suodatin

'''WWW-selain''' on internetin HTML-, XHTML-, tai muilla vastaavilla kielillä toteutettujen sivujen katseluun tarkoitettu ohjelma. Tälle sivulle on listattu Linuxissa toimivia www-selaimia.

== Graafiset selaimet ==
=== [[Tiedosto:ChromeLogo.png|32px|link=Google Chrome]] [[Google_Chrome|Chrome]] ===
'''Chrome''' on [[Google]]n kehittämä osittain avoimen lähdekoodin Chromium-projektiin perustuva WWW-selain joka käyttää [[Blink]]-selainmoottoria. Chrome on Googlen brändäämä versio Chromiumista ja sisältää mm. Adobe Flash Playerin.

=== [[Chromium]] ===
'''Chromium''' on avoimen lähdekoodin verkkoselainprojekti, jolle Google Chrome pohjautuu.

=== [http://www.dillo.org/ Dillo] ===
'''Dillo''' on mahdollisimman kevyeksi tarkoitettu selain. Se toimii [[X]]-ympäristössä [[GTK]]+ -kirjastolla. Ohjelmatiedoston koko on vain 350 kilotavua, ja se toimii varsin mukavasti melko hitaallakin laitteistolla. Valitettavasti se ei tue aivan kaikkia HTML:n hienouksia eikä esimerkiksi javascriptiä. Dillo soveltuu lähinnä perustiedonhakuun. Edistyneempien web-palvelujen käyttöön siitä ei ole.

=== [[ELinks]] ===
'''ELinks''' on tämän hetken monipuolisin tekstipohjainen selain Linuxille. Sen kehitys on haarautettu [[Links]]-selaimesta. Siinä on osittainen tuki JavaScriptille ja [[CSS]]:lle ja hyvät laajennusominaisuudet.

=== [[Tiedosto:Browser.svg|32px|link=Epiphany]] [[Epiphany]] ===
'''Epiphany''' on [[GNOME]]-projektin web-selain. Ohjelman käyttöliittymässä on panostettu äärimmäiseen yksinkertaisuuteen. Epiphanyn kehityksessä on painotettu selkeyttä, helppokäyttöisyyttä ja GNOMEn käyttöliittymäsuosituksia.

=== [[Tiedosto:Firefox logo.png|32px|link=Mozilla Firefox]] [[Mozilla Firefox|Firefox]] ===
'''Firefox''' on erittäin suosittu ja monipuolinen [[Avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] www-selain. Sen on kehittänyt voittoa tavoittelematon [[Mozilla]]. Selain perustuu Mozillan kehittämään [[Gecko|Gecko-selainmoottoriin]].

=== [[Galeon]] ===
'''Galeon''' on [[Gecko]]- ja [[GTK]]-pohjainen, käyttöliittymältään yksinkertainen web-selain. Galeon oli [[GNOME]]n oletusselain ennen [[Epiphany]]a.

=== [[Tiedosto:Iceweasel.svg|32px]] Iceweasel ===
'''Iceweasel''' on [[Debian]]in brändäämätön versio Firefoxista. [[Mozilla]] ei anna Debian-projektin käyttää Firefox-nimeä selaimessaan, sillä Debianin kehittäjät tekevät tietoturvapäivityksiä myös Firefoxin vanhoihin versioihin.

=== [[Konqueror]] ===
'''Konqueror''' on [[KDE]]:n mukana tuleva selain, joka toimii Internetin selailun lisäksi mm. FTP-asiakasohjelmana ja tiedostonhallintaohjelmana. Konqueror perustuu [[KHTML]]-moottoriin, josta myöhemmin Applen Safari sekä [[Google]]n [[Google Chrome|Chrome]] -selaimissa käytettävä [[Webkit]]-selainmoottori haarautui. Konqueror sisältää runsaasti käyttöä helpottavia pieniä ominaisuuksia mutta on toisaalta käyttöliittymältään jonkinverran sekava. Tuki web-standardeille on hyvä, mutta virheellisen [[HTML]]-koodin tulkitsemisessa on pieniä puutteita.

=== Maxthon ===
Maxthon on Kiinassa kehitetty ja siellä ylläpidettävä verkkoselain, joka käyttää selainmoottorinaan Internet Explorerista tutun Tridentin ohella myös WebKit:iä. WebKitiä käyttävät sekä Google Chrome että Applen Safari.

=== Midori ===
Midori on Webkitiin perustuva avoimen lähdekoodin selain.

=== Mozilla Application Suite ===
'''Mozilla Application Suite''' on laajempi versio [[Gecko|Gecko-ydintä]] käyttävistä selaimista. Siihen sisältyy pelkän www-selaimen lisäksi mm. [[IRC]]-, uutisryhmä- ja sähköpostiohjelma. Vuonna 2005 Mozilla Foudation päätti lopettaa Mozilla Application Suiten kehityksen ja keskittyä [[Firefox]]iin. Mozilla Application Suiten kehitystä jatkamaan perustettiin [[Seamonkey]]-projekti (Debianissa nimellä Iceape).

=== [[Nautilus]] ===
'''Nautilus''' on [[GNOME]]n tiedostoselain, mutta sillä voi myös selata web-sivuja. Web-sivujen näyttö perustuu [[Gecko]]-moottoriin.

=== Netscape ===
'''Netscape''' on nykyään [[Mozilla Firefox]]iin perustuva ei-vapaa selain, jonka jotkin versiot, uusin mukaanlukien, ovat tarjolla myös Linuxille. Selaimen kehitys on kuitenkin lopetettu, ja tietoturva-aukkoja ei korjata vuoden 2008 helmikuusta alkaen. Netscapen vanhojen versioiden toiminnallisuutta kaipaavan kannattaa tutustua [[Seamonkey]]-ohjelmistoon.

===NetSurf Web Browser===
NetSurf on nopea ja pieni avoimen lähdekoodin WWW-selain.

=== [[Opera]] ===
'''Opera''' on suljetun lähdekoodin ilmainen kevytselain. Nyt siihen voi liittää esim. [[BitTorrent]]-tiedostojen siirtoohjelman, joka on yleinen tapa ladata eri Linux-jakeluita.

=== SeaMonkey ja Iceape ===
SeaMonkey perustettiin jatkamaan Mozilla Application Suiten kehitystä sen jälkeen, kun Mozilla Foundation päätti lopettaa sen kehityksen ja keskittyä Firefoxiin. Iceape on Debianin versio ohjelmistosta.

=== Vivaldi ===
Operan entinen CEO Jon von Tetzchner tekee uutta selainta nimeltä [https://vivaldi.com/ Vivaldi]. Vivaldi perustuu avoimen lähdekoodin [[Chromium]] selaimeen. Testiversio on tarjolla Windowsille, Macille ja Linuxille.

=== QupZilla ===
QupZilla on avoimen lähdekoodin WWW-selain, joka käyttää WebKitiä.

== Teksti- ja komentorivipohjaiset selaimet ==

=== [[Links]] ===
'''Links''' on yksinkertainen ja kevyt web-selain, josta on sekä graafinen että tekstipohjainen versio. Linksin kehitys on nykyisin seisahduksissa. Linksin tekstipohjaisen osan kehitystä jatkaa [[ELinks]]-projekti.

=== [[Lynx]] ===
'''Lynx''' on pitkät perinteet omaava tekstipohjainen web-selain. Se on luotettavatoiminen, vaikka onkin jäänyt ominaisuuksissa jälkeen Linksille ja ELinksille.

=== w3m ===
'''w3m''' on tekstipohjainen selain, joka kuuluu monien Linux-jakelujen standardiasennukseen. Todennäköisesti w3m on jo asennettuna koneellesi. W3m on melko monipuolinen selain ja tukee esimerkiksi hyvin [[UTF-8]]:aa.

=== [[Wget]] ja [[cURL]] ===
Vaikka '''Wget''' ja '''cURL''' eivät olekaan varsinaisia selaimia, voi niillä hakea tietoa eri tiedonsiirtoprokollilla esimerkiksi [[HTTP]]-, [[FTP]]- ja [[HTTPS]]-osoitteista pelkän [[URL]]:n perusteella.

==Katso myös==
*[[Sähköpostiohjelmat]]
*[[Web-kehitystyökalut]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:WWW-selaimet]]

NVIDIAn binääriajureiden asentaminen

2015-01-29T15:23:39Z

213.216.244.213: epävirallisia ppa-lähteitä, poisto ohje nvidian paketeille.

Tämä artikkeli käsittelee NVIDIAn suljettujen [[näytönohjain]]ajurien asentamista.

==Arch Linux==
Ajuripaketti asennetaan komennolla
[[pacman]] -Sy nvidia
Vanhempien korttien omistajat voivat käyttää komentoa
pacman -Sy nvidia-96xx
tai
pacman -Sy nvidia-71xx
[[X]]-palvelin ei saa olla päällä ajuria asennettaessa.

[[Xorg.conf]]iin voi luoda oikeat asetukset komennolla
nvidia-xconfig

Lisätietoja löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/How_to_install_NVIDIA_driver wikistä].

==Debian==

=== Helppo tapa Debian Squeezessa ===

Tässä vaihtoehdossa ei tarvitse tehdä paketteja tai käännellä mitään, vaan asennusohjelma hoitaa kaiken. X-ympäristö ei saa olla käynnissä.

Ensin
su
anna rootin salasana

aptitude install gcc pkg-config make xserver-xorg-dev

Oletetaan, että on vakio Squeezen ydin, joten asennetaan sille headers-paketti. Jos on joku muu ydin käytössä, niin linux-headers sitten myös sen mukaan. Komento:

aptitude install linux-headers-2.6.32-5

Poistetaan nvidia-glx(jos asennettu)

aptitude remove --purge nvidia-glx

Haetaan uusin ajuri Nvidian sivuilta.

64-bittisiin:

wget http://us.download.nvidia.com/XFree86/Linux-x86_64/310.19/NVIDIA-Linux-x86_64-310.19.run

tai 32-bittisiin:

wget http://us.download.nvidia.com/XFree86/Linux-x86/310.19/NVIDIA-Linux-x86-310.19.run

Ajetaan asennusohjelma (HUOM! Pitää siirtyä siihen kansioon johon se on ladattu)

64-bit:
sh NVIDIA-Linux-x86_64-310.19.run
32-bit:
sh NVIDIA-Linux-x86-310.19.run

Asennusohjelma neuvoo lopun.

Käynnistetään X-ympäristö ja tarkistetaan päätteessä:

glxinfo | grep direct

Tulos pitäis näyttää jotakuinkin tältä:

direct rendering: Yes
GL_EXT__direct_state_access, GL_EXT_draw_range_elements, GL_EXT_fog_coord,

Ohje on johdettu mukaillen täältä:

[http://www.nvnews.net/vbulletin/showthread.php?t=72490 Installing NVIDIA graphics drivers on recent distributions (Fedora, Ubuntu, ...)]

----

=== Vaihtoehto 2 ===
NVIDIAn ajureiden asentaminen Debianiin käy melko helposti, sillä näille löytyy valmis paketti, jonka voi kääntää Debianin kätevällä ''make-kpkg''-työkalulla.

Asenna ensin NVIDIAn epävapaat binääriajurit sekä oheistauhka:
apt-get install nvidia-kernel-source nvidia-glx

Ensimmäiseksi on syytä tutkia, millä gcc-kääntäjän versiolla ydin on käännetty, sillä moduulit on järkevintä kääntää samalla gcc-versiolla. Vertaa seuraavia tulosteita:
cat /proc/version
gcc --ver
Mikäli Gcc:n versiot eroavat, kannattaa asentaa sama Gcc:n versio, jolla ydin on käännetty.

Tarkista mikä versio Linux-ytimestä koneessa on:
uname -r

Ota kolme pisteiden erottamaa lukua (vaikkapa 2.6.11-1-k7:sta 2.6.11) ja asenna kyseisen ytimen lähdekoodi:
apt-get install kernel-source-2.6.11

Siirry /usr/src -hakemistoon, ja pura sinne ilmestyneet Nvidian ytimen moduuli sekä ytimen lähdekoodi:
tar -xzfv nvidia-kernel-source.tar.gz
tar -xjvf kernel-source-2.6.11.tar.bz2

Sitten käännetään Nvidian ajurit:
cd /usr/src/linux-2.6.11
fakeroot make-kpkg modules_image
sudo -c "dpkg -i ../nvidia-kernel-2.6.11_*.deb"
Mikäli ''fakeroot''- tai ''make-kpkg''-komentoja ei löydy, ne löytyvät apt:lla paketeista ''fakeroot'' ja ''kernel-package''.

Vaihtoehtoisesti jos et halua Debian-paketoitua Nvidian ajuria:
Luo linkki syntyneestä kernel-source-2.6.11 -hakemistosta linux-hakemistoon:
ln -s kernel-source-2.6.11 linux

=== Vaihtoehto 3 ===
Asenna [[module-assistant]]
apt-get install module-assistant

Module-assistantin avulla ajurien kääntö käy nopeasti [[ncurses|curses-käyttöliittymän]] tai komentorivin kautta. Jos haluat kääntää ajurit nvidian sivuilta haetusta paketista, kannattaa komentaa ensin seuraavasti.
module-assistant prepare nvidia-kernel
Jos haluat asentaa ajurit kokonaisuudessaan Debianin pakettihakemistoista (suositeltavaa), komenna
module-assistant auto-install nvidia-kernel
Ja sitten
apt-get install nvidia-glx
Sitten tarvitsee enää muuttaa tiedostoon <tt>/etc/X11/xorg.conf</tt> rivi
Driver "nv"
muotoon
Driver "nvidia"
Ja käynnistää X uudestaan. Sitten ajurien asennus onkin valmis.

==Fedora==
Ota käyttöön [[RPM Fusion]] -[[pakettivarasto]] hakemalla sen asennuspaketit (''free'' ja ''nonfree'') osoitteesta http://rpmfusion.org/Configuration ja asentamalla ne. RPM Fusion sisältää näytönohjainajurien ohella muitakin paketteja, jotka eivät syystä tai toisesta voi olla mukana Fedoran virallisissa pakettivarastoissa.

Nvidian ajurit löytyvät RPM Fusionin paketista <tt>akmod-nvidia</tt>. Lisätietoja pakettien asentamisesta löytyy artikkelista [[Fedoran paketinhallinta]] ja englanninkielinen asennusohje http://rpmfusion.org/Howto/nVidia.

Paketin asennuksen jälkeen on hyvä käynnistää kone uudelleen ja ajurien pitäisi toimia.
RPM Fusion pyrkii toimimaan yhteistyössä virallisten asennuslähteiden kanssa, joten yhteensopivuuden pitäisi olla hyvä. Uudet ajuriversiot ovat RPM Fusionissa melko pian julkaisun jälkeen, joten Nvidian omaa asennuspakettia ei yleensä tarvitse käyttää.

==Gentoo==
Gentoon sivuilla on suomeksi erittäin hyvä opas nvidian korteille.
http://www.gentoo.org/doc/fi/nvidia-guide.xml

==openSUSE==
*[http://opensuse.fi/NVIDIA_ajurit NVIDIA-ohje opensuse.fi:n wikissä]

==Ubuntu==
Ubuntussa suljettujen näytönohjinajureiden asentaminen tapahtuu erillisellä ''[[jockey-gtk|Laiteajurit]]''-työkalulla. Lisätietoja löytyy [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Laitteisto#N.C3.A4yt.C3.B6nohjainten_suljetut_3D-ajurit Ubuntu tutuksi] -wikikirjasta.

{{Epävirallinen pakettilähde}}

Nvidian suljettujen näytönohjaimien asennus Ubuntulle onnistuu kaikista helpommin käyttämällä x-swatin epävirallista pakettilähdettä [https://launchpad.net/~ubuntu-x-swat/+archive/x-updates X-swat PPA:ta]. PPA:han sisältyy myös kaikki uusimmat kehitysversiot, ole varovainen uusimpien versioiden kanssa. Ne voivat olla epävakaita.

Muita Nvidia näytönohjain ajureiden PPA-lähteitä. Lisää vain ppa-rivin lähteisiin.
*ppa:ubuntu-x-swat/x-updates
*ppa:xorg-edgers/ppa
*ppa:kodx/nvidia

===Suljetun ajurin poistaminen.===
Suositellaan myös siinä tilanteessa jos päivität ajuria uudempaan versioon. Painamalla näppäimiä {{Näppäin|CTRL}}, {{Näppäin|ALT}} ja {{Näppäin|F2}} pääset komentokehotteeseen, jossa annat seuraavan komennon. Komento poistaa kaikki asennetut nvidia paketit.
sudo apt-get remove --purge nvidia*

==Nvidian oma asennusohjelma==
Yleensä on suositeltavampaa käyttää oman jakelun työkaluja myös NVIDIAn ajurien asentamiseen. Jos jakelu ei kuitenkaan suosittele mitään asennustapaa tai mikäli suositellun tavan kanssa ilmenee ongelmia, voi yrittää käyttää NVIDIAn omaa, jakeluriippumatonta asennusohjelmaa.

#Asennetaan kääntötyökalut (mm. [[gcc]], [[automake]])
#Asennetaan [[Ydin|ytimen]] otsikkotiedostot paketinhallinnasta (esimerkiksi paketti linux-headers )
#Haetaan [http://www.nvidia.com/ Nvidian sivuilta] ajuripaketti ja ajetaan se pääkäyttäjänä (esimerkiksi <tt>sh NVIDIA-Linux-x86-1.0-8756-pkg1.run</tt>)

==Katso myös==
*[[Nvidia]]
*[[Näytönohjaimet]]
*[[AMDn/ATIn binääriajureiden asentaminen]]
*[[Intel binääriajureiden asentaminen]]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ajurit]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Tiedoston oikeudet

2015-01-21T18:46:01Z

213.216.244.213: kotihakemiston oikeudet

Linuxissa jokaisella [[tiedosto]]lla, [[hakemisto]]lla, [[laitetiedosto]]lla ym. on tietyt oikeudet, jotka kertovat ketkä tiedostoa saavat lukea, kirjoittaa ja suorittaa.

Tässä artikkelissa kerrotaan perinteisistä [[Unix]]-oikeuksista, nykyään voi niiden lisäksi käyttää myös [[Tiedostojärjestelmän pääsylistat (ACL)|ACL]]-oikeuksia.

==Miksi?==
Joskus voi tuntua tyhmältä, että esimerkiksi voidakseen suorittaa ladatun ohjelman, on sille erikseen annettava suoritusoikeus. Tiedostojen erilliset oikeudet parantavat kuitenkin [[tietoturva|tietoturvaa]], kun esimerkiksi tavallinen [[käyttäjä]] ei pysty lukemaan toisen käyttäjän tiedostoja tai ei pääse vahingossa suorittamaan [[haittaohjelmat|virusta tai muuta haittaohjelmaa]].

==Oikeustyypit==
Jokaisella tiedostolla on kolme erillistä oikeutta: kirjoitusoikeus, lukuoikeus ja suoritusoikeus. Voidaan esimerkiksi määrätä, että tiedostoa saavat lukea kaikki käyttäjät mutta vain [[root]] kirjoittaa ja suorittaminen ohjelmatiedostona ei ole sallittua kenellekään. Tällaisia tiedostoja ovat esimerkiksi lähes kaikki [[linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemiston]] [[asetustiedosto]]t.

Suoritus- ja kirjoitusoikeuksien merkitys on hakemistojen kohdalla erilainen kuin tavallisilla tiedostoilla. Suoritusoikeus tarkoittaa hakemistolle asetettuna oikeutta päästä käsiksi tiedostoon hakemiston kautta. Kirjoitusoikeus taas tarkoittaa oikeutta luoda hakemistoon uusi tiedosto ja siirtää tai poistaa hakemiston sisältämä tiedosto, riippumatta itse tiedoston oikeuksista.

Oikeus poistaa tiedosto hakemistosta riippuu siis oikeuksista, jotka käyttäjällä on tiedoston sisältämään ''hakemistoon'', ei ''tiedoston'' suojauksista, kuten eräissä muissa käyttöjärjestelmissä. Tämä on loogista, sillä tiedoston poistaminen hakemistosta on hakemiston muokkausta, ja vaatii että käyttäjällä on hakemistoon kirjoitusoikeus. Tiedoston poistaminen hakemistosta poistaa viittauksen (ns. "linkin") tiedostoon hakemistosta, mutta ei välttämättä tuhoa itse tiedostoa – tiedostoon voi olla useampia viittauksia joko samasta tai eri hakemistosta. Kun viimeinen viittaus tiedostoon poistetaan, tiedostolla ei ole enää nimeä tiedostojärjestelmässä. Tällöin käyttöjärjestelmä vapauttaa tiedoston varaamat lohkot massamuistilta.

===Erikoisoikeudet===
Tiedostoille voidaan lisäksi asettaa niin sanotut '''[[setuid]]'''-, '''setgid'''- ja '''sticky bit''' -oikeudet.

Suoritettavan ohjelman osalta setuid- ja setgid-oikeudet tarkoittavat, että ohjelma suoritetaan omistajan tai [[ryhmä]]n oikeuksilla riippumatta siitä, kuka ohjelman ajaa (kunhan hänellä on siihen suoritusoikeus). [[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä|Hakemiston osalta]] setgid tarkoittaa, että sinne luotavat tiedostot saavat oletuksena saman ryhmän kuin hakemistokin. Hakemiston sgid-bitti ei vaikuta hakemistoon siirrettäviin tiedostoihin.

Sticky bit (suomeksi tahmabitti) hakemistossa estää muita kuin omistajaa, [[pääkäyttäjä]]ä ja kirjoitusoikeuden omaavaa hävittämästä tiedostoa, vaikka hänellä olisi hakemistoon kirjoitusoikeus (tätä käytetään esimerkiksi /tmp-hakemistossa). Tavallisen tiedoston osalta sillä ei ole vaikutusta.

==Oikeuksien esittäminen==
Tiedoston oikeudet voidaan merkitä joko numerosarjalla (esimerkiksi <tt>660</tt>) tai kirjainyhdistelmällä (esimerkiksi <tt>-rw-r-----</tt>).

0 --- ei oikeuksia
1 --x suoritus
2 -w- kirjoitus
3 -wx kirjoitus ja suoritus (1+2)
4 r-- luku
5 r-x luku ja suoritus (1+4)
6 rw- luku ja kirjoitus (2+4
7 rwx luku, kirjoitus ja suoritus (1+2+4)

===Numeromuoto===
Numeroyhdistelmässä ensimmäinen numero tarkoittaa tiedoston omistajan oikeuksia, toinen tiedoston ryhmän oikeuksia ja kolmas muiden oikeuksia. Jokaisella tiedostolla on omistaja (joka on oletuksena tiedoston luoja) ja se kuuluu johonkin käyttäjä[[ryhmä]]än. Mahdolliset arvot jokaiselle numerolle ovat:
*0 = ei oikeuksia
*1 = suoritus
*2 = kirjoitus
*3 = kirjoitus ja suoritus (1+2)
*4 = luku
*5 = luku ja suoritus (1+4)
*6 = luku ja kirjoitus (2+4)
*7 = luku, kirjoitus ja suoritus (1+2+4)

Jolloin esimerkiksi 000 piilottaisi tiedoston sisällön kaikilta eikä antaisi kenenkään muokata sitä (HUOM! omistaja ja [[pääkäyttäjä]] voisivat kuitenkin muuttaa oikeuksia) ja 777 antaisi kaikille kaikki mahdolliset oikeudet.

Windowsin puolellakin näihin numeroihin voi törmätä nettisivuja tehdessä ja niitä ftp-ohjelmilla palvelimelle lähetellessä. Siellä oikeuksiksi määritellään tavallisesti 774, jolloin siis satunnainen netinkäyttäjä saa oikeuden 4.

Erikoisoikeuksien numerot:
*0 ei erikoisoikeuksia
*1 sticky bit, tahmabitti
*2 sgid
*4 suid

Esimerkiksi jaetun kansion oikeuksiksi sopii 2770 tai 2750.

===Kirjainmuoto===
Kirjainmuoto on kenties hieman monimutkaisempi kuin numeromuoto. Tarkastellaan esimerkkinä tiedostoa, jonka oikeudet ovat <tt>-rwxr-xr-x</tt>.

Ensimmäinen merkki '''-''' tarkoittaa tavallista tiedostoa (jos sen tilalla olisi '''d''', olisi kyseessä hakemisto). Ensimmäisenä oleva '''l'''-kirjain merkitsisi [[Symbolinen linkki|symbolista linkkiä]]. Muitakin mahdollisia merkkejä ovat esimerkiksi merkki[[laitetiedostot|laite]] ('''c'''), lohkolaite ('''b'''), [[nimetty putki]] ('''p''') ja [[wikipedia:Unix_domain_socket|socket]] ('''s''').

Seuraavat kolme merkkiä ovat tiedoston omistajan oikeudet. Mahdollisia merkkejä ovat '''r''' (lukuoikeus), '''w''' (kirjoitusoikeus) ja '''x''' (suoritusoikeus). '''-''' tarkoittaa, että oikeuksia ei ole lainkaan. Esimerkiksi omistajalla olisi luku- ja kirjoitusoikeus merkkijonolla <tt>rw-</tt> ja kaikki oikeudet (eli myös suoritusoikeus) merkkijonolla <tt>rwx</tt> (kuten esimerkissä yllä).

Seuraavat kolme merkkiä taas ovat vastaavalla tavalla ryhmän oikeudet, esimerkissä <tt>r-x</tt> eli luku- ja suoritusoikeudet mutta ei kirjoitusoikeuksia. Viimeiset kolme merkkiä ovat muiden oikeudet.

Jos tiedoston setuid-bitti on päällä, näkyy omistajan x-kirjaimen kohdalla '''S'''-kirjain. Jos setgid-bitti on päällä, näkyy S-kirjain ryhmän x-kirjaimen paikalla. Mikäli näissä kentissä on alkuaan x-kirjain (ts suoritusoikeus on päällä), näkyy '''s'''-kirjain pienenä. Jos tiedostolle on asetettu sticky bit, näkyy listan lopussa iso '''T'''-kirjain.

Jos sekä setuid-, setgid- että sticky-bitit olisivat päällä ja vain tiedoston omistajalla olisi luku-, kirjoitus- ja suoritusoikeudet, näyttäisi oikeuslista siis seuraavalta: <tt>-rws--S--T</tt>.

==Oikeuksien asettaminen==
Tiedoston tai hakemiston oikeudet asetetaan [[komentorivi]]llä käyttäen '''chmod'''-ohjelmaa. Tiedoston omistaja ja pääkäyttäjä voivat muuttaa sen oikeuksia esimerkiksi komennolla
chmod 760 tiedosto
Tämä antaisi tiedoston omistajalle kaikki oikeudet, ryhmälle luku- ja kirjoitusoikeuden ja piilottaisi tiedoston sisällön muilta. Jos komennon kanssa käytetään [[valitsin]]ta <tt>-R</tt> ja tiedosto on hakemisto, muutetaan myös jokaisen alihakemiston ja niiden alihakemistojen tiedostojen oikeudet.

Oikeudet voidaan asettaa myös käyttäen kirjainmuotoa. Voidaan esimerkiksi antaa komento
chmod o+r tiedosto
mikä antaisi muille lukuoikeudet. Syntaksi on seuraavanlainen:
chmod kenelle+/-/=oikeus tiedosto
Oikeudet voidaan antaa joko omistajalle '''u''' (user), ryhmälle '''g''' (group), muille '''o''' (other) tai kaikille '''a''' (all). Myös kohteeseen voi yhdistää useampia kirjaimia, esimerkiksi <tt>go=rw</tt>.

Ryhmämerkintä "a" tarkoittaa samaa kuin "ugo". Mahdollisia oikeuksia ovat '''r''', '''w''' ja '''x''' sekä '''X''', joka lisää suoritusoikeuden, jos sellainen ennestään on jollakulla tai kyseessä on hakemisto, ja '''u''', '''g''' tai '''o''', jotka asettavat oikeudet käyttäjän, ryhmän tai muiden mukaan.

'''+''' tarkoittaa, että tietty oikeus lisätään ja '''-''' ottaa tietyn oikeuden pois. '''=''' merkkiä käytettäessä tietty oikeusmerkkijono asetetaan, eli esimerkiksi
chmod g=rw tiedosto
asettaisi ryhmälle luku- ja kirjoitusoikeuden riippumatta aiemmista oikeuksista (eli suoritusoikeutta ei enää ole jos sellainen aiemmin oli).

Erikoisoikeudet (setuid, setgid ja sticky bit) voidaan asettaa joko numeerisesti (4000, 2000 ja 1000 ylläselitetyn mukaisesti) tai kirjaimin (u+s, g+s ja +t).

Jos esimerkiksi käyttäjän kotihakemiston oikeudet ovat menneet jostain syystä sekaisin, ne voidaan palauttaa seuraavalla komennolla:
chmod -R ug+rwX /home/käyttäjä

===Oletusoikeudet===
Luotaville tiedostoille voi asettaa oletusoikeudet komennolla [[umask]].

===Graafiset vaihtoehdot===
Tiedostojen oikeuksia voi muuttaa myös [[GUI|graafisesti]] käyttäen jotakin tiedostonhallintaohjelmaa, kuten [[Konqueror]]ia, [[Nautilus]]ta tai [[Thunar]]ia.

Tavallisesti tämä tapahtuu klikkaamalla tiedoston kuvaketta [[hiiri|hiiren]] kakkosnäppäimellä ja valitsemalla ''Ominaisuudet''.

==Esimerkkioikeuksia palvelinkäyttöön==
644 – Tavallinen tiedosto. 
700 – Jotkin skriptit. Hakemistot, joiden sisältö ei näy selaimen kautta. 
711 – Hakemisto ilman tiedostolistausta. Sisällön voi kuitenkin lukea, jos tietää osoitteen. 
755 – Hakemisto, josta näytetään tiedostolistaus. 
777 – PHP-skripteissä ''joillakin'' palvelimilla safemoden vuoksi. Käytettävä varoen!

== Katso myös ==
*[[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä]]
*[[Chown]] - asettaa tiedoston omistajan
*[[Chgrp]] - asettaa tiedoston [[ryhmä]]n
*[[Chattr]] - asettaa tiedostoattribuutteja

==Aiheesta muualla==
*[http://www.flug.fi/ohjeita/oikeudet Opas tiedostojen oikeuksista FLUGin sivuilla]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]

Chown

2015-01-21T18:43:01Z

213.216.244.213: fix

Chown on [[komentorivi]]ohjelma, jolla voidaan asettaa [[tiedosto]]n tai [[hakemisto]]n omistaja[[käyttäjä]] tai -[[ryhmä]].

==Käyttö==
Komennon syntaksi on yksinkertainen:
chown käyttäjä tiedosto1 tiedosto2
Kokonainen hakemisto alihakemistoineen voidaan käydä läpi <tt>-R</tt>-[[valitsin|valitsimella]] (recursive):
chown -R käyttäjä hakemisto/
Jos haluat vaihtaa sekä ryhmän että käyttäjän, komenna
chown käyttäjä:ryhmä tiedosto
Pelkkä ryhmän vaihto onnistuu komentamalla
chown :ryhmä tiedosto

(tai komennolla [[chgrp]]).

Jos haluat vaihtaa käyttäjän kotihakemiston toiseksi, komenna
chown -R käyttäjä:/home/käyttäjä

== Katso myös ==
*[[Chgrp]]
*[[Chattr]]
*[[Tiedoston oikeudet]]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]

Chown

2015-01-21T18:42:12Z

213.216.244.213: käyttäjän kotihakemiston vaihtaminen

Chown on [[komentorivi]]ohjelma, jolla voidaan asettaa [[tiedosto]]n tai [[hakemisto]]n omistaja[[käyttäjä]] tai -[[ryhmä]].

==Käyttö==
Komennon syntaksi on yksinkertainen:
chown käyttäjä tiedosto1 tiedosto2
Kokonainen hakemisto alihakemistoineen voidaan käydä läpi <tt>-R</tt>-[[valitsin|valitsimella]] (recursive):
chown -R käyttäjä hakemisto/
Jos haluat vaihtaa sekä ryhmän että käyttäjän, komenna
chown käyttäjä:ryhmä tiedosto
Pelkkä ryhmän vaihto onnistuu komentamalla
chown :ryhmä tiedosto

(tai komennolla [[chgrp]])
Jos haluat vaihtaa käyttäjän kotihakemiston toiseksi, komenna
chown -R käyttäjä:/home/käyttäjä

== Katso myös ==
*[[Chgrp]]
*[[Chattr]]
*[[Tiedoston oikeudet]]

[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]

Tulostimet

2015-01-13T16:04:35Z

213.216.244.213: fix

Tietoa eri tulostimien toimivuudesta Linuxin kanssa.

== Brother ==

=== HL 5240 ===
Toimii, muttei kannata käyttää PostScript-ajuria, vaikka yleensä myös silläkin toimii. Käyttää tulostukseen BRScriptiä, joka on osittain yhteensopiva PostScriptin kanssa. Liitännät LPT ja USB.

=== DCP 7010 ===
Toimii, Liitännät USB.

=== DCP-7070DW ===
Toimii verkkotulostimena ja scannerina. Lasermonitoimilaite.

== Canon ==

===pixma mp280===
Canonin pixma mp280 tulostinajuria ei löydy [[Ubuntu]] jakelun paketinhallinnasta, mutta sen voi asentaa [[Debian]] ja [[Fedora]] pohjaisiin jakeluihin Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100301402.html kotisivuilta] löytyvällä asennuspaketilla. Kuvanlukijaa varten katso artikkeli [[Skannerin valinta#Canon pixma mp280|Skannerin valinta]].

Ajuripaketin asennus [[Ubuntu]] ja [[Debian]] pohjaiseen jakeluun. Hae Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100301402.html kotisivuilta] <tt>cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb.tar.gz</tt> niminen paketti ja pura se seuraavilla komentorivi komennoilla.

tar xvkf cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb.tar.gz
cd cnijfilter-mp280series-3.40-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

== Hewlett-Packard ==

=== Laserjet III ===

[[Tiedosto:LJIID-LaserJet.jpg|right|150px|thumb|LaserJet III, aikansa klassikko.]]
'''Laserjet 3''' on tulostimien Kuplavolkkari, klassikkolaite joka on aikanaan paljon myyty, mekaanisesti suhteellisen yksinkertainen, helposti korjattavissa ja sille oli varaosia helpsti saatavilla. Tulostimen paperirata on melko suora (hyvä asia) ja paksuilla materiaaleilla sen saa suoraksi takaluukun avaamalla. Laitteesta on yhden ja kahden tarjottimen versioita. Liitäntänä ainoastaan rinnakkaisliintäntä (ja rs-232?), verkkoliintäntä toteutettiin yleensä erillisellä, ulkoisella JetDirect-laitteella. Linuxin kanssa toimiva, joskin nykynormein hidas laite vieläkin jos sellaisen saa jostain käsiinsä.

=== Laserjet 4100 ===

[[Tiedosto:4100-LaserJet.jpg|right|150px|thumb|Laserjet 4100.]]

'''Laserjet 4100TN''' Toimii ongelmitta [[CUPS]]:n kanssa verkkoliitännän kautta, näkyy [[IPP]]-protokollalla.

=== Photosmart B010 ===

Toimii suoraan kytkemisestä.

=== PSC 2355===
HP PSC 2355 all-in-one saadaan toimimaan [http://linuxprinting.org Linuxprinting.orgin] [http://linuxprinting.org/show_driver.cgi?driver=lbp660&fromprinter=Canon-LBP-660 ohjeella] helposti.

==Samsung==
Ohjeessa varoitetaan asentamasta ajureita suoraan Samsungin sivuilta.
*[http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=341621 Guide to installing Samsung printers & the Unified Linux Driver]
*[http://www.bchemnet.com/suldr/index.html The Samsung Unified Linux Driver Repository]

== Katso myös ==
* [[Tulostimen valinta]]
* [[Tulostusjono]]
* [[Turboprint]]
* [[Tulostaminen CD-levyn pinnalle]]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ajurit]]

Canon

2015-01-13T15:32:07Z

213.216.244.213: fix

{{Yritys
| nimi=Canon
| logo=
| logoteksti=
| perustettu=1937
| toimiala=optiset laitteet
| alkuperämaa=Japani
| kotipaikka=Ōta, Tokio, Japani
| kotisivu=[http://canon.com canon.com]
| avoinkoodi=
}}

Tällä hetkellä Canon tarjoaa Linux-käyttöjärjestelmän käyttäjille vain PIXMA & i-SENSYS-tuotteiden perusajurit tietyillä kielillä.
Perusajureilla voi käyttää tavallisimpia tulostus- ja skannaustoimintoja, mutta ne eivät välttämättä tue kaikkia tulostinten ja monitoimilaitteiden muita toimintoja. Linux ajurit ja oppaat löytyvät helposti [http://support-asia.canon-asia.com/?personal Canonin Aasian] tuen kotisivuilta.

== Katso myös ==
Canonin laitteistoa on mainittu tässä wikissä mm. seuraavilla sivuilla:
* [[Skannerin valinta#Canon|Skannerin valinta]]
* [[Tulostimet#Canon|Tulostimet|]]

[[Luokka:Yritykset]]

Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet

2014-12-22T14:04:05Z

213.216.244.213: n -> m

[[Ubuntu]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeen. Muutamat lisätarpeet ovat kuitenkin yleisiä, joten ne on listattu alla.

== Ulkoasun vaihtaminen miellyttävämmäksi ==
Ubuntun vakioulkoasu on melko synkkä eikä välttämättä kaikille mieluisa. Ulkoasun teemaa ja taustakuvaa voi vaihtaa valitsemalla oikeassa ylänurkassa oleva painike ja avatusvasta valikosta ''Järjestelmäasetukset'' ja edelleen osasto '''Ulkoasu.''

== Perinteisen Gnome käyttöliittymän käyttöönotto ==
Jos et pidä Ubuntun uudesta Unity käyttöliittymästä, voit halutessasi käyttää myös perinteistä Gnomen käyttöliittymää siirtymällä sovellusvalikoimaan ja hakemalla sovellusvalikoimasta Gnome fallback session -pakettia, jonka jälkeen sovellusvalikoimaan ilmestyy GNOME Session Manager - GNOME fallback session. Asenna se.
Asennuksen jälkeen kirjaudu uudelleen ja kirjautumisvaiheessa valitse Ubuntu -kuvakkeesta "Gnome Classic".

=== Sama komentorivillä ===

sudo apt-get update
sudo apt-get install gnome-session-fallback

== Automaattinen sisäänkirjautuminen ==
Jos et jaksa aina aloittaa tietokoneen käyttöä tekemällä sisäänkirjautumisen itse, voit asettaa haluamasi käyttäjätunnuksen kirjautumaan sisään automaattisesi valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjätilit'' ja sieltä haluamasi käyttäjän ja sitten valinnan ''Automaattinen kirjautuminen'' Päällä/Pois. Vaikka salasanaa ei enää kysytä sisäänkirjatumisvaiheessa, tarvitaan sitä edelleen aina, kun käyttäjätunnuksella tehdään ylläpitotoimenpiteitä.

== Automaattiset tietoturvapäivitykset ==
Avaa ohjelma ''Päivitysten hallinta'' ja valitse Asetukset ja edelleen ''Kun tietoturvapäivityksiä saatavilla: Lataa ja asenna automaattisesti. Saman ohjelman kautta voit myös helposti tarkistaa ja asentaa päivityksiä. Itse asiassa ko. ohjelma käynnistyy ajoittain automaattisesti ja ehdottaa päivitysten asentamista vaikka et sitä itse muistaisikaan avata.

=== Sama komentorivillä ===

Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Ubuntun päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komennot
[[sudo]] [[apt-get]] update
sudo apt-get upgrade

Ensimmäisellä kerralla päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.

Automaattiset tietoturvapäivitykset:

sudo -s
cat > /etc/apt/apt.conf.d/10periodic << EOF
APT::Periodic::Update-Package-Lists "1";
APT::Periodic::Download-Upgradeable-Packages "1";
APT::Periodic::AutocleanInterval "0";
APT::Periodic::Unattended-Upgrade "1";
EOF

== Näytön lukitus pois päältä ==
Vakioasetuksilla Ubuntu sulkee näytön ja lukitsee näytön kymenen minuutin käyttämättömyyden jälkeen. Tämä voi olla kotikäytössä ärsyttävää, joten ne kannattaa kytkeä pois valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Näytön kirkkaus ja lukitus'' ja kohta Automaattinen lukitus: Päällä/Pois.

===Sama komentorivillä===
gsettings set org.gnome.desktop.screensaver lock-enabled false

== Apport-virheraporttien estäminen ==
Ubuntussa on käytössä Apport-toiminto, joka seuraa ohjelmien kaatumista ja havaitessaan sellaisen auttaa käyttäjää tekemään virheraportin. Valitettavasti Apportilla tulee usein vääriä positiivisia havaintoja, eikä käyttäjä saa mitään jatkotietoa miten tehtyä raporttia on käsitelty, joten Apportista on oikeastaan vain vaivaa ilman hyötyä. Apportin voi poistaa käytöstä komennolla:
sudo apt-get remove apport apport-gtk apport-symptoms python-apport

== Näytönsäästäjä säästämään virtaa ==
Ubuntun on asetettu oletuksena toimimaan siten, että näyttö sammutataan 10 minuutin kuluttua jos käyttäjä ei tee tietokoneella mitään. Jos haluaa, että koko kone menee virransäästötilaan voi asetuksia säätää kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Virransäästö''.

== Automaattinen kellonajan tarkistus ==
Jos haluat että järjestemäsi säätää tietokoneen kello automaattisesti hakemalla Internetin aikapalvelimista täsmällisen ajan, valitse ''Järjestelmäasetukset > Aika ja päiväys'' ja edelleen ''Aseta aika: Automaattisesti internetistä''.

== Käyttöjärjestelmän kielivaihtoehtojen säätö ==
Jos asennusvaiheessa unohdit valita suomen käyttöliittymäsi kieleksi, tai haluat asennuksen jälkeen lisää kielivaihtoehtoja esimerksi muita käyttäjiä varten, voi tehdä sen helposti valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Kieliasetukset'' ja ''edelleen Asenna tai poista kieliä...''

=== Sama komentorivillä ===
sudo apt-get install language-pack-gnome-fi

== Käyttäjätunnusten lisääminen ==
Jokaisella tietokonetta käyttävällä henkilöllä kannattaa olla oma käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksia voi luoda ylläpito-oikeuksin varustettu käyttäjä kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'' tai suoraan napsauttamalla yläpalkissa näkyvää käyttäjänimeä ja valitsemalla kohdan ''Käyttäjätilit''.

=== Sama komentorivillä ===
sudo adduser matti

== Salasanan vaihtaminen ==
Käyttäjien salasanat ovat tärkein osa tietoturvaa ja jokaisen käyttäjän tulisi vaihtaa salasansa säännöllisesti. Sen voi tehdä valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'', valitsemalla oman käyttäjänsä ja sitten napsauttamalla riviä ''Salasana''.

=== Sama komentorivillä ===
passwd

== Rajoitetut laitteistoajurit ==
Ubuntu tukee muutamia laiteajureita, jotka ovat vapaasti käytettävissä, mutta joiden lähdekoodi ei ole avoin. Nämä rajoitetut laiteajurit täytyy kuitenkin aktivoida erikseen ohjelmalla ''Lisäajurit''. Ostaessa tietokoneeseen uusia laitteta kannattaa kuitenkin aina suosia sellaisia, joille löytyy täysin vapaat ja avoimet ajurit.

== Suljetut tiedostomuodot ==
[[Flash|flashin]] ja muiden useiden muiden suljettujen tiedostomuotojen tuen asennus tapahtuu hakemalla Ubuntun Sovellusvalikoimasta "rajoitetut lisäosat" tai komennolla
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras

== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==
{{epävirallinen pakettilähde}}
Ubuntun viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Ubuntu ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].

=== Medibuntu ja epävapaat koodekit ===
Suosituin niistä on Medibuntu, jonka saa käyttöön ja sieltä ei-vapaat koodekit asennettua loitsulla:
sudo -E wget --output-document=/etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list http://www.medibuntu.org/sources.list.d/$(lsb_release -cs).list
sudo apt-get --quiet update
sudo apt-get --yes --quiet --allow-unauthenticated install medibuntu-keyring
sudo apt-get --quiet update
sudo apt-get install non-free-codecs

=== Webupd8 ja Oracle Java 7 ===
Javaa käytettäessä kannattaa käyttää vapaata OpenJDK-versiota. Valitettavasti eräät verkkopalvelut vaatii nimenomaisesti suljetun lähdekoodin Oracle Javan ja siitä version 7. Oracle on Sun Javan ostamisen jälkeen tiukentanut Java-versionsa jakeluehtoja, joten enää ei ole suoraan [[Java Ubuntussa]] valmiina, vaan pitää käyttää [http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html kolmannen osapuolen] ohjelmalähteitä, esim:
sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java
sudo apt-get update
sudo apt-get install oracle-java7-installer

=== Google Hangout plugin ===

Asenna sivulta https://tools.google.com/dlpage/hangoutplugin/download.html Asennuslähde tulee automaattisesti asennuksen mukana, joten päivitykset tapahtuvat myöhemmin automaattisesti.

==Selaimet==

===Firefox===
Ubuntun perusasennuksessa tulee oletuksena mukana [[Firefox]]-selain.

===Google Chrome===
Google Chromen vapaan lähdekoodin vastaava on nimeltään Chromium. Löytyy Sovellusvalikoimasta tai sen voi asentaa konsolikomennolla
sudo apt-get install chromium-browser

===Opera===
Opera täytyy hakea erikseen [http://www.opera.com/browser/download/ Operan kotisivulta]. Lataa [[deb]]-paketti ja avaa Lataukset-kansio. Klikkaa kaksi kertaa asennuspakettia niin Opera asentuu.

==Sähköposti==
Ubuntu 12.04 versiossa tulee automaattisesti [[Mozilla]] [[Thunderbird]] -sähköpostiohjelma. Ubuntun aiemmissa versioissa oletussähköposti on [[Evolution]].

== Oletussovellukset ==
Oletussovellukset voi asettaa Järjestelmäasetuksien ''Tiedot''-valikossa. Täällä voi valita millä ohjelmalla avataan ääni- ja videotiedostot tai mikä on sähköpostiohjelma on oletuksena.

==Palomuuri ja virustorjunta==
Ubuntussa ei tällä hetkellä ole huolta viruksista, joten [[virustorjunta|virustorjuntaohjelmistoa]] ei kotikäyttäjän tarvitse asentaa. Palomuuriakaan ei ole, koska Ubuntussa ei ole vakiona mitään avoimia portteja, joita palomuurilla tarvitsisi suojata. Halutessaan toki [[Palomuuri|palomuurin]] voi kytkeä päälle, mikä onnistuu helpoiten hakemalla Sovellusvalikoimasta hakusanalla [[gufw]] tai konsolikomennolla
sudo apt-get install gufw
Asennuksen jälkeen Ubuntun valikkoon ilmestyy "palomuurin asetukset"-kuvake, josta voi laittaa palomuurin päälle ja sitten sulkea ikkunan. Palomuurin asetukset-ikkunaa ei tarvitse pitää näkyvillä, kuten Windowsista on saattanut tottua että palomuuri on näkyvä ohjelma. Linuxissa [[palomuuri]] toimii järjestelmässä taustalla.

==Katso myös==
*[[Ubuntun asennus]]
*[[Ubuntun paketinhallinta]]
*[[Ubuntun päivittäminen]]

==Lisätietoja muualla==
Ubuntu 10.04:n asentamisen jälkeisiä suositeltuja toimenpiteitä helposti kopioitavina komentoina on listattu sivulla http://ubuntu.sange.fi/opi

[[Luokka:Ubuntu]]
[[Luokka:Ohjeet]]

USB-modeemi

2014-12-22T14:01:07Z

213.216.244.213: /* Katso myös */

Tämä sivu esittelee toimivia nettitikkuja ja mokkuloita, joita käytetään [[miniläppäri|miniläppäreissä]] ja [[kannettavat|kannettavissa]] tietokoneissa.

==Nettitikun asetukset==

===Fedora===
[[NetworkManager]]in valikosta löytyy tällöin joko matkapuhelimen tai modeemin laitenimi tai yleinen ''mobiililaajakaista''-valinta, jonka avulla yhteyden asetukset voi määrittää. Tarkka tapa vaihtelee ohjelman versiosta riippuen.

===Ubuntu===
Ubuntussa on Verkon hallinta -sovelma. Ohjelman velholla voi määrittää mobiililaajakaistan asetukset valitsemalla yhteyden tarjoajan luettelosta. Tunnettuja liittymiä ovat mm. DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran yhteydet.

==Katso myös==
* [[Huawei E220/E270]]
* [[Huawei E1552]]
* [[Huawei E1820]]
* [[Option GlobeTrotter]]
* [[Vodafone Mobile Connect Card]]
* [[Matkapuhelin modeemina]]
* [[Mokkula]]
* [[LTE mf910D 4G wlan]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.siptune.net/tiki-index.php?page=MOKKULASULKEISET Mokkulasulkeiset] sivu kokoaa yhteen eri mokkuloiden ja nettitikkujen yhteensopivuustietoa ym havaintoja, käyttöönotto-ohjeita, mittauksia, vinkkejä ja linkkejä.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

LTE mf910D 4G wlan

2014-12-22T14:00:10Z

213.216.244.213: Käyttö NetworkManagerin avulla

Eräs tapa asentaa LTE mf910D 4G WLAN matkamokkula DNA:n liittymässä, [[Ubuntu]] 12.04 Unity.
Ohje toimii varmaan myös monilla muilla Linux järjestelmillä ja palveluntarjoajilla samaan tapaan.

==Asennus ja käyttö==
Mokkulan käyttö tapahtuu [[WLAN]]IN tai [[USB]]-kaapelin avulla. Ubuntu tunnistaa mokkulan myös USB-kaapelin avulla, sekä yhdistää [[NetworkManager]]in avulla automaattisesti internettiin. Mitään asetuksia ei tarvitse tehdä.

==Katso myös==
* [[Mokkula]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

LTE mf910D 4G wlan

2014-12-22T13:57:31Z

213.216.244.213: testissä DNA:n matkamokkula LTE mf910D 4G WLAN

Eräs tapa asentaa LTE mf910D 4G WLAN matkamokkula DNA:n liittymässä, [[Ubuntu]] 12.04 Unity.
Ohje toimii varmaan myös monilla muilla Linux järjestelmillä ja palveluntarjoajilla samaan tapaan.

==Asennus ja käyttö==
Mokkulan käyttö tapahtuu [[WLAN]]IN tai [[USB]]-kaapelin avulla. Ubuntu tunnistaa mokkulan myös USB-kaapelin avulla, sekä yhdistää sen automaattisesti internettiin. Mitään asetuksia ei tarvitse tehdä.

==Katso myös==
* [[Mokkula]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Huawei E220/E270

2014-12-22T13:45:07Z

213.216.244.213: /* Katso myös */

Tämä sivu käsittelee Huawei E220/E270 USB-liitäntäisen 3G-kännykän/modeemin asennusta. Tätä tuotetta myy Saunalahti DataPaketti-liittymiensä mukana ja DNA:lta saa samaa laitetta Mokkula-nimisenä. Myös Soneralta laitteen saa paketoituna 3G-mobiililittymiin, ja Elisalta Mobiililaajakaistaan.

== Käyttöönotto ==

SIM-kortin PIN-koodin antaminen tuottaa ongelmia, joten koodin kysely on poistettava käytöstä:

# Käytä SIM-korttia normaalissa kännykässä ja käy turva-asetuksista poistamassa PIN-koodin kysely käytöstä
# Sammuta puhelin ja laita SIM-kortti takaisin Huawei-3G-modeemiin ja kytke se uudelleen koneeseen.
# Alkuun laitteessa pitäisi välähtää vihreä ledi kahdesti kolmen sekunnin välein. Hetken päästä - jos kaikki meni hyvin - pitäisi laitteen päästä verkkoon, jolloin ledi välähtää vain kerran per sykli. Jos PIN-koodin kysely on käytössä, jää laite pysyvästi tuohon tuplavilkkumoodiin.

Vaihtoehtoisesti modeemille voi antaa käytettävän PIN-koodin (esim. init-komennolla):

AT+CPIN=1234

=== Tuoreet Linux-jakelut ===

[[NetworkManager]] tukee 3g-modeemeita versiosta 0.7 lähtien ja on helpoin tapa niiden käyttämiseen.

Toiseksi helpoin tapa muodostaa Internet-yhteys ([[PPP]]-yhteys) Huawei-modeemilla on käyttää wvdial-nimistä ohjelmaa. Asenna se oman jakelusi [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] ja katso asetuksiin mallia [[wvdial]]-sivulta. Tämän jälkeen Internet-yhteyden pitäisi olla käytettävissä suorittamalla komento <tt>wvdial</tt>. Esimerkiksi [[Gnome]]ssa ja [[KDE]]:ssä painamalla '''Alt-F2''' ("Suorita sovellus") ja kirjoittamalla ikkunaan wvdial.

Jos kaikki meni hyvin, loistaa modeemin ledi yhtäjaksoisesti ja yhteydet toimivat.

=== Laitteen tilasta kertova LED ===

* Vihreä tuplavilkku: modeemi ei ole vielä saanut yhteyttä verkkoon
* Yksittäinen vilkku: modeemi on verkossa, mutta tietokone ei käytä nettiyhteyttä
* Jatkuvasti päällä: nettiyhteys käytössä

Lisäksi väri kertoo nopeuden:

* Vihreä: [http://fi.wikipedia.org/wiki/GPRS GPRS]/[http://fi.wikipedia.org/wiki/EDGE EDGE] (max. 236 kbit/s, ping oletettavasti 600 ms tai enemmän)
* Sininen: [http://fi.wikipedia.org/wiki/W-CDMA WCDMA] (nk. normaali 3G, max. 384 kbit/s, ping 300+ ms)
* Syaani: [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA] (nopea 3G, max. 7,2 Mbit/s vastaanotto) ja E270:n kohdalla [http://en.wikipedia.org/wiki/High-Speed_Uplink_Packet_Access HSUPA] (max. 2 Mbit/s lähetys), ping ~100 ms)

Laite näyttäisi automaattisesti vaihtavan [http://fi.wikipedia.org/wiki/W-CDMA WCDMA]:lle aina, kun dataa ei liiku lainkaan. Jo hyvinkin pieni dataliikenne kuitenkin aiheuttaa vaihdoksen [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]-tilaan ja valitettavasti tilan vaihdosta aiheutuu lyhyt katkos. Kuitenkin jo pingin jättäminen taustalle pyörimään riittää pitämään modeemin pysyvästi [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]-tilassa.

ping -s 228 -i 2 -q -Ippp0 -W 2 [ip-osoite]

[http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei Huawei] E270 tukee sekä [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]:ta että [http://en.wikipedia.org/wiki/High-Speed_Uplink_Packet_Access HSUPA]:aa, mutta [http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei_E220 E220] vain [http://fi.wikipedia.org/wiki/HSDPA HSDPA]:ta.

=== Ongelmanratkaisu ja vanhemmat Linux-jakelut ===

Laite näkyy USB:n yli samaan aikaan kolmena laitteena: CD-asemana (jolta löytyvät laitteen Windows-ajurit) ja kahtena USB-sarjaporttiadapterina. Ensimmäinen USB-sarjaporttiadapteri ([[laitetiedosto]] <tt>/dev/ttyUSB0</tt>) toimii perinteisen modeemin tai rfcomm:lla liitetyn kännykän tapaan, eli sillä voidaan "soittaa" ja yhdistää verkkoon. Toinen sarjaporttiliitäntä (<tt>ttyUSB1</tt>) taasen mahdollistaa laitteen seurannan ja ohjaamisen myös verkkoyhteyden ollessa käytössä.

Vanhemmilla Linux-jakeluilla käyttöönotto on hankalampaa ja vaatii monimutkaisempia toimenpiteitä. Vaatimuksena on [[ydin|ytimen]] versio 2.6.20 tai uudempi. Valitse [[Kernelin asetusten tekeminen|ytimen asetuksista]] kohdasta Device Drivers -> USB support -> USB Serial Converter support -> seuraavat valinnat:
* USB Serial Converter support (CONFIG_USB_SERIAL)
* USB driver for GSM and CDMA modems (CONFIG_USB_SERIAL_OPTION)

Jos ytimesi käyttää moduuleja (mikä on yleistä), on moduulin nimi "option" ja se latautuu automaattisesti. Ajuripuoli onkin tämän jälkeen kunnossa ja laitetiedoston <tt>/dev/ttyUSB0</tt> tulisi ilmestyä näkyviin, kun kytket modeemin USB-porttiin. Tässä saattaa tosin olla jopa noin minuutin viive. Jos laitetiedostoa ei tule näkyviin, saattaa kokoonpanosi vaatia pientä [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ "puukotusta"].

HUOM: [[Ubuntu]] 7.10:ssä olevilla ajureilla modeemi ei toimi oikein. Ongelma korjaantuu viimeistään versioon 8.04, jonka testiversiolla laite ei enää tunnistu CD-asemana, vaan oikeat laitetiedostot ilmestyvät jo muutaman sekunnin kuluessa laitteen kytkemisestä. 7.10:llä kannattaa kokeilla, jos [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220] löytyvästä korjauksesta olisi apua.

HUOM2: [[Ubuntu]] 8.04.1:ssä airprime -ajuri tunnistaa laitteen kolmena sarjalaitteena. Nämä sarjalaitteet eivät kuitenkaan toimi oikein, jolloin tulee käyttää geneeristä usb_serial -moduulia.
Tämä onnistuu lisäämällä rivi "blacklist airprime" tiedostoon /etc/modprobe.d/blacklist

HUOM3: [[Ubuntu]] 8.04.1:ssä (ainakin) huomaa tehdä verkon asetukset Network Setting-kuvakkeesta ylävalikossa (näytön kuvake oikealla). Klikkaa kuvaketta, tunnistaudu Unlock-painikkeesta ja laita Wired Connection Autoksi. Tämän jälkeen osoitteena näkyy DHCP.

Muodostetaan PPP-yhteys vastaavanlaisesti kuin edellisessä kappaleessa, käyttäen [[wvdial]]-ohjelmaa.

Nyt voit ottaa yhteyden komennolla <tt>wvdial</tt>. Jos kaikki meni hyvin, loistaa modeemin ledi yhtäjaksoisesti ja yhteydet toimivat. Jos modeemilta tuli viesti CONNECT, mutta pppd antaa vain virhekoodin, puuttuu ytimestä luultavasti PPP-tuki kokonaan tai PPP:n tuki async-sarjaporteille. Yleensä nuo löytyvät moduuleina jakeluiden oletusytimistä, mutta itse kääntäessä ne jäävät usein pois. Siis:
Device Drivers ---> Network device support ---> PPP (point-to-point protocol) support
ja sen alta avautuva
PPP support for async serial ports

=== Käyttö ilman wvdialia (Gentoossa) ===

Nämä ohjeet on kirjoitettu [[Gentoo]]lle, mutta pienellä soveltamisella ne saa toimimaan muuallakin. Jos et jostain syystä halua wvdial-ohjelmaa käyttää ja haluat modeemin toimivan perinteisemmän yhteyden tavoin ([[init-skriptit|init-skriptillä]]), tarkista, että [[ydin|ytimen]] osat CONFIG_USB_SERIAL ja CONFIG_USB_SERIAL_OPTION on käännetty [[ytimen moduulit|moduuleiksi]]. Tämän jälkeen lisää <tt>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</tt>-tiedostoon automaattisesti ladattavaksi oikea moduuli:
usbserial vendor=0x12d1 product=0x1001
Vendor- ja product-parametrit saa komennolla <tt>[[lsusb]]</tt> (esimerkissä Huawei E620). ID-numeron ensimmäinen osa (ennen kaksoispistettä) on vendor- ja jälkimmäinen product-osa. Näiden eteen lisätään vain <tt>0x</tt>.

Tämän jälkeen muokkaa /etc/conf.d/net-[[asetustiedosto]]a ja lisää sinne seuraava osio:

config_ppp0=( "ppp" )
link_ppp0="/dev/ttyUSB0"
plugins_ppp0=( )
pppd_ppp0=(
"debug"
"noauth"
"novj"
"modem crtscts"
"usepeerdns"
"local"
"defaultroute"
"noipdefault"
"460800"
"lock"
)
chat_ppp0=(
'ABORT' 'BUSY'
'ABORT' 'ERROR'
'ABORT' 'NO ANSWER'
'ABORT' 'NO CARRIER'
'ABORT' 'NO DIALTONE'
'ABORT' 'NO DIAL TONE'
'ABORT' 'Invalid Login'
'ABORT' 'Login incorrect'
'' 'ATZ'
'OK' 'ATH'
'OK' 'AT+CGDCONT=1,"IP","internet","",0,0'
'OK' 'ATE1'
'OK' 'ATDT*99#'
'CONNECT' ''
'TIMEOUT' '5'
'~--' ''
)

Tämä soittosarja toimii DNA:n liittymissä. Muissa voit joutua muuttamaan puhelinnumeroa (*99#) tai access pointin nimeä ("internet").

Tämän jälkeen tehdään init-skripti komennolla <tt>ln -s /etc/init.d/net.lo /etc/init.d/net.ppp0</tt> ja laitetaan sen käynnistymään käynnistyksen yhteydessä: <tt>rc-update add net.ppp0 default</tt>.

== Edistyneet toimenpiteet ==

=== Automaattinen yhteydenotto ===

Ainakin liikkuvassa käytössä olisi toivottavaa, että modeemi ottaisi yhteyden automaattisesti, kun laite kytketään USB:n perään. Tämä onnistuu onneksi [[udev]]in avulla hyvin helposti. Luo tiedosto <tt>>/etc/udev/rules.d/99-wvdial.rules</tt> ja kirjoita sinne rivi
ACTION=="add", KERNEL=="ttyUSB0", RUN="/bin/sh -c wvdial&>/var/log/wvdial&"

Tämä udev-sääntö testaa (huomaa vertailuoperaattori ==) että ACTION on "add" (uusi laite lisätty) ja että ytimen laitteesta käyttämä nimi on "ttyUSB0". Tällöin asetetaan (huomaa sijoitusoperaattori =) ajettavaksi ohjelmaksi wvdial (shellin välityksellä).

Jos koneellasi on ''inotify käytössä'' (yleensä on), huomaa udev uuden tiedoston automaattisesti. Jos ei, anna komento <tt>udevadm control --reload_rules</tt>, Ubuntu- ja Debian-järjestelmissä <tt>udevcontrol reload_rules</tt>. Modeemi pitää joka tapauksessa irrottaa ja kytkeä takaisin, jotta lisätty sääntö aktivoituu. Yhteys katkaistaan irrottamalla laite USB:stä.

Laitteen kytkemisen jälkeen valitettavasti kuluu aina tuo 60 sekuntia ennen kuin sitä voi käyttää. Näyttäisi olevan ihan modeemin oma ominaisuus, sillä lsusb:llä katsoessa se näkyy alkuun ainoastaan CD-asemana ja vasta minuutin jälkeen ilmestyvät kaksi muutakin laitetta. Ilmeisesti tämä on tarpeen, jotta Windows suostuisi ottamaan CD-aseman käyttöön, eikä hämääntyisi liian monimutkaisesta USB-laitteesta. Toinen ongelma on, ettei laite tunnistu, jos se on valmiiksi kytketty ennen kuin udev ehtii mukaan (esim. lämmin bootti tai "suspend to RAM"). Kylmässä bootissa tuo 60 sekunnin viive kuitenkin on hyödyksi, sillä udev on jo käynnissä, kun laite lopulta tulee esiin. Nämä ongelmat voisi luultavasti kiertää paremmilla udev-säännöillä.

Jos modeemia käytetään kiinteästi, on myös mahdollista lisätä yksinkertaisesti tiedostoon <tt>/etc/rc.local</tt> tai <tt>/etc/init.d/networking</tt> komento ''wvdial'' omalle rivilleen, jolloin yhteys muodostetaan automaattisesti tietokoneen käynnistyessä.

=== Yhteydenotto käynnistämällä Internet-selain ===

Tässä luvussa kerrotaan miten saadaan mokkula ottamaan yhteys vasta kun nettiselain käynnistetään, ja katkaisemaan sen kun selain sammutetaan. Aluksi tehdään pieni skripti-tiedosto. Tekstieditoriin siis kirjoitetaan seuraava teksti:

#!/bin/bash
# Autodial any command
# May need to be executed with properly defined sudo .

#Check whether wvdial is running or not
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
if [ -z "$ZZ" ]
then
# No interface active, start modem
#wvdial >& /dev/null &
wvdial &> /tmp/netti_kaytossa.mokkula &

rest=""

# Wait until connection is up
while [ -z "$rest" ]
do
sleep 5
rest=`more /tmp/netti_kaytossa.mokkula | grep secondary`
done

#Start firefox
eval firefox &> /dev/null

#Wvdial is already running
else
# Just start the application without dialing
eval firefox &> /dev/null
fi

#Firefox isn't runing anymore
ZZ=`ps ax | grep firefox | grep -v grep`
if [ -z "$ZZ" ]
then

# When application completed, kill wvdial (BASH cannot to this with a pipe!)
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
while [ -n "$ZZ" ]
do
#Find proceses which are related to wvdial
echo `ps ax | grep wvdial | grep -v grep` > /tmp/netti_kaytossa.mokkula

#Variable processID contains process ID and rest contains rest of the file
read processID rest < /tmp/netti_kaytossa.mokkula
kill -9 $processID
rm -f /tmp/netti_kaytossa.mokkula
ZZ=`ps ax | grep wvdial | grep -v grep`
done
fi

Tiedosto tallennetaan esim. nimellä <tt>yhteys_apu.sh</tt> kotihakemistoon. Seuraavaksi tiedostolle täytyy antaa suoritusoikeudet. Käynnistä terminaali ja mene hakemistoon, johon tallensit tiedoston (jos tallensit kotihakemistoon, olet jo siellä). Syötä sitten seuraava komento: <tt>chmod u+x yhteys_apu.sh</tt>

Seuraavaksi tehdään muutokset selaimen käynnistimeen/pikakuvakkeeseen. Kopioi työpöydällä oleva Firefox:in kuvake ja nimeä toinen uudelleen. Avaa sitten kuvakkeen Ominaisuudet-ikkuna. (Klikaa hiiren oikealla napilla kuvaketta ja valitse ominaisuudet) Käynnistin-välilehdellä vaihda kohtaan <tt>Komento</tt> seuraava rivi: <tt>sh /home/KÄYTTÄJÄ/yhteys_apu.sh</tt> Korvaa KÄYTTÄJÄ omalla käyttäjätunnuksellasi.

Nyt (ensimmäisen) selaimen käynnistäminen avaa yhteyden ja yhteys pysyy auki, kunnes (viimeinen) selain suljetaan. Tänä aikana yhteys on myös muiden ohjelmien käytettävissä.

=== Puhelut ja tekstiviestit ===

Tulevaan puheluun voi vastata antamalla modeemille komennon ATA (esim. minicomilla), aivan kuten analogisilla modeemeilla aikoinaan, mutta en ole keksinyt miten ääntä saa ulos tai sisään - vastapuoli kuulee pelkkää hiljaisuutta. Myöskään soittaminen ei onnistu, ATD<puhelinnumero> aiheuttaa vastauksen "NO CARRIER". Tekstiviesteistä ei tule minkäänlaista merkkiä, pitääköhän niitä erityisesti kysyä tekstiviestikeskuksesta tms?

== Katso myös ==

* [[Option GlobeTrotter]]
* [[Vodafone Mobile Connect Card]]
* [[Matkapuhelin modeemina]]
* [[Nettitikku]]
* [[Huawei E1820]]
* [[Huawei E1552]]
* [[LTE mf910D 4G wlan]] mokkula

== Aiheesta muualla ==
* [http://opensuse.fi/Mokkula Ohje yhteyden graafiseen muodostamiseen openSUSEssa] ([[NetworkManager]]in avulla)
* [http://saunalahti.fi/puhelimet/puhelin.php?id=111 Saunalahti: Huawei E270]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei_E220 Wikipedia: Huawei E220]
* [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ Huawei E220 in Linux] - Apuohjelma yhteysnopeuksien seuraamiseen ja korjauspaketti vanhemmille [[ydin|ytimille]], jotta /dev/ttyUSB0 -laitteen saa näkyviin. [[OpenSUSE]]n kanssa tämä oli tarpeen myös uudempaa ydintä käytettäessä.
* [http://designbuildtestrepeat.wordpress.com/2008/04/29/huawei-e220-on-linux-for-sms/ Huawei e220, E226 SMS]
* [http://www.siptune.net/tiki-index.php?page=MOKKULASULKEISET Mokkulasulkeiset] sivu kokoaa yhteen eri mokkuloiden ja nettitikkujen yhteensopivuustietoa ym havaintoja, käyttöönotto-ohjeita, mittauksia, vinkkejä ja linkkejä.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Fuduntu

2014-12-19T13:44:49Z

213.216.244.213: ] fix

{{Jakelu
| nimi=Fuduntu
| logo=
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=
| viimeisin versio=2013.2
| päivämäärä=8.4.2013
| julkaisusykli=
| elinkaari=
| pakettienhallinta=[[RPM]], [[Yum]]
| tila=kehitys lopetettu
| arkkitehtuurit=i686, x86_64
| äitijakelu=[[Fedora]]
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.fuduntu.org/ www.fuduntu.org] (ei enää toiminnassa)
}}

'''Fuduntu''' oli [[Fedora]]n pohjalta luotu Linux-[[jakelu]]paketti, jonka tarkoituksena oli asettua jonnekin Fedoran ja [[Ubuntu]]n välimaastoon. Sittemmin Fuduntun kehitys lopetettiin.

==Aiheesta muualla==
* [http://distrowatch.com/table.php?distribution=fuduntu distrowatch.com/table.php?distribution=fuduntu - Fuduntu DistroWatchissa]

[[Luokka:Jakelut]]

Kuvanlukijan valinta

2014-12-15T18:16:03Z

213.216.244.213: /* Brother DCP 7010 */

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Seuraavista linkeistä.

* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.amd64.deb&lang=English_sane 64-bittiset deb-paketit Ubuntuun]
* [http://www.brother.com/cgi-bin/agreement/agreement.cgi?dlfile=http://www.brother.com/pub/bsc/linux/dlf/brscan2-0.2.5-1.i386.deb&lang=English_sane 32-bittiset deb-paketit Ubuntuun]

Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu vieläkään toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntu 10.04 versioon. Ohje toimii kaikilla Brother monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä Canon omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

Esimerkiksi skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.
Puretaan se ja asennetaan paketista löytyvällä asennus scriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

Kuvanlukijan valinta

2014-12-15T18:13:05Z

213.216.244.213: Brother DCP 7010 chmod Ubuntu 14.04:ssä

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother====
Skannauksessa käytetään <tt>brscan</tt>, <tt>brscan2</tt>, <tt>brscan3</tt> tai <tt>brscan4</tt>-ajuria, jotka löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta.

=====Brother DCP 7010=====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon [[SANE|Sane]]a varten, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Jos tulostin tai skanneri ei suostu toimimaan. Tee seuraavanlainen toimenpide. Jotta näet printterin/skannerin bus/device -numeron, aja seuraava koodi komentorivillä:

lsusb

Tuloste voi olla tämän tapainen:
Bus 003 Device 003: ID 04f9:0182 Brother Industries, Ltd Composite Device

Joten komentorivi käsky kuuluu:

chmod a+w /dev/bus/usb/003/003

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntu 10.04 versioon. Ohje toimii kaikilla Brother monitoimitulostimilla.

====Hewlett-Packard====
===== c4700 =====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===== 7400c =====

[[Hewlett-Packard|Hewlett-Packardin]] kuorissa myytävä Avisionin laite jossa on SCSI- ja USB-liitännät. Laite ei ollut aivan ilmestymisestään asti heti tuettu, mutta nykyisellään toimii hyvin kunhan kaikki tarvittavat sane-* paketit on asennettu koneeseen. Etupaneelissa on pikatoimintonappeja, joiden toimivuudesta Linuxissa ei ole tietoa, tiettävästi ne tarvitsevat tausta-daemonin jota ei ilmeisesti ole olemassa SANE-ympäristössä.

Saattaa tarvita usb-id rivin /etc/sane.d/avision.conf tiedostoon, tarvittava id numerot löytyvät sane-find-scanner komennolla.
usb 0x03f0 0x0801

====Canon====
=====Canon pixma mp280=====
Skanneri toimii [[Gimp]]issä Canon omalla <tt>scangearmp</tt> kuvanlukuohjelmalla, joka tulee skanneriajuripaketin mukana. Scangearmp ohjelma vaikutti tosi monipuoliselta, mutta samalla aika erikoiselta, koska epäilen että kaikki Canonin kuvanlukijat käyttävät samaa ohjelmaa. Scangearmp kuvanlukijaohjelmaa voi käyttää myös sellaisenaan. Ohjelma on suomenkielinen.

Skanneriajuripaketti on ladattavissa Canonin [http://support-in.canon-asia.com/contents/IN/EN/0100302702.html kotisivulta]. Skanneri ei näytä toimivan [[xsane]]lla. Ajureista on 32- ja 64-bittiset [[rpm]] ja [[deb]] paketit olemassa.

Esimerkiksi skannerin ajurit asennetaan [[Ubuntu]] ja [[Debian]] jakeluun seuraavasti.
Ladataan Canonin kotisivulta paketti scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz.
Puretaan se ja asennetaan paketista löytyvällä asennus scriptillä.
tar xvkf scangearmp-mp280series-1.60-1-deb.tar.gz
cd scangearmp-mp280series-1.60-1-deb
[[sudo]] ./install.sh

Scangearmp ohjelma skannausta varten käynnistyy komentoriviltä komennolla:
scangearmp

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja kuvanlukuohjelmat.
*[[40-libsane.rules]] puuttuvia asetuksia [[SANE|Sanesta]].

[[Luokka: Laitteisto]]

ExifTool

2014-12-13T18:06:31Z

213.216.244.213: '''

'''ExifTool''' on monipuolinen työkalu kuvatiedostojen metadatan käsittelyyn. Se tunnistaa esimerkiksi seuraavat metadatamuodot: EXIF, GPS, IPTC, XMP, JFIF, GeoTIFF, ICC Profile, Photoshop IRB, FlashPix, AFCP and ID3 kuten myös mm. seuraavien kameravalmistajien valmistajakohtaiset tiedot: Canon, Casio, FujiFilm, JVC/Victor, Kodak, Leaf, Minolta/Konica-Minolta, Nikon, Olympus/Epson, Panasonic/Leica, Pentax/Asahi, Ricoh, Sanyo and Sigma/Foveon.

== Asennus==
ExifTool löytyy [[Fedora]]ssa, [[Mandriva]]ssa ja [[RHEL]]:issä [[paketinhallinta|paketista]] <tt>perl-Image-ExifTool</tt>, [[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa ([[MEPIS]], [[Ubuntu]] ym) paketista <tt>libimage-exiftool-perl</tt>, [[Gentoo]]ssa ja [[openSUSE]]ssa paketista <tt>exiftool</tt> sekä [[Arch Linux]]issa paketista <tt>perl-exiftool</tt>.

== Käyttö ==
Katso lisätietoja ohjelman [[man]]-sivulta (komennolla <tt>man exiftool</tt>) tai ohjelman kotisivulta.

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/ Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]