Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Voikko

2007-12-03T19:21:53Z

194.251.240.117: /* Ubuntu */

Voikko on vapaa avoimen lähdekoodin oikoluku- ja tavutusohjelmisto suomen kielelle. Sen avulla on mahdollista liittää oikoluku ja tavutus moniin eri ohjelmiin. Voikon avulla saadaan oikoluku esimerkiksi moniin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, joihin ei ole aiemmin ollut saatavilla kunnollista suomen kielen oikolukua.

== Asennus ==
=== Debian ===
Voikko on mukana [[Debian]]in oletuspakettilähteissä, ja näin ollen Voikon voi asentaa normaaliin tapaan paketinhallintatyökaluilla. Esimerkiksi komennolla
aptitude install openoffice.org-voikko libenchant-voikko tmispell-voikko
asennetaan oikoluku- ja tavutus [[OpenOffice.org]]iin sekä libenchantia ja ispelliä käyttäviin ohjelmiin (mm. [[KDE]]-ohjelmat). Asennukseen voi käyttää myös graafisia asennustyökaluja, kuten [[Synaptic]], [[Adept]] tai [[KPackage]].

===openSUSE===
Ohjeet Voikon käyttöönottoon löytyvät opensuse.fi:n [http://opensuse.fi/Voikko wikistä].

=== Ubuntu ===
Ubuntun versiosta 7.04 alkaen Voikko on sisällytetty Ubuntun pakettivarastoihin ja se asennetaan automaattisesti suomen kielipaketin mukana. Mikäli Voikko ei kuitenkaan ole asennettuna, voi sen asentaa samalla tavoin kuin Debianissakin.

Ubuntu 6.06 (Dapper) ja 6.10 (Edgy) tarvitsevat epävirallisen pakettilähteen, lisää tiedostoon <tt>/etc/apt/sources.list</tt> rivi
deb http://www.ubuntu.fi/voikko/ubuntu/ ''versio''/
deb-src http://www.ubuntu.fi/voikko/ubuntu/ ''versio''/
Ja korvaa ''versio'' Ubuntusi versiolla (dapper tai edgy). Tämän jälkeen Voikon paketit löytyvät pakettivarastoista. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät [http://voikko.sourceforge.net/linux-jakelut.html Voikon sivuilta].

==Aiheesta muualla==
*[http://voikko.sourceforge.net Voikon kotisivu]
*[http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=4621.0 Asennusohje] Ubuntulle ja muille Debian-pohjaisille jakeluille Ubuntun keskustelualueella
*[http://ap1.pp.fi/mozilla/mozilla+voikko.html Asennusohje Mozilla-ohjelmistoihin]

[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]

Voikko

2007-12-03T19:21:28Z

194.251.240.117: /* Ubuntu */

Voikko on vapaa avoimen lähdekoodin oikoluku- ja tavutusohjelmisto suomen kielelle. Sen avulla on mahdollista liittää oikoluku ja tavutus moniin eri ohjelmiin. Voikon avulla saadaan oikoluku esimerkiksi moniin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, joihin ei ole aiemmin ollut saatavilla kunnollista suomen kielen oikolukua.

== Asennus ==
=== Debian ===
Voikko on mukana [[Debian]]in oletuspakettilähteissä, ja näin ollen Voikon voi asentaa normaaliin tapaan paketinhallintatyökaluilla. Esimerkiksi komennolla
aptitude install openoffice.org-voikko libenchant-voikko tmispell-voikko
asennetaan oikoluku- ja tavutus [[OpenOffice.org]]iin sekä libenchantia ja ispelliä käyttäviin ohjelmiin (mm. [[KDE]]-ohjelmat). Asennukseen voi käyttää myös graafisia asennustyökaluja, kuten [[Synaptic]], [[Adept]] tai [[KPackage]].

===openSUSE===
Ohjeet Voikon käyttöönottoon löytyvät opensuse.fi:n [http://opensuse.fi/Voikko wikistä].

=== Ubuntu ===
Ubuntun versiosta 7.04 alkaen Voikko on sisällytetty Ubuntun pakettivarastoihin ja se asennetaan automaattisesti suomen kielipaketin mukana. Mikäli Voikko ei kuitenkaan ole asennettuna, voi sen asentaa samalla tavoin kuin Debianissakin.

Ubuntu 6.06 (Dapper) ja 6.10 (Edgy) tarvitsevat epävirallisen pakettilähteen, lisää tiedostoon <tt>/etc/apt/sources.list</tt> rivi
deb http://www.ubuntu.fi/voikko/ubuntu/ ''VERSIO''/
deb-src http://www.ubuntu.fi/voikko/ubuntu/ ''VERSIO''/
Ja korvaa ''VERSIO'' Ubuntusi versiolla (dapper tai edgy). Tämän jälkeen Voikon paketit löytyvät pakettivarastoista. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät [http://voikko.sourceforge.net/linux-jakelut.html Voikon sivuilta].

==Aiheesta muualla==
*[http://voikko.sourceforge.net Voikon kotisivu]
*[http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=4621.0 Asennusohje] Ubuntulle ja muille Debian-pohjaisille jakeluille Ubuntun keskustelualueella
*[http://ap1.pp.fi/mozilla/mozilla+voikko.html Asennusohje Mozilla-ohjelmistoihin]

[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]

Voikko

2007-12-03T19:19:47Z

194.251.240.117: /* Ubuntu */

Voikko on vapaa avoimen lähdekoodin oikoluku- ja tavutusohjelmisto suomen kielelle. Sen avulla on mahdollista liittää oikoluku ja tavutus moniin eri ohjelmiin. Voikon avulla saadaan oikoluku esimerkiksi moniin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, joihin ei ole aiemmin ollut saatavilla kunnollista suomen kielen oikolukua.

== Asennus ==
=== Debian ===
Voikko on mukana [[Debian]]in oletuspakettilähteissä, ja näin ollen Voikon voi asentaa normaaliin tapaan paketinhallintatyökaluilla. Esimerkiksi komennolla
aptitude install openoffice.org-voikko libenchant-voikko tmispell-voikko
asennetaan oikoluku- ja tavutus [[OpenOffice.org]]iin sekä libenchantia ja ispelliä käyttäviin ohjelmiin (mm. [[KDE]]-ohjelmat). Asennukseen voi käyttää myös graafisia asennustyökaluja, kuten [[Synaptic]], [[Adept]] tai [[KPackage]].

===openSUSE===
Ohjeet Voikon käyttöönottoon löytyvät opensuse.fi:n [http://opensuse.fi/Voikko wikistä].

=== Ubuntu ===
Ubuntun versiosta 7.04 alkaen Voikko on sisällytetty Ubuntun pakettivarastoihin ja se asennetaan automaattisesti suomen kielipaketin mukana. Mikäli Voikko ei kuitenkaan ole asennettuna, voi sen asentaa samalla tavoin kuin Debianissakin.

Ubuntu 6.06 (Dapper) ja 6.10 (Edgy) tarvitsevat epävirallisen pakettilähteen, lisää tiedostoon <tt>/etc/apt/sources.list</tt> rivi
deb http://www.ubuntu.fi/voikko/ubuntu/ VERSIO/
Ja korvaa VERSIO Ubuntusi versiolla (dapper tai edgy). Tämän jälkeen Voikon paketit löytyvät pakettivarastoista. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät [http://voikko.sourceforge.net/linux-jakelut.html Voikon sivuilta].

==Aiheesta muualla==
*[http://voikko.sourceforge.net Voikon kotisivu]
*[http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=4621.0 Asennusohje] Ubuntulle ja muille Debian-pohjaisille jakeluille Ubuntun keskustelualueella
*[http://ap1.pp.fi/mozilla/mozilla+voikko.html Asennusohje Mozilla-ohjelmistoihin]

[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]

Soikko

2007-12-03T19:16:41Z

194.251.240.117: /* Oo2-soikon asennus */

'''Huomio! Tämä artikkeli käsittelee vanhaa ohjelmistoa, jonka kehitys on jo päättynyt.'''

Soikko on Pasi Ryhäsen kehittämä suomen kielen oikoluku- ja tavutusohjelma, joka voidaan kytkeä joihinkin vanhoihin [[OpenOffice.org|OpenOffice.orgin]] versioihin. Alkuperäinen Soikko on saatavilla OpenOffice.orgin versioon 1.1 [http://users.tkk.fi/~pry/soikko/ Soikon kotisivuilta]. OpenOffice.org 2:n kanssa on käytetty [http://www.lemi.fi/oo2-soikko/ Oo2-soikkoa].

Soikkoa voi kuka tahansa käyttää ja levittää vapaasti, mutta sen lähdekoodi on suljettu eikä sitä voi muokata muut kuin tekijä itse. Soikkoa ei ole kukaan kehittänyt moneen vuoteen, ja sen sovittaminen toimivaksi nykyisten ohjelmistojen kanssa käy yhä vaikeammaksi. Esimerkiksi 64-bittisten käyttöjärjestelmien kanssa Soikkoa ei ole saatu lainkaan toimimaan. Näin ollen Soikko jää vähitellen pois käytöstä. Sen korvaa vapaa, avoimen lähdekoodin oikolukujärjestelmä nimeltä [[Voikko]].

==Oo2-soikon asennus==

===[[Gentoo]]===
Gentooseen on saatavana [[Ebuild|ebuildi]]. Se löytyy Gentoon [http://bugs.gentoo.org/show_bug.cgi?id=17299 bugzillasta].

==Katso myös==
*[[Voikko]]

[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]

Unicode

2007-04-14T20:46:10Z

194.251.240.117:

{{perustietoa}}
[[wikipedia:fi:Unicode|Unicode Wikipediassa]]

'''Unicode''' on standardi, joka muun muassa määrittelee useimmille maailman kirjoitusmerkeille omat merkkikoodinsa. Standardin tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet hyvin erilaiset ja keskenään huonosti yhteensopivat merkistöt. Suomessa on Linux-koneissa käytetty enimmäkseen ISO-8859-15-merkistöä. Vanhojen merkistöjen ongelma on, että niiden merkkivalikoima on hyvin rajallinen, esimerkiksi 256 merkkiä. Se yleensä tarkoittaa, että samalla merkistöllä ei voida esittää useita kovin erilaisia kieliä. Esimerkiksi sama tekstitiedosto tai sähköpostiviesti ei voi sisältää tekstiä kuin niillä kielillä, joita kyseisellä merkistöllä voidaan esittää. Tämä ei kenties häiritse yksittäistä tietokoneenkäyttäjää, mutta sitä mukaa, kun kansainvälinen tietoliikenne on lisääntynyt, on myös lisääntynyt tarve luoda kaikille yhteinen standardi kirjoitusmerkkien esittämiseksi.

Unicode pyrkii ratkaisemaan vanhojen merkistöjen rajallisuuteen liittyvät ongelmat luomalla merkistön, joka sisältää kaikki nykyiset (ja jopa entiset) kirjoitusjärjestelmät. Unicode-standardi käsittää 1 114 112 merkkipaikkaa, ja ne yksilöidään U+xxxx-muotoisella tunnuksella, jossa ”xxxx” on merkin numerokoodi heksadesimaalimuodossa (16-järjestelmä). Mahdolliset koodit ovat U+0000..U+10FFFF. Käytännössä ihan jokainen merkkipaikka ei viittaa mihinkään kirjoitusmerkkiin, vaan mukana on jonkin verran myös erilaisia ohjauskoodeja tietokonetta varten sekä Unicode-standardiin liittyvää erikoistietoa. Joka tapauksessa merkkipaikkoja on niin paljon, että kaikki olemassa olevat ja jo historiaan jääneet kirjoitusmerkit mahtuvan mukaan. Tästä huolimatta merkkipaikkoja on runsaasti tyhjillään tulevaisuuden varalta ja kaikkia tuskin tarvitaan koskaan. Mukana on myös suuri joukko tarkoituksella määrittelemättömiä, yksityiseen käyttöön varattuja merkkipaikkoja.

Unicode-merkkejä sisältävää tekstiä voidaan tallentaa tietokoneelle useilla eri tavoilla. Linuxissa ja yleensäkin tietoliikenteessä käytetty Unicoden koodaustapa on nimeltään '''UTF-8'''. Tässä koodauksessa yksi Unicode-merkki vie tallennustilaa 1–4 oktettia eli 8 bitin tavua. ASCII-merkistöön kuuluvat merkit (U+0000..U+007F) esitetään UTF-8:ssa sellaisenaan, yhtenä tavuna, joten ASCII on täysin UTF-8-yhteensopiva. Se onkin Linuxissa tärkeää, koska siinä käytetään paljon ASCII-muodossa olevia asetustiedostoja ja käynnistysskriptejä. Muiden kuin ASCII-merkkien esittämiseksi tarvitaan avuksi lisätavuja, ja esimerkiksi suomen kieleen kuuluvien ä- ja ö-kirjainten esittämiseen tarvitaan kaksi tavua.

UTF-8:n lisäksi on olemassa muitakin koodaustapoja, esimerkiksi UTF-16 ja UTF-32. UTF-16:ssa merkit esitetään joko yhtenä 16-bittisenä lukuna, tai mikäli merkin koodi on sitä suurempi, niin kahden 16-bittisen luvun muodostamana nk. sijaismerkkiparina (surrogate pair). UTF-32:ssa merkki esitetään aina yhtenä 32-bittisenä lukuna. Kuten todettu, Linuxissa käytetään pääasiassa UTF-8:aa. Ohjelmat voivat kuitenkin sisäisesti käyttää muitakin koodaustapoja, ja ohjelmien tekijät voivat vapaasti valita omaan ohjelmaansa sopivan tavan tallentaa tietoa.

Nykyisin monet Linux-jakelut käyttävät UTF-8:aa oletuksena. Tämän voi havaita siitä, että järjestelmän käyttämien lokaalien nimessä on ”.UTF-8”. Esimerkiksi Suomessa käytetään lokaalia nimeltä ”fi_FI.UTF-8”. Tällaista lokaalia käytettäessä järjestelmä tukee Unicodea ja mm. tiedostojen nimiin ja tekstitiedostoihin on periaatteessa mahdollista kirjoittaa kaikkia Unicode-merkkejä. Käytännössä mikään fontti ei ihan kaikkia merkkejä kykene näyttämään.

== Tekstitiedostot ==

Jos omassa Linux-järjestelmässä on aiemmin ollut käytössä ISO-8859-15-merkistö (esimerkiksi lokaali fi_FI@euro) ja sittemmin on siirrytty UTF-8:aan, täytyy omat tekstitiedostot muuttaa UTF-8-koodatuiksi, jotta niiden sisältö näkyisi oikein. Yksi tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa sitten teksti uudella koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentotulkin ja [[recode]]-ohjelman käyttö:
recode ISO-8859-15..UTF-8 tiedosto.txt
Tiedostojen nimissä käytetyn merkistön muuntaminen onnistuu [[convmv]]-nimisellä ohjelmalla.

== [[Tiedostojärjestelmä]]t ==

=== EXT3 ===

EXT3 on Linuxissa yleisesti käytetty tiedostojärjestelmä. Se tukee täydellisesti Unicodea ja UTF-8:aa mutta tekee sen tavallaan tietämättään. EXT3-tiedostojärjestelmä ei välitä, mitä merkkejä tiedostojen nimissä on eikä tallenna mitään tietoa käytetystä merkistöstä tai sen koodaustavasta. Se vain tallentaa ne raa’asti tavujonoina. Tiedostojärjestelmää lukiessaan Linux tulkitsee tiedostojen nimet käytössä olevan lokaalin perusteella. Jos käytössä on UTF-8-lokaali (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), niin järjestelmä katsoo, että tiedostojen nimet ovat UTF-8-koodattuja. Tästä seuraa sellainen ikävä asia, että jos tiedostojen nimet on kirjoitettu käyttäen eri lokaalia kuin mikä parhaillaan on käytössä, niin todennäköisesti nimet eivät näy oikein. Tiedostojen nimien muuttaminen merkistökoodauksesta toiseen onnistuu [[convmv]]-ohjelmalla.

=== NTFS ===

NTFS on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä, ja sitä käytetään Windows-koneissa. Monet Linux-käytäjät pitävät koneellaan myös Windowsia ja liittävät Windowsin kiintolevyosiot osaksi Linux-järjestelmää, joten tässä yhteydessä on syytä kertoa, kuinka se tehdään mahdollisimman yhteensopivasti.

NTFS tukee Unicodea, ja se tallentaa tiedostojen nimet aina UTF-16-muodossa. Jotta kaikki tiedostojen nimet näkyisivät oikein Linuxissa, täytyy Linuxissa olla käytössä UTF-8-lokaali. NTFS-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy [[mount]]-komennolle vielä kertoa, mikä merkistö Linuxissa on käytössä, koska vasta tämän tiedon avulla NTFS:llä olevat tiedostojen nimet osataan muuttaa UTF-16:sta Linuxin ymmärtämään muotoon. UTF-8-lokaalia käytettäessä annetaan [[mount]]-komennolle optioksi ”nls=utf8”. Sen voi tehdä esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa seuraavan esimerkin tapaan:
/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs nls=utf8,uid=1000 0 0
Katso lisätietoja [[fstab]]-sivulta sekä Linuxista komennoilla <tt>man mount</tt> ja <tt>man fstab</tt>.

=== FAT ===

Myös FAT on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään paitsi Windowsissa mutta hyvin yleisesti myös USB-muistien, digikameroiden ja kannettavien MP3-soittimien tiedostojärjestelmänä. Pitkissä tiedostojen nimissä myös FAT tukee Unicodea, ja se periaatteessa tallentaa nimet UTF-16-muodossa. Ikänsä vuoksi FAT tukee kuitenkin vain Unicoden ensimmäisiä versioita ja merkkejä vain nk. Basic Multilingual Planesta (U+0000..U+FFFF). FATin tukema merkkivalikoima käsittää kuitenkin suurimman osan maailman kirjoitusmerkeistä, joten sen Unicode-tuki on useimpien kielten näkökulmasta varsin hyvä.

Samoin kuin NTFS:ssä, myös FAT-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy Linuxille kertoa, mihin muotoon tiedostojen nimet täytyy muuttaa. Käytettäessä Linuxissa UTF-8-lokaalia, täytyy FAT-tiedostojärjestelmä liittää Linuxiin antamalla [[mount]]-komennolle optioksi ”utf8”. Siten [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostoon laitettaisiin esimerkiksi rivi:
/dev/hdb5 /media/windows-d vfat utf8,dmask=777,fmask=666 0 0

== Ohjelmat ==

Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8-merkistökoodauksen käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.

Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.
LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi
Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.

Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.

=== Emacs ===

GNU [[Emacs]] toimii UTF-8:n kanssa, kunhan .emacsrc:ssä on seuraava rivi.
(prefer-coding-system 'utf-8) (set-keyboard-coding-system 'utf-8) (set-terminal-coding-system 'utf-8)

=== Vim ===

[[Vim]] tukee UTF-8:aa automaattisesti, jos käytössä on UTF-8-lokaali. Nykyiset Vimin versiot tukevat kutakuinkin täydellisesti kaikkia muitakin merkistöjä ja eri koodaustapoja. Tallennettavan tiedoston merkistöön voi vaikuttaa muuttujan 'fileencoding' avulla. Muokattavan tekstin merkistö on muuttujassa 'encoding'.

== IRC ==

Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta siirrosta luonnollisesti hidastaa se, että monet asiakasohjelmat eivät tue UTF-8-merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta myös se, että vain muutama asiakasohjelma saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista asiakasohjelmista löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön automaattinen tunnistus. Muutamilla kanavilla sai vuodenvaihteessa merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, ja siirtyminen tehtiin joillain [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat kanavilla] kokonaan. Nämä kanavat ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi pieni vähemmistö.

Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.

=== ChatZilla ===

Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.

=== Irssi ===

[[Irssi]] 0.8.10 tukee merkistömuutoksia nykyisessä vakaassa versiossaan ja sitä edeltäneissä release candidateissa rc5:stä eteenpäin. Tämä mahdollistaa merkistön valinnan kanavakohtaisesti, kuten myös sen, että tästä riippumatta voidaan esimerkiksi lokit kirjoittaa aina UTF-8-muodossa. Tärkeimmät asetukset ovat <tt>/set term_charset <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa terminaalin käyttämän merkistön), <tt>/set recode_out_default_charset</tt> (asettaa oletusmerkistön lähtevälle tekstille) ja <tt>/recode add <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistön automaattinen tunnistus toimii käytännössä luotettavasti.

Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat eivät sisällä sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. <tt>/set term_type utf8</tt> tai <tt>/set term_type 8bit</tt> on asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää. rc5 ja rc6-versioissa recode-toiminto oli kehitysasteella, joten toimivuus ja ominaisuudet eivät ole täydellisiä. Mikäli mahdollista, nämä versiot kannattaa tietenkin päivittää uusimpaan vakaaseen versioon.

Erään ongelman muodostavat kanavat, joiden nimissä käytetään esimerkiksi Latin1-merkkejä, suomenkielisillä kanavilla yleensä ääkkösiä. UTF-8-terminaalilla niitä ei suoraan voi kirjoittaa ja UTF-8:lla kirjoitettu kanava #ääkkönen tietenkin on irc-serverin kannalta täysin eri kanava kuin vastaava nimi Latin1:llä kirjoitettuna. Ongelman voi kiertää esimerkiksi käyttämällä komennon ''/join #ääkkönen'' sijaan ''/eval''-komentoa, jolloin merkkien numerokoodeja voidaan kirjoittaa suoraan esimerkiksi oktaaleina: ''/eval /join \344\344kk\366nen''. Merkkien koodeja voi tarkistaa esimerkiksi [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html tästä taulukosta].

=== KVIrc ===

IRC-client [[QT]]/[[KDE|KDE:lle]]. Tukee suoraan merkistön automaattista tunnistusta. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla <tt>UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -> Western, Latin 1 + Euro)</tt>.

KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.

=== mIRC ===

mIRC ei ole Linux-ohjelma, mutta monet käyttävät Windowsissa vanhoja versioita siitä ja valittavat UTF:stä juuri siksi että skandit eivät näy heillä. Kuitenkin mIRCin uusi 17.2.2006 julkaistu versio 6.17 osaa näyttää oikein myös UTF-8-koodatut skandit oletusasetuksilla.

=== Wireless IRC ===

Ei tue merkistön automaattista tunnistusta, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.

=== X-Chat ===

Verkkokohtainen merkistön voi valita asetuksista. Merkistön automaattinen tunnistus on käytössä vain kun UTF-8-merkistö on valittu.

X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.

=== jmIrc ===

Asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n, tukee myös merkistön automaattista tunnistusta.

== Linkkejä ==

* Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet asiakasohjelmien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]
* [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Debian GNU/Linux

2007-04-13T16:41:07Z

194.251.240.117: /* Debianin versiot */

[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.

== Yleistä ==

[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11 erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:partman-auto_choose_recipe_0.png|200px|thumb|Debian GNU/Linux 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 21 romppua (tai 3 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.

== Debianin versiot ==

Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 4.0 ja nimeltään ''Etch''; se julkaistiin 8. huhtikuuta 2007. Nykyinen testattava (testing) versio – eli seuraava vakaa versio – on nimeltään ''Lenny''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].

Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää järjestelmää, jonka toimivuus on hyvin testattu ja joka ei muutu liian usein, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.

Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin, kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan.

== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==

Keskustelupaikkoja:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]
Suomenkielinen Debian yhteisö: * [http://www.linux-paja.com/foorumi Open Source Palveluita ja -Tietoa ]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

== Debianiin osallistuminen ==

Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

=== Debianin suomentaminen ===

Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

== Debian-linkkejä ==

* [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)

== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==

* [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) – ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] – suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) ja [[Kubuntu]] – "Linux ihmisille". Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.
* [[Corel Linux]] 1999-2001 julkaistu kaupallinen Linux-jakelu.

[[Luokka:Jakelut]]

Debian GNU/Linux

2007-04-13T16:38:07Z

194.251.240.117: /* Debianin versiot */

[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.

== Yleistä ==

[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11 erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:partman-auto_choose_recipe_0.png|200px|thumb|Debian GNU/Linux 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 21 romppua (tai 3 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.

== Debianin versiot ==

Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 4.0 ja nimeltään ''Etch''; se julkaistiin 8. huhtikuuta 2007. Nykyinen testattava (testing) versio – eli seuraava vakaa versio – on nimeltään ''Lenny''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].

Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää järjestelmää, jonka toimivuus on hyvin testattu ja joka ei muutu liian usein, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös käyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhön.

Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut saattavat valita myös epävakaan version, ja näin hän pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin, kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan.

== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==

Keskustelupaikkoja:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]
Suomenkielinen Debian yhteisö: * [http://www.linux-paja.com/foorumi Open Source Palveluita ja -Tietoa ]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

== Debianiin osallistuminen ==

Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

=== Debianin suomentaminen ===

Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

== Debian-linkkejä ==

* [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)

== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==

* [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) – ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] – suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) ja [[Kubuntu]] – "Linux ihmisille". Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.
* [[Corel Linux]] 1999-2001 julkaistu kaupallinen Linux-jakelu.

[[Luokka:Jakelut]]

Debian GNU/Linux

2007-04-13T16:28:18Z

194.251.240.117: /* Debianin versiot */

[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.

== Yleistä ==

[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11 erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:partman-auto_choose_recipe_0.png|200px|thumb|Debian GNU/Linux 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 21 romppua (tai 3 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.

== Debianin versiot ==

Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 4.0 ja nimeltään ''Etch''; se julkaistiin 8. huhtikuuta 2007. Nykyinen testattava (testing) versio – eli seuraava vakaa versio – on nimeltään ''Lenny''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].

Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää järjestelmää, jonka toimivuus on hyvin testattu ja joka ei muutu liian usein, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja se myös tukee uudempia oheislaitteita. Jotkut saattavat valita myös epävakaan version, ja näin hän pääse kokeilemaan kaikkein uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin, kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan.

== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==

Keskustelupaikkoja:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]
Suomenkielinen Debian yhteisö: * [http://www.linux-paja.com/foorumi Open Source Palveluita ja -Tietoa ]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

== Debianiin osallistuminen ==

Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

=== Debianin suomentaminen ===

Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

== Debian-linkkejä ==

* [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)

== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==

* [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) – ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] – suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) ja [[Kubuntu]] – "Linux ihmisille". Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.
* [[Corel Linux]] 1999-2001 julkaistu kaupallinen Linux-jakelu.

[[Luokka:Jakelut]]

Debian GNU/Linux

2007-04-13T16:23:51Z

194.251.240.117: /* Debianin versiot */

[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.

== Yleistä ==

[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11 erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:partman-auto_choose_recipe_0.png|200px|thumb|Debian GNU/Linux 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 21 romppua (tai 3 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.

== Debianin versiot ==

Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 4.0 ja nimeltään ''Etch''; se julkaistiin 8. huhtikuuta 2007. Nykyinen testattava (testing) versio – eli seuraava vakaa versio – on nimeltään ''Lenny''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].

Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää järjestelmää, jonka toimivuus on hyvin testattu ja joka ei muutu liian usein, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheudu turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Jotkut tietokoneharrastajat saattaa kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja se myös tukee uudempia ohjeislaitteita. Jotkut saattavat valita myös epävakaan version, ja näin hän pääse kokeilemaan kaikkein uusimpia ohjelmaversioita. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin, kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin korjaamaan.

== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==

Keskustelupaikkoja:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]
Suomenkielinen Debian yhteisö: * [http://www.linux-paja.com/foorumi Open Source Palveluita ja -Tietoa ]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

== Debianiin osallistuminen ==

Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

=== Debianin suomentaminen ===

Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

== Debian-linkkejä ==

* [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)

== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==

* [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) – ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] – suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) ja [[Kubuntu]] – "Linux ihmisille". Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.
* [[Corel Linux]] 1999-2001 julkaistu kaupallinen Linux-jakelu.

[[Luokka:Jakelut]]

Debian GNU/Linux

2007-04-13T15:48:37Z

194.251.240.117: /* Yleistä */

[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana.

== Yleistä ==

[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11 erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:partman-auto_choose_recipe_0.png|200px|thumb|Debian GNU/Linux 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 21 romppua (tai 3 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.

== Debianin versiot ==

Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 4.0 ja nimeltään ''Etch''; se julkaistiin 8. huhtikuuta 2007. Nykyinen testattava (testing) versio – eli seuraava vakaa versio – on nimeltään ''Lenny''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].

== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==

Keskustelupaikkoja:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]
Suomenkielinen Debian yhteisö: * [http://www.linux-paja.com/foorumi Open Source Palveluita ja -Tietoa ]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] Linux-tekijä-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

== Debianiin osallistuminen ==

Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa projektiin mukaan. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

=== Debianin suomentaminen ===

Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ Gnomen] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee käännösapua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

== Debian-linkkejä ==

* [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)

== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==

* [[AGNULA/DeMuDi]] ([http://www.agnula.org/]) – ääni- ja videoalan ammattilaisille suunniteltu, vapaista ohjelmistoista koostuva jakelu.
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnetuin esittely-CD-tyyppinen Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.
* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] – suosittu Debian-pohjainen jakelu, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. Sisältää monia epävapaita tai patenttilainsäädännön takia laillisuudeltaan kyseenalaisia komponentteja.
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]) ja [[Kubuntu]] – "Linux ihmisille". Ubuntu on vahvoilla taustaresursseilla tehtävä puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjäystävällinen, ilmainen Linux. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Ubuntu on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta sisältää Debianiin verrattuna joitain rajoitetuiksi merkittyjä komponentteja laitteistotuen lisäämiseksi.
* [[Corel Linux]] 1999-2001 julkaistu kaupallinen Linux-jakelu.

[[Luokka:Jakelut]]

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2006-09-14T08:01:34Z

194.251.240.117: /* Java */

[[Fedora Core|FC5:n]] asennus ja mukauttaminen

- "The best thing about being me, there's so many me's" --Matrix 2 Reloaded

==Fedora Core 5:n graafinen asennus==

*Aloita asennus painamalla enter 1. ikkunassa. Boot kohdan muita kirjoitettavia vaihtoehtoja pääset katsomaan valitsemalla F2. Esimerkiksi kirjoittamalla linux askmethod, voit suorittaa asennuksen http- tai ftp-palvelimelta.

*Ennen varsinaisen asennuksen alkua, voit testata asennusmediasi kunnon. Voit hypätä kyseisen testin yli valitsemalla Skip. Tämän jälkeen sinut toivotetaan tervetulleeksi asennukseen.

*1. ikkunan jälkeen pääset valitsemaan asennuskielen, joka nykyisellään voi olla myös suomi. Valitse English.

*Valitse näppäimistö: Finnish (Latin1).

*Mikäli sinulla on kovalevylläsi entuudestaan jo aiempi Fedoran versio asennettuna, sinulta kysytään haluatko päivittää vai suorittaa uuden puhtaan asennuksen. Valitse ylempi vaihtoehto: Install Fedora Core (olethan tehnyt varmuuskopion kaikesta).

*Suorita osiointi haluamallasi tavalla (tarkempia ohjeita aiemmissa ohjeissa (fc3 ja fc4 asennus).

===Käynnistyslataaja ===

*Aseta tarvittaessa [[Grub]]in salasana Boot loader kohdassa (muuten pääkäyttäjän salasana on asiantuntevan käyttäjän aivan liian helposti [[root|muutettavissa]]). Voit tarvittaessa myös muuttaa käynnistettäessä näkyvien vaihtoehtoisten järjestelmien nimet (esimerkiksi Other -> Windows).

*Jos koneessa on kaksi käyttöjärjestelmää (tai toista ollaan juuri nyt asentamassa ja Windows on entuudestaan), niin käynnistyksenlataaja voidaan sijoittaa joko MBR:lle tai boot-osion ensimmäiselle sektorille. Koska luultavimmin haluat Linuxin hoitavan lataamisen, älä tee muutoksia oletukseen.

===Verkkoasetukset===

*Tee tarvittavat verkkoasetukset. Monissa kiinteissä liittymissä asetukset tulevat [[DHCP]]-palvelimelta, joten ainut mitä sinun kannattaa muuttaa on kohta <tt>hostname</tt>.Ilman muutoksia koneesi nimi on localhost.localdomain. Yleensä nimeksi asetetaan jotakin tyyliin petenkone.omaverkko.invalid, mikä vastaa muodoltaan julkisten palvelinten nimiä, kuten vaikka wiki.linux.fi.

===Aikavyöhyke ja pääkäyttäjän salasana===
*Jos asut Suomessa, valitse aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.

*Anna pääkäyttäjän salasana. Käytä aina riittävän pitkää salasanaa, jotta sen murtaminen ei olisi helppoa. On myös suositeltavaa käyttää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita sekä muita erikoismerkkejä. Jatkossa myös salasanan vaihto säännöllisin väliajoin ei ole huono idea.

==Asennettavat paketit==

*Suositeltavinta olisi asentaa minimiasennus ja sen jälkeen ainoastaan tarvittavat paketit yksi kerrallaan, mutta varsinkin kouluissa ei ole mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle omaa kovalevyä, koneesta puhumattakaan. Asennetaan siis sopiva peruskokoonpano.

*Valitse oletuksena olevan Office and Productivity lisäksi Software Development sekä siirrä alareunasta valinta kohtaan Customize now.

*Lisää ja poista haluamasi paketit. Tässä ohjeessa valitaan oletuksien lisäksi seuraavat:
*Kaikki KDE:n paketit
*Application
*-Editors kohtaan lisäksi emacs
*-Games and Entertainment valitaan kaikki
*-Graphical Internet kohtaan lisäksi gftp
*-Graphics kohtaan lisäksi xfig
*-Office/Productivity kohtaan lisäksi xpdf
*-Sound and Video kohdasta poista ensin kaikki ja valitse ainoastaan k3b, kdemultimedia ja mkisofs
*Development
*-KDE Software Development
*-Legacy Software Development
*Base System
*-Dialup Networking Support pois (paitsi jos todella tarvetta)
*-Legacy Software Support
*-System Tools ja oletuksien lisäksi mc
*Languages
*-Finnish Support

*Kun olet varma, että kaikki haluamasi paketit on valittu, niin valitse Next.

*Pääset vihoviimeiseen ikkunaan ja olet valmis siirtymään ansaitulle kahvitauolle. Valitse next ja asennus alkaa (jos asennat cd-levyiltä, niin vaihtele niitä pyydettäessä)...

REBOOT (poista asennusmedia)

===Uudelleenkäynnistyksen jälkeen===

*Tervetuloikkuna -> Next
*Hyväksy Lisenssisopimus -> Forward
*Ei muutoksia palomuuriin (Onhan salasanasi varmasti riittävän hankala, jos jätät ssh:n) -> Forward
*Ei muutoksia SELinux asetuksiin -> Forward
*Muuta oikea aika -> Forward
*Valitse oikea monitorin tyyppi ja resoluutio -> Forward
*Lisää käyttäjä (itse lisään käyttäjän nimeltä timka, joka myöhemmissä esimerkeissä). Tässä kohdin mahdollisuus Kerberos / NIS -kirjautumiseen (Use Network Login) -> Forward
*Äänikortin tunnistus (Play test sound -painike) -> Finish

*Kirjaudu sisään luomallasi käyttäjätunnuksella (esim. timka). Mikäli haluat käyttää [[KDE]]:tä [[Gnome]]n sijaan, valitse Session (Istunto) ja KDE.

==Päivitysvaihtoehdot==
===RedHat Network Alert Notification===
*RedHat Network Alert Notification toolia ei enää ole Fedora Core 5:ssa. Se on korvattu pup-ohjelmalla (Software Updater), joka toimii käyttöliittymänä yum-komennolle. RedHat Network Alert Notificationin avulla voit päivittää järjestelmäsi vaivattomasti ja tiedotus uusista paketeista tulee automaattisesti. Yksittäiselle käyttäjälle menetelmä on hyvä, mutta kouluttajalle ja suurille määriä työasemia tämä menetelmä ei ole suositeltava tällaisenaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa menetelmää.

===Yum:in konfigurointi===
Näin konfiguroit yum:in

1. Avaa pääte

2. Siirry pääkäyttäjätilaan

3. su -

4. Aja seuraavat komennot poistaaksesi yum.conf-tiedostosi ja korvataksesi sen uudella

5. cd /etc

6. mv -f yum.conf yum.conf.bak

7. wget http://www.fedorafaq.org/samples/yum.conf

8. Lisäksi asenna yum-konfiguraation vielä seuraavaa repo komentoa käyttäen:

rpm -Uvh http://www.fedorafaq.org/yum http://rpm.livna.org/livna-release-5.rpm

HUOM: Tässä annettu yum-konfiguraatio päivitetään silloin tällöin vaihtelevista syistä. Lisää tietoa saat repoista ja muista fedoraa koskevista aiheesta suomenkiellä osoitteesta http://www.linux-paja.com

===Yum===
*Päivitetään järjestelmä yumin avulla. 
Käynnistä terminaali (F – System – Terminal) ja muutu siinä pääkayttäjäksi:

[timka@kapanen ~]$ su 
Password: 
[root@kapanen ~]# 

*Päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size XXX M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
*Hyväksy salausavaimien hakeminen vastaamalla y:
Is this ok [y/N]: y 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

==Palvelut==

Käynnistä palvelujen asetustyökalu komennolla ntsysv. Navigoida voit nuolinäppäimillä sekä TABilla. Palvelun valinta tapahtuu välilyönnillä.
[root@kapanen ~]# ntsysv

*<tt>Network manager ja NetworkManagerDispatcher</tt> vaihtaa verkkoyhteyden automaattisesti parhaimpaan saatavilla - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>acpid (Advanced Configuration and Power Interface event daemon)</tt> kuuntelee ACPI-tapahtumia. Älä poista käytöstä.

*<tt>anacron</tt> suorittaa croniin ajatetut tehtävät, joita ei ole suoritettu koneen ollessa suljettuna - älä poista käytöstä.

*<tt>apmd (Advanced Power Management (APM) daemon)</tt> tarkkailee akun tilaa - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>atd</tt> suorittaa at-komennolla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>auditd</tt> tallentaa ytimen lähettämät viestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>avahi-daemon ja avahi-dns-confd</tt> Helpottaa lähiverkon koneiden löytämisen ilman dns-palvelinta. Luultavimmin et tarvitse kumpaakaan.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>bluetooth</tt>: Bluetooth-laitteiden löytäminen ja autentikointi riippuu laitteistostasi.

*<tt>cpuspeed</tt> tiputtaa cpu:n nopeutta virran säästämiseksi.

*<tt>crond</tt> suorittaa cronilla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>cups (Common Unix Print System)</tt> on tulostuksen hallintaohjelma. Älä poista käytöstä jos tarvitset tulostinta.

*<tt>cups-config-daemon</tt>: Älä poist käytöstä jos käytät cupsia.

*<tt>dhcdbd</tt>: Rajapinta DBUS-väylälle dhcp:n kontrollointiin. Älä käynnistä

*<tt>diskdump</tt>: Älä käynnistä

*<tt>firstboot</tt>: On jo käyty läpi eli voit poistaa käytöstä.

*<tt>gpm</tt> tuo hiirituen tekstipohjaisille sovelluksille, kuten MC. Älä poista käytöstä.

*<tt>haldaemon</tt> kerää ja ylläpitää tietoa raudan tilasta. Älä poista käytöstä.

*<tt>hidd</tt>: Sama kuin bluetooth

*<tt>hplip</tt>: Tukee HP:n tulostimia. Jos moinen löytyy, niin älä poista käytöstä

*<tt>httpd</tt>: Apache web server. Käynnistä jos haluat pitää palvelinta.

*<tt>iptables</tt>: Palomuuri. Älä poista käytöstä

*<tt>irda</tt>: Infrapunaohjain. Käytä jos sinulla on infrapunaportti.

*<tt>irqbalance</tt>: Poista käytöstä jos koneessasi on vain yksi prosessori.

*<tt>kudzu</tt>: käynnistyksen yhteydessä tehtävä uusien laitteiden etsintä: jos ei ole tulossa muutoksia koneeseen tai se aiheuttaa ongelmia, niin poista käytöstä nopeuttaaksesi latausta, muuten voit jättää myös käyntiin.

*<tt>lisa</tt> tarjoaa verkkoympäristön tapaisen palvelun. Älä käynnistä jollet tarvitse sitä erikseen.

*<tt>lmsensor</tt> tarkkailee emolevyn ja prosessorin arvoja (lämpötilaa, jännitettä, tuulettimia) jos tuki emolevyllesi löytyy. Kannattaa käyttää.

*<tt>mdmonitor</tt>: [[Ohjelmistopohjainen RAID|Ohjelmistopohjaisen raidin]] tai LVM:n tarkkailu ja hallinta. Luutavimmin et tarvitse.

*<tt>mdmpd</tt>: [[RAID]]in tarkkailuun. Jollei raidia, älä käynnistä.

*<tt>messagebus</tt> eli dbus-daemon-1 välittää järjestelmäviestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>named</tt> DNS-palvelin (BIND). Älä käynnistä jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netdump</tt> lähettää kaatumistapauksessa kaikki logit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netfs</tt>: jollet liitä mitään tiedostojärjestelmiä verkon yli ([[NFS]], [[Samba]], [[NCP]]), niin voit ottaa tämän pois käytöstä.

*<tt>netplugd</tt> tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun scriptin niiden tilan vaihtuessa.

*<tt>network</tt> hallinnoi verkkokortteja. Älä poista käytöstä jos sinulla on verkkokortti.

*<tt>[[NFS]]</tt>: [[NFS]]-jakoihin. Jollet tiedä tarvitsevasi nfs-jakoja, älä ota käyttöön.

*<tt>nfslock</tt>: jollei NFS-jakoja, niin et tarvitse tätäkään.

*<tt>nscd</tt>: NIS, NIS+, LDAP tai hesiod nimipalveluiden käyttöön. Luultavasti et tarvitse.

*<tt>ntpd</tt>:n avulla voit hakea koneen kelloon ajan verkkopalvelimelta. Voit halutessasi ottaa käyttöön.

*<tt>nvidia</tt>: Jos sinulla on nvidian näytönohjain, niin jätä päälle.

*<tt>pcmcia</tt>: Mahdollistaa pcmcia-korttien käytön (yleisiä kannattavissa). Ei välttämättä tarvitse poistaa, vaikka et tarvitsisikaan, koska ei kuluta resursseja konfiguroimattomana.

*<tt>portmap</tt>: [[NFS]] ja [[NIS]] protokollat tarvitsevat tätä, sinä luultavasti et.

*<tt>psacct</tt>: Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun, et luultavimmin tarvitse tätä.

*<tt>rdisc</tt>: Löytää reitittimet lähiverkossa - löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä

*<tt>readahead ja readahead_early</tt>: Nopeuttavat ohjelmien käynnistymistä. Jätä käyttöön.

*<tt>rpcgssd, rpcidmapd ja rpcsvcgssd</tt>: NFSv4 palvelut, jos et käytä [[nfs]]-jakoja, poista käytöstä.

*<tt>saslauthd (Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon)</tt>: Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin, et luultavasti tarvitse.

*<tt>sendmail</tt>: Jollet pyöritä sähköpostipalvelinta (siis pelkkä postinlukeminen ei ole sitä), ota pois käytöstä.

*<tt>smartd</tt>: Tarkkailee levyjä, jätä päälle

*<tt>spamassassin</tt>: roskapostisuodattaja yleensä sähköpostipalvelimen yhteydessä (myös yksittäiselle käyttäjälle). Älä ota käyttöön.

*<tt>sshd</tt>: Suojatut yhteydet koneiden välillä. Jätä käyttöön.

*<tt>syslog</tt> mahdollistaa logien keräämisen. Jätä käyttöön.

*<tt>vncserver</tt>: Graafinen etähallinta, älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>winbind</tt>: Mahdollistaa käyttäjätunnusten synkronoinnin [[Samba]]n ja Windows-palvelimen välillä. Älä ota käyttöön, jollet erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>wpa_supplicant</tt>: Langattomiin verkkokortteihin. Jollet tunne tarvetta, niin älä käynnistä

*<tt>xfs</tt>; [[X]]:n fonttipalvelin. Jätä käyttöön.

*<tt>ypbind</tt>: [[NIS]] käyttöä varten. Älä ota käyttöön.

*<tt>yum</tt> mahdollistaa automaattiset yumin avulla tapahtuvat päivitykset. Älä ota käyttöön.
 
*Valitse OK

*Käynnistä koneesi uudelleen, antamalla terminaalissa komento reboot, jotta saat uuden päivityksessä mahdollisesti tulleen ytimen (kernel) käyttöösi ja saat helposti tipuettua turhat käynnistetyt palvelut pois käytöstä. Mikäli uutta ydintä ei tullut, uudelleenkäynnistys ei ole välttämätön.

[timka@kapanen ~]$ reboot

==Järjestelmän käyttö==

Linux-järjestelmäsi on nyt valmis (ainakin tietyiltä osin), mutta mitä sillä sitten tekisi ja miten? Käydään läpi peruskäyttöä tutustumalla ohjelmiin ja niiden asetuksiin, asennetaan lisäohjelmia sekä hienosäädetään järjestelmää.

===Selain===

Selaimena löytyy firefox 1.5.0.1 tai uudempi. Selaimen oletuksena tallennushakemistona on työpöytä, joka ei ole paras mahdollinen.

Avaa terminaali ja luo siellä hakemisto imut mkdir komennon avulla, siirry kyseiseen kansioon (cd) ja totea se tyhjäksi (ls):

[timka@kapanen ~]$ mkdir imut 
[timka@kapanen ~]$ cd imut 
[timka@kapanen imut]$ ls 
[timka@kapanen imut]$ 

Kyseinen hakemiston luonti onnistuu graafisesti yhtälailla helposti (F – Home sekä Edit – Create New – Folder tai vaihtoehtoisesti sama hiiren oikean alta).

Määritä selaimen asetuksiin downloads hakemistoksi äsken luomasi imut (edit – preferences – downloads – Save all files to this folder – Browse – imut – Open - Ok). Voit myös määrittää Firefoxin joka kerta erikseen kysymään lataushakemistoa.

====Selaimen oletuskielen vaihtaminen====

Useat sivut tarkistavat selaimesi oletuskielen ja näyttävät sen mukaan sinulle sopivan kielisen version sivustoistaan. Valitse selaimessa edit – preferences – advanced - Edit Languages ja lisää listaan Finnish [fi] sekä nosta se ylimmäiseksi Move Up -painikkeella.

====Selaimen pluginit====

Flash ja Java löytyvät usealta saitilta, joten ne on syytä saada toimimaan (aivan pakko niitä ei ole asentaa, ilman niitäkin kyllä pärjää). Muista sulkea selain aina ennen plug-inien asentamista!

=====Flash=====
Hae fedora coren flash-plugin selaimella imut hakemistoon osoitteesta: http://macromedia.mplug.org/
Sulje selain ja muutu terminaalissa pääkäyttäjäksi ja asenna plugin komennolla rpm -ivh paketinnimi (muista hyväksyä sopimusehdot kysyttäessä).
[timka@kapanen ~]$ su - 
Password: 
[root@kapanen ~]# cd /home/timka/imut 
[root@kapanen imut]# rpm -ivh flash-plugin-7.0.63-1.i386.rpm 

Avaa selain ja testaa flashin toimivuus pelaamalla helikopteripeliä osoitteessa http://www.ebaumsworld.com/helicopter.shtml. Painamalla Flash-ohjelman päällä hiiren oikeaa nappia saat näkyviin Flash-pluginin valikon. Valitse '''Settings'''. Mikäli avautuvassa ikkunassa ei näy tekstiä johtuu se toistaiseksi korjaamattomasta (6.4.2006) bugista, joka esiintyy [[Fedora Core]]n 5:en version kanssa. Ennen virallisen päivityksen ilmestymistä hätäratkaisu on kirjoittaa [[sudo|pääkäyttäjän oikeuksin]] seuraava:
mkdir -p /usr/X11R6/lib/X11/fs
ln -s /etc/X11/fs/config /usr/X11R6/lib/X11/fs/config
Selaimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen tekstin pitäisi näkyä.

=====Java=====
Hae jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin Download JRE 5.0 update 8 kohdasta (muista hyväksyä lisenssi) osoitteesta [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp]

Tee seuraavat pääkäyttäjänä (Muista sulkea selain ensin):
Anna paketille ajo-oikeus pääkäyttäjänä (root) komennolla
chmod +x jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Pura ja asenna paketti komennolla:
sh jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Luo linkki komennolla:
ln -s /usr/java/jre1.5.0_08/plugin/i386/ns7/libjavaplugin_oji.so /usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin_oji.so

-> Java toimii moitteetta (tarkista osoitteessa [http://www.darkfish.com http://www.darkfish.com]).

===Acrobat Reader===

Mikäli asennuksen mukana tulleet [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelmat]] eivät tyydytä, myös Adoben suljetun lähdekoodin Acrobat Reader on saatavilla Linuxille.

Hae ja tallenna imut hakemistoon rpm versio osoitteesta: [http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html]

Asenna hakemasi paketti pääkäyttäjänä komennolla:

[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.8-1.i386.rpm

Avaa asentamasi ohjelma (F – Office – Adobe Reader). Sulje ohjelma.

Avaa selain ja yritä avata joku pdf tiedosto (esim. www.kapanen.net/linux_migraatio.pdf), jolloin sinulta kysytään mitä kyseiselle tiedostolle tehdään. Laita rasti kohtaan Do this automatically for files like this from now on ja paina OK.

SELinux voi uusimmissa päivityksissä aiheuttaa käynnistymisongelman. Voit korjata tilanteen antamalla pääkäyttäjänä komennon:

[root@kapanen imut]# chcon -t texrel_shlib_t /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Reader/intellinux/lib/*.so

====Acrobat Readerin liittäminen Mozillaan====
Jotta PDF-dokumentit olisi mahdollista avata suoraan Mozillan ikkunaan, on Mozillan ''plugins''-hakemistoon (oletusarvoisesti ''/usr/lib/mozilla/plugins/'') linkitettävä Acrobat Readerin plugin-osa. Mikäli et tiedä mihin hakemistoon Acrobat Reader asennettiin, on tiedoston hakemistopolku mahdollista selvittää esimerkiksi komennolla
find / -name nppdf.so 2>/dev/null
Plugin-tiedosto on nimeltään nppdf.so. Linkittäminen tapahtuu [[sudo|pääkäyttäjänä]] seuraavasti:
ln -s [äsken löydetty polku] /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Edellinen muotoutuisi oletusasetuksilla seuraavaksi:
ln -s /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Browser/intellinux/nppdf.so /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Käynnistä selain uudestaan ja kokeile ladata sivu http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

===MP3===

[[Musiikin toisto|Musiikkia]] pitää raikua kaiuttimista riittävällä voluumilla koodatessa, joten sitä varten tarvitaan soitin ja siihen mp3-tuki.

Jenkit pelkäävät sen verran paljon lakimiehiä, että eivät uskalla pistää mp3-tukea soittimiinsa ja xmms (vastaa Windowsin Winamp ohjelmaa) puuttuu peruspaketeista (löytyy kyllä extras repositorysta), joten tarvitsemme lisää paikkoja, joista hakea ohjelmia. Livna.org sisältää tähän hätään tarvitsemamme paketit. Lisää yumiin (/etc/yum.repos.d hakemistoon tulee tiedosto livna.repo) tieto yksinkertaisesti komennolla:

rpm -ivh http://rpm.livna.org/fedora/5/i386/livna-release-5-8.noarch.rpm

Hae extras repositorya varten avain komennolla:

rpm --import /etc/pki/rpm-gpg/RPM-GPG-KEY-fedora-extras

Hae soitin ja siihen mp3-tuki:

yum install xmms xmms-skins xmms-mp3

Vastaa Livnan gpg-avaimen hakuun y, saadaksesi asennuksen onnistumaan. Nyt pitäisi toimia

Käynnistyy peruskäyttäjänä komentoriviltä komennolla xmms. Sound & video kohdasta löytyy nimellä Audio player. Menu editorin avulla voit muuttaa valikossa esiintyvän nimen (hiiren oikealla F:n päältä).

Jos ääniä ei kuulu anna komento alsamixer (timka) ja nosta Master ja PCM palkit kaakkoon ja johan hevi raikaa...

Jos et käytä [[xmms]]:ää, voit myös hakea [[Mplayer]]in (lähes) kaikenkattavan video- ja äänikoodekkikokoelman kyseisen ohjelman kotisivuilta ja purkaa sen hakemistoon /usr/lib/win32. Tämän jälkeen esimerkiksi Mplayer, Totem, ja Kaffeine toistavat mp3:sia ja suurta joukkoa muitakin ääni- ja videoformaatteja mukaanlukien wmv, quicktime ja real.

===Elokuvat===

====[[mplayer]]====

yum install mplayer mplayer-skins (21M paketteja haetaan)

Hae netistä divx-tiedosto testattavaksesi.

====[[Xine]]====

Aivan kaikkien dvd-elokuvien kohdalla Mplayer ei välttämättä toimi moitteetta. Siksi voit halutessasi asentaa myös [[Xine]]-mediasoittimen, jolla dvd:n kuin dvd:n on todettu pyörivän ilman ongelmia.

Asenna tarvittavat paketit komennolla:
yum install xine xine-lib xine-skins (10 M paketteja haetaan)

Ja eikun ärrälle leffaa vuokraamaan...

====Quicktime====

yum install mplayerplug-in

Mplayerplugin mahdollistaa kaikkien [[Mplayer]]in tukemien video- ja audioformaattien näyttämisen upotettuna web-sivulla. Mplayerplugin tukee Mplayerin all-koodekkikokoelman kanssa myös esim. RealPlayer- ja Windows Media Player -tiedostoja.

Tarkista selaimella osoitteessa [http://www.apple.com/trailers http://www.apple.com/trailers]

===TrueType-fontit===

Hae rpm-paketti osoittesta [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf]
ja asenna se.

Käynnistä font server uudestaan
service xfs restart

===NTFS-tuki===

Asenna oikea rpm-paketti osoitteesta [http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/ http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/]

Tämän jälkeen voit liittää ntfs-osion mukavasti (ohjeet fc4 oppaassa [http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_4:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin#NTFS-tuki http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_4:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin#NTFS-tuki])

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2006-09-13T11:19:30Z

194.251.240.117: /* NTFS-tuki */

[[Fedora Core|FC5:n]] asennus ja mukauttaminen

- "The best thing about being me, there's so many me's" --Matrix 2 Reloaded

==Fedora Core 5:n graafinen asennus==

*Aloita asennus painamalla enter 1. ikkunassa. Boot kohdan muita kirjoitettavia vaihtoehtoja pääset katsomaan valitsemalla F2. Esimerkiksi kirjoittamalla linux askmethod, voit suorittaa asennuksen http- tai ftp-palvelimelta.

*Ennen varsinaisen asennuksen alkua, voit testata asennusmediasi kunnon. Voit hypätä kyseisen testin yli valitsemalla Skip. Tämän jälkeen sinut toivotetaan tervetulleeksi asennukseen.

*1. ikkunan jälkeen pääset valitsemaan asennuskielen, joka nykyisellään voi olla myös suomi. Valitse English.

*Valitse näppäimistö: Finnish (Latin1).

*Mikäli sinulla on kovalevylläsi entuudestaan jo aiempi Fedoran versio asennettuna, sinulta kysytään haluatko päivittää vai suorittaa uuden puhtaan asennuksen. Valitse ylempi vaihtoehto: Install Fedora Core (olethan tehnyt varmuuskopion kaikesta).

*Suorita osiointi haluamallasi tavalla (tarkempia ohjeita aiemmissa ohjeissa (fc3 ja fc4 asennus).

===Käynnistyslataaja ===

*Aseta tarvittaessa [[Grub]]in salasana Boot loader kohdassa (muuten pääkäyttäjän salasana on asiantuntevan käyttäjän aivan liian helposti [[root|muutettavissa]]). Voit tarvittaessa myös muuttaa käynnistettäessä näkyvien vaihtoehtoisten järjestelmien nimet (esimerkiksi Other -> Windows).

*Jos koneessa on kaksi käyttöjärjestelmää (tai toista ollaan juuri nyt asentamassa ja Windows on entuudestaan), niin käynnistyksenlataaja voidaan sijoittaa joko MBR:lle tai boot-osion ensimmäiselle sektorille. Koska luultavimmin haluat Linuxin hoitavan lataamisen, älä tee muutoksia oletukseen.

===Verkkoasetukset===

*Tee tarvittavat verkkoasetukset. Monissa kiinteissä liittymissä asetukset tulevat [[DHCP]]-palvelimelta, joten ainut mitä sinun kannattaa muuttaa on kohta <tt>hostname</tt>.Ilman muutoksia koneesi nimi on localhost.localdomain. Yleensä nimeksi asetetaan jotakin tyyliin petenkone.omaverkko.invalid, mikä vastaa muodoltaan julkisten palvelinten nimiä, kuten vaikka wiki.linux.fi.

===Aikavyöhyke ja pääkäyttäjän salasana===
*Jos asut Suomessa, valitse aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.

*Anna pääkäyttäjän salasana. Käytä aina riittävän pitkää salasanaa, jotta sen murtaminen ei olisi helppoa. On myös suositeltavaa käyttää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita sekä muita erikoismerkkejä. Jatkossa myös salasanan vaihto säännöllisin väliajoin ei ole huono idea.

==Asennettavat paketit==

*Suositeltavinta olisi asentaa minimiasennus ja sen jälkeen ainoastaan tarvittavat paketit yksi kerrallaan, mutta varsinkin kouluissa ei ole mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle omaa kovalevyä, koneesta puhumattakaan. Asennetaan siis sopiva peruskokoonpano.

*Valitse oletuksena olevan Office and Productivity lisäksi Software Development sekä siirrä alareunasta valinta kohtaan Customize now.

*Lisää ja poista haluamasi paketit. Tässä ohjeessa valitaan oletuksien lisäksi seuraavat:
*Kaikki KDE:n paketit
*Application
*-Editors kohtaan lisäksi emacs
*-Games and Entertainment valitaan kaikki
*-Graphical Internet kohtaan lisäksi gftp
*-Graphics kohtaan lisäksi xfig
*-Office/Productivity kohtaan lisäksi xpdf
*-Sound and Video kohdasta poista ensin kaikki ja valitse ainoastaan k3b, kdemultimedia ja mkisofs
*Development
*-KDE Software Development
*-Legacy Software Development
*Base System
*-Dialup Networking Support pois (paitsi jos todella tarvetta)
*-Legacy Software Support
*-System Tools ja oletuksien lisäksi mc
*Languages
*-Finnish Support

*Kun olet varma, että kaikki haluamasi paketit on valittu, niin valitse Next.

*Pääset vihoviimeiseen ikkunaan ja olet valmis siirtymään ansaitulle kahvitauolle. Valitse next ja asennus alkaa (jos asennat cd-levyiltä, niin vaihtele niitä pyydettäessä)...

REBOOT (poista asennusmedia)

===Uudelleenkäynnistyksen jälkeen===

*Tervetuloikkuna -> Next
*Hyväksy Lisenssisopimus -> Forward
*Ei muutoksia palomuuriin (Onhan salasanasi varmasti riittävän hankala, jos jätät ssh:n) -> Forward
*Ei muutoksia SELinux asetuksiin -> Forward
*Muuta oikea aika -> Forward
*Valitse oikea monitorin tyyppi ja resoluutio -> Forward
*Lisää käyttäjä (itse lisään käyttäjän nimeltä timka, joka myöhemmissä esimerkeissä). Tässä kohdin mahdollisuus Kerberos / NIS -kirjautumiseen (Use Network Login) -> Forward
*Äänikortin tunnistus (Play test sound -painike) -> Finish

*Kirjaudu sisään luomallasi käyttäjätunnuksella (esim. timka). Mikäli haluat käyttää [[KDE]]:tä [[Gnome]]n sijaan, valitse Session (Istunto) ja KDE.

==Päivitysvaihtoehdot==
===RedHat Network Alert Notification===
*RedHat Network Alert Notification toolia ei enää ole Fedora Core 5:ssa. Se on korvattu pup-ohjelmalla (Software Updater), joka toimii käyttöliittymänä yum-komennolle. RedHat Network Alert Notificationin avulla voit päivittää järjestelmäsi vaivattomasti ja tiedotus uusista paketeista tulee automaattisesti. Yksittäiselle käyttäjälle menetelmä on hyvä, mutta kouluttajalle ja suurille määriä työasemia tämä menetelmä ei ole suositeltava tällaisenaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa menetelmää.

===Yum:in konfigurointi===
Näin konfiguroit yum:in

1. Avaa pääte

2. Siirry pääkäyttäjätilaan

3. su -

4. Aja seuraavat komennot poistaaksesi yum.conf-tiedostosi ja korvataksesi sen uudella

5. cd /etc

6. mv -f yum.conf yum.conf.bak

7. wget http://www.fedorafaq.org/samples/yum.conf

8. Lisäksi asenna yum-konfiguraation vielä seuraavaa repo komentoa käyttäen:

rpm -Uvh http://www.fedorafaq.org/yum http://rpm.livna.org/livna-release-5.rpm

HUOM: Tässä annettu yum-konfiguraatio päivitetään silloin tällöin vaihtelevista syistä. Lisää tietoa saat repoista ja muista fedoraa koskevista aiheesta suomenkiellä osoitteesta http://www.linux-paja.com

===Yum===
*Päivitetään järjestelmä yumin avulla. 
Käynnistä terminaali (F – System – Terminal) ja muutu siinä pääkayttäjäksi:

[timka@kapanen ~]$ su 
Password: 
[root@kapanen ~]# 

*Päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size XXX M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
*Hyväksy salausavaimien hakeminen vastaamalla y:
Is this ok [y/N]: y 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

==Palvelut==

Käynnistä palvelujen asetustyökalu komennolla ntsysv. Navigoida voit nuolinäppäimillä sekä TABilla. Palvelun valinta tapahtuu välilyönnillä.
[root@kapanen ~]# ntsysv

*<tt>Network manager ja NetworkManagerDispatcher</tt> vaihtaa verkkoyhteyden automaattisesti parhaimpaan saatavilla - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>acpid (Advanced Configuration and Power Interface event daemon)</tt> kuuntelee ACPI-tapahtumia. Älä poista käytöstä.

*<tt>anacron</tt> suorittaa croniin ajatetut tehtävät, joita ei ole suoritettu koneen ollessa suljettuna - älä poista käytöstä.

*<tt>apmd (Advanced Power Management (APM) daemon)</tt> tarkkailee akun tilaa - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>atd</tt> suorittaa at-komennolla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>auditd</tt> tallentaa ytimen lähettämät viestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>avahi-daemon ja avahi-dns-confd</tt> Helpottaa lähiverkon koneiden löytämisen ilman dns-palvelinta. Luultavimmin et tarvitse kumpaakaan.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>bluetooth</tt>: Bluetooth-laitteiden löytäminen ja autentikointi riippuu laitteistostasi.

*<tt>cpuspeed</tt> tiputtaa cpu:n nopeutta virran säästämiseksi.

*<tt>crond</tt> suorittaa cronilla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>cups (Common Unix Print System)</tt> on tulostuksen hallintaohjelma. Älä poista käytöstä jos tarvitset tulostinta.

*<tt>cups-config-daemon</tt>: Älä poist käytöstä jos käytät cupsia.

*<tt>dhcdbd</tt>: Rajapinta DBUS-väylälle dhcp:n kontrollointiin. Älä käynnistä

*<tt>diskdump</tt>: Älä käynnistä

*<tt>firstboot</tt>: On jo käyty läpi eli voit poistaa käytöstä.

*<tt>gpm</tt> tuo hiirituen tekstipohjaisille sovelluksille, kuten MC. Älä poista käytöstä.

*<tt>haldaemon</tt> kerää ja ylläpitää tietoa raudan tilasta. Älä poista käytöstä.

*<tt>hidd</tt>: Sama kuin bluetooth

*<tt>hplip</tt>: Tukee HP:n tulostimia. Jos moinen löytyy, niin älä poista käytöstä

*<tt>httpd</tt>: Apache web server. Käynnistä jos haluat pitää palvelinta.

*<tt>iptables</tt>: Palomuuri. Älä poista käytöstä

*<tt>irda</tt>: Infrapunaohjain. Käytä jos sinulla on infrapunaportti.

*<tt>irqbalance</tt>: Poista käytöstä jos koneessasi on vain yksi prosessori.

*<tt>kudzu</tt>: käynnistyksen yhteydessä tehtävä uusien laitteiden etsintä: jos ei ole tulossa muutoksia koneeseen tai se aiheuttaa ongelmia, niin poista käytöstä nopeuttaaksesi latausta, muuten voit jättää myös käyntiin.

*<tt>lisa</tt> tarjoaa verkkoympäristön tapaisen palvelun. Älä käynnistä jollet tarvitse sitä erikseen.

*<tt>lmsensor</tt> tarkkailee emolevyn ja prosessorin arvoja (lämpötilaa, jännitettä, tuulettimia) jos tuki emolevyllesi löytyy. Kannattaa käyttää.

*<tt>mdmonitor</tt>: [[Ohjelmistopohjainen RAID|Ohjelmistopohjaisen raidin]] tai LVM:n tarkkailu ja hallinta. Luutavimmin et tarvitse.

*<tt>mdmpd</tt>: [[RAID]]in tarkkailuun. Jollei raidia, älä käynnistä.

*<tt>messagebus</tt> eli dbus-daemon-1 välittää järjestelmäviestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>named</tt> DNS-palvelin (BIND). Älä käynnistä jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netdump</tt> lähettää kaatumistapauksessa kaikki logit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netfs</tt>: jollet liitä mitään tiedostojärjestelmiä verkon yli ([[NFS]], [[Samba]], [[NCP]]), niin voit ottaa tämän pois käytöstä.

*<tt>netplugd</tt> tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun scriptin niiden tilan vaihtuessa.

*<tt>network</tt> hallinnoi verkkokortteja. Älä poista käytöstä jos sinulla on verkkokortti.

*<tt>[[NFS]]</tt>: [[NFS]]-jakoihin. Jollet tiedä tarvitsevasi nfs-jakoja, älä ota käyttöön.

*<tt>nfslock</tt>: jollei NFS-jakoja, niin et tarvitse tätäkään.

*<tt>nscd</tt>: NIS, NIS+, LDAP tai hesiod nimipalveluiden käyttöön. Luultavasti et tarvitse.

*<tt>ntpd</tt>:n avulla voit hakea koneen kelloon ajan verkkopalvelimelta. Voit halutessasi ottaa käyttöön.

*<tt>nvidia</tt>: Jos sinulla on nvidian näytönohjain, niin jätä päälle.

*<tt>pcmcia</tt>: Mahdollistaa pcmcia-korttien käytön (yleisiä kannattavissa). Ei välttämättä tarvitse poistaa, vaikka et tarvitsisikaan, koska ei kuluta resursseja konfiguroimattomana.

*<tt>portmap</tt>: [[NFS]] ja [[NIS]] protokollat tarvitsevat tätä, sinä luultavasti et.

*<tt>psacct</tt>: Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun, et luultavimmin tarvitse tätä.

*<tt>rdisc</tt>: Löytää reitittimet lähiverkossa - löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä

*<tt>readahead ja readahead_early</tt>: Nopeuttavat ohjelmien käynnistymistä. Jätä käyttöön.

*<tt>rpcgssd, rpcidmapd ja rpcsvcgssd</tt>: NFSv4 palvelut, jos et käytä [[nfs]]-jakoja, poista käytöstä.

*<tt>saslauthd (Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon)</tt>: Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin, et luultavasti tarvitse.

*<tt>sendmail</tt>: Jollet pyöritä sähköpostipalvelinta (siis pelkkä postinlukeminen ei ole sitä), ota pois käytöstä.

*<tt>smartd</tt>: Tarkkailee levyjä, jätä päälle

*<tt>spamassassin</tt>: roskapostisuodattaja yleensä sähköpostipalvelimen yhteydessä (myös yksittäiselle käyttäjälle). Älä ota käyttöön.

*<tt>sshd</tt>: Suojatut yhteydet koneiden välillä. Jätä käyttöön.

*<tt>syslog</tt> mahdollistaa logien keräämisen. Jätä käyttöön.

*<tt>vncserver</tt>: Graafinen etähallinta, älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>winbind</tt>: Mahdollistaa käyttäjätunnusten synkronoinnin [[Samba]]n ja Windows-palvelimen välillä. Älä ota käyttöön, jollet erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>wpa_supplicant</tt>: Langattomiin verkkokortteihin. Jollet tunne tarvetta, niin älä käynnistä

*<tt>xfs</tt>; [[X]]:n fonttipalvelin. Jätä käyttöön.

*<tt>ypbind</tt>: [[NIS]] käyttöä varten. Älä ota käyttöön.

*<tt>yum</tt> mahdollistaa automaattiset yumin avulla tapahtuvat päivitykset. Älä ota käyttöön.
 
*Valitse OK

*Käynnistä koneesi uudelleen, antamalla terminaalissa komento reboot, jotta saat uuden päivityksessä mahdollisesti tulleen ytimen (kernel) käyttöösi ja saat helposti tipuettua turhat käynnistetyt palvelut pois käytöstä. Mikäli uutta ydintä ei tullut, uudelleenkäynnistys ei ole välttämätön.

[timka@kapanen ~]$ reboot

==Järjestelmän käyttö==

Linux-järjestelmäsi on nyt valmis (ainakin tietyiltä osin), mutta mitä sillä sitten tekisi ja miten? Käydään läpi peruskäyttöä tutustumalla ohjelmiin ja niiden asetuksiin, asennetaan lisäohjelmia sekä hienosäädetään järjestelmää.

===Selain===

Selaimena löytyy firefox 1.5.0.1 tai uudempi. Selaimen oletuksena tallennushakemistona on työpöytä, joka ei ole paras mahdollinen.

Avaa terminaali ja luo siellä hakemisto imut mkdir komennon avulla, siirry kyseiseen kansioon (cd) ja totea se tyhjäksi (ls):

[timka@kapanen ~]$ mkdir imut 
[timka@kapanen ~]$ cd imut 
[timka@kapanen imut]$ ls 
[timka@kapanen imut]$ 

Kyseinen hakemiston luonti onnistuu graafisesti yhtälailla helposti (F – Home sekä Edit – Create New – Folder tai vaihtoehtoisesti sama hiiren oikean alta).

Määritä selaimen asetuksiin downloads hakemistoksi äsken luomasi imut (edit – preferences – downloads – Save all files to this folder – Browse – imut – Open - Ok). Voit myös määrittää Firefoxin joka kerta erikseen kysymään lataushakemistoa.

====Selaimen oletuskielen vaihtaminen====

Useat sivut tarkistavat selaimesi oletuskielen ja näyttävät sen mukaan sinulle sopivan kielisen version sivustoistaan. Valitse selaimessa edit – preferences – advanced - Edit Languages ja lisää listaan Finnish [fi] sekä nosta se ylimmäiseksi Move Up -painikkeella.

====Selaimen pluginit====

Flash ja Java löytyvät usealta saitilta, joten ne on syytä saada toimimaan (aivan pakko niitä ei ole asentaa, ilman niitäkin kyllä pärjää). Muista sulkea selain aina ennen plug-inien asentamista!

=====Flash=====
Hae fedora coren flash-plugin selaimella imut hakemistoon osoitteesta: http://macromedia.mplug.org/
Sulje selain ja muutu terminaalissa pääkäyttäjäksi ja asenna plugin komennolla rpm -ivh paketinnimi (muista hyväksyä sopimusehdot kysyttäessä).
[timka@kapanen ~]$ su - 
Password: 
[root@kapanen ~]# cd /home/timka/imut 
[root@kapanen imut]# rpm -ivh flash-plugin-7.0.63-1.i386.rpm 

Avaa selain ja testaa flashin toimivuus pelaamalla helikopteripeliä osoitteessa http://www.ebaumsworld.com/helicopter.shtml. Painamalla Flash-ohjelman päällä hiiren oikeaa nappia saat näkyviin Flash-pluginin valikon. Valitse '''Settings'''. Mikäli avautuvassa ikkunassa ei näy tekstiä johtuu se toistaiseksi korjaamattomasta (6.4.2006) bugista, joka esiintyy [[Fedora Core]]n 5:en version kanssa. Ennen virallisen päivityksen ilmestymistä hätäratkaisu on kirjoittaa [[sudo|pääkäyttäjän oikeuksin]] seuraava:
mkdir -p /usr/X11R6/lib/X11/fs
ln -s /etc/X11/fs/config /usr/X11R6/lib/X11/fs/config
Selaimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen tekstin pitäisi näkyä.

=====Java=====
Hae jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin Download JRE 5.0 update 8 kohdasta (muista hyväksyä lisenssi) osoitteesta [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp]

Tee seuraavat pääkäyttäjänä (Muista sulkea selain ensin):
Anna paketille ajo-oikeus pääkäyttäjänä (root) komennolla
chmod +x jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Pura ja asenna paketti komennolla:
sh jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Luo linkki komennolla:
ln -s /usr/java/jre1.5.0_08/plugin/i386/ns7/libjavaplugin_oji.so
/usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin_oji.so

-> Java toimii moitteetta (tarkista osoitteessa [http://www.darkfish.com http://www.darkfish.com]).

===Acrobat Reader===

Mikäli asennuksen mukana tulleet [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelmat]] eivät tyydytä, myös Adoben suljetun lähdekoodin Acrobat Reader on saatavilla Linuxille.

Hae ja tallenna imut hakemistoon rpm versio osoitteesta: [http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html]

Asenna hakemasi paketti pääkäyttäjänä komennolla:

[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.8-1.i386.rpm

Avaa asentamasi ohjelma (F – Office – Adobe Reader). Sulje ohjelma.

Avaa selain ja yritä avata joku pdf tiedosto (esim. www.kapanen.net/linux_migraatio.pdf), jolloin sinulta kysytään mitä kyseiselle tiedostolle tehdään. Laita rasti kohtaan Do this automatically for files like this from now on ja paina OK.

SELinux voi uusimmissa päivityksissä aiheuttaa käynnistymisongelman. Voit korjata tilanteen antamalla pääkäyttäjänä komennon:

[root@kapanen imut]# chcon -t texrel_shlib_t /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Reader/intellinux/lib/*.so

====Acrobat Readerin liittäminen Mozillaan====
Jotta PDF-dokumentit olisi mahdollista avata suoraan Mozillan ikkunaan, on Mozillan ''plugins''-hakemistoon (oletusarvoisesti ''/usr/lib/mozilla/plugins/'') linkitettävä Acrobat Readerin plugin-osa. Mikäli et tiedä mihin hakemistoon Acrobat Reader asennettiin, on tiedoston hakemistopolku mahdollista selvittää esimerkiksi komennolla
find / -name nppdf.so 2>/dev/null
Plugin-tiedosto on nimeltään nppdf.so. Linkittäminen tapahtuu [[sudo|pääkäyttäjänä]] seuraavasti:
ln -s [äsken löydetty polku] /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Edellinen muotoutuisi oletusasetuksilla seuraavaksi:
ln -s /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Browser/intellinux/nppdf.so /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Käynnistä selain uudestaan ja kokeile ladata sivu http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

===MP3===

[[Musiikin toisto|Musiikkia]] pitää raikua kaiuttimista riittävällä voluumilla koodatessa, joten sitä varten tarvitaan soitin ja siihen mp3-tuki.

Jenkit pelkäävät sen verran paljon lakimiehiä, että eivät uskalla pistää mp3-tukea soittimiinsa ja xmms (vastaa Windowsin Winamp ohjelmaa) puuttuu peruspaketeista (löytyy kyllä extras repositorysta), joten tarvitsemme lisää paikkoja, joista hakea ohjelmia. Livna.org sisältää tähän hätään tarvitsemamme paketit. Lisää yumiin (/etc/yum.repos.d hakemistoon tulee tiedosto livna.repo) tieto yksinkertaisesti komennolla:

rpm -ivh http://rpm.livna.org/fedora/5/i386/livna-release-5-8.noarch.rpm

Hae extras repositorya varten avain komennolla:

rpm --import /etc/pki/rpm-gpg/RPM-GPG-KEY-fedora-extras

Hae soitin ja siihen mp3-tuki:

yum install xmms xmms-skins xmms-mp3

Vastaa Livnan gpg-avaimen hakuun y, saadaksesi asennuksen onnistumaan. Nyt pitäisi toimia

Käynnistyy peruskäyttäjänä komentoriviltä komennolla xmms. Sound & video kohdasta löytyy nimellä Audio player. Menu editorin avulla voit muuttaa valikossa esiintyvän nimen (hiiren oikealla F:n päältä).

Jos ääniä ei kuulu anna komento alsamixer (timka) ja nosta Master ja PCM palkit kaakkoon ja johan hevi raikaa...

Jos et käytä [[xmms]]:ää, voit myös hakea [[Mplayer]]in (lähes) kaikenkattavan video- ja äänikoodekkikokoelman kyseisen ohjelman kotisivuilta ja purkaa sen hakemistoon /usr/lib/win32. Tämän jälkeen esimerkiksi Mplayer, Totem, ja Kaffeine toistavat mp3:sia ja suurta joukkoa muitakin ääni- ja videoformaatteja mukaanlukien wmv, quicktime ja real.

===Elokuvat===

====[[mplayer]]====

yum install mplayer mplayer-skins (21M paketteja haetaan)

Hae netistä divx-tiedosto testattavaksesi.

====[[Xine]]====

Aivan kaikkien dvd-elokuvien kohdalla Mplayer ei välttämättä toimi moitteetta. Siksi voit halutessasi asentaa myös [[Xine]]-mediasoittimen, jolla dvd:n kuin dvd:n on todettu pyörivän ilman ongelmia.

Asenna tarvittavat paketit komennolla:
yum install xine xine-lib xine-skins (10 M paketteja haetaan)

Ja eikun ärrälle leffaa vuokraamaan...

====Quicktime====

yum install mplayerplug-in

Mplayerplugin mahdollistaa kaikkien [[Mplayer]]in tukemien video- ja audioformaattien näyttämisen upotettuna web-sivulla. Mplayerplugin tukee Mplayerin all-koodekkikokoelman kanssa myös esim. RealPlayer- ja Windows Media Player -tiedostoja.

Tarkista selaimella osoitteessa [http://www.apple.com/trailers http://www.apple.com/trailers]

===TrueType-fontit===

Hae rpm-paketti osoittesta [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf]
ja asenna se.

Käynnistä font server uudestaan
service xfs restart

===NTFS-tuki===

Asenna oikea rpm-paketti osoitteesta [http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/ http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/]

Tämän jälkeen voit liittää ntfs-osion mukavasti (ohjeet fc4 oppaassa [http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_4:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin#NTFS-tuki http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_4:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin#NTFS-tuki])

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2006-09-13T11:18:23Z

194.251.240.117: /* NTFS-tuki */

[[Fedora Core|FC5:n]] asennus ja mukauttaminen

- "The best thing about being me, there's so many me's" --Matrix 2 Reloaded

==Fedora Core 5:n graafinen asennus==

*Aloita asennus painamalla enter 1. ikkunassa. Boot kohdan muita kirjoitettavia vaihtoehtoja pääset katsomaan valitsemalla F2. Esimerkiksi kirjoittamalla linux askmethod, voit suorittaa asennuksen http- tai ftp-palvelimelta.

*Ennen varsinaisen asennuksen alkua, voit testata asennusmediasi kunnon. Voit hypätä kyseisen testin yli valitsemalla Skip. Tämän jälkeen sinut toivotetaan tervetulleeksi asennukseen.

*1. ikkunan jälkeen pääset valitsemaan asennuskielen, joka nykyisellään voi olla myös suomi. Valitse English.

*Valitse näppäimistö: Finnish (Latin1).

*Mikäli sinulla on kovalevylläsi entuudestaan jo aiempi Fedoran versio asennettuna, sinulta kysytään haluatko päivittää vai suorittaa uuden puhtaan asennuksen. Valitse ylempi vaihtoehto: Install Fedora Core (olethan tehnyt varmuuskopion kaikesta).

*Suorita osiointi haluamallasi tavalla (tarkempia ohjeita aiemmissa ohjeissa (fc3 ja fc4 asennus).

===Käynnistyslataaja ===

*Aseta tarvittaessa [[Grub]]in salasana Boot loader kohdassa (muuten pääkäyttäjän salasana on asiantuntevan käyttäjän aivan liian helposti [[root|muutettavissa]]). Voit tarvittaessa myös muuttaa käynnistettäessä näkyvien vaihtoehtoisten järjestelmien nimet (esimerkiksi Other -> Windows).

*Jos koneessa on kaksi käyttöjärjestelmää (tai toista ollaan juuri nyt asentamassa ja Windows on entuudestaan), niin käynnistyksenlataaja voidaan sijoittaa joko MBR:lle tai boot-osion ensimmäiselle sektorille. Koska luultavimmin haluat Linuxin hoitavan lataamisen, älä tee muutoksia oletukseen.

===Verkkoasetukset===

*Tee tarvittavat verkkoasetukset. Monissa kiinteissä liittymissä asetukset tulevat [[DHCP]]-palvelimelta, joten ainut mitä sinun kannattaa muuttaa on kohta <tt>hostname</tt>.Ilman muutoksia koneesi nimi on localhost.localdomain. Yleensä nimeksi asetetaan jotakin tyyliin petenkone.omaverkko.invalid, mikä vastaa muodoltaan julkisten palvelinten nimiä, kuten vaikka wiki.linux.fi.

===Aikavyöhyke ja pääkäyttäjän salasana===
*Jos asut Suomessa, valitse aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.

*Anna pääkäyttäjän salasana. Käytä aina riittävän pitkää salasanaa, jotta sen murtaminen ei olisi helppoa. On myös suositeltavaa käyttää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita sekä muita erikoismerkkejä. Jatkossa myös salasanan vaihto säännöllisin väliajoin ei ole huono idea.

==Asennettavat paketit==

*Suositeltavinta olisi asentaa minimiasennus ja sen jälkeen ainoastaan tarvittavat paketit yksi kerrallaan, mutta varsinkin kouluissa ei ole mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle omaa kovalevyä, koneesta puhumattakaan. Asennetaan siis sopiva peruskokoonpano.

*Valitse oletuksena olevan Office and Productivity lisäksi Software Development sekä siirrä alareunasta valinta kohtaan Customize now.

*Lisää ja poista haluamasi paketit. Tässä ohjeessa valitaan oletuksien lisäksi seuraavat:
*Kaikki KDE:n paketit
*Application
*-Editors kohtaan lisäksi emacs
*-Games and Entertainment valitaan kaikki
*-Graphical Internet kohtaan lisäksi gftp
*-Graphics kohtaan lisäksi xfig
*-Office/Productivity kohtaan lisäksi xpdf
*-Sound and Video kohdasta poista ensin kaikki ja valitse ainoastaan k3b, kdemultimedia ja mkisofs
*Development
*-KDE Software Development
*-Legacy Software Development
*Base System
*-Dialup Networking Support pois (paitsi jos todella tarvetta)
*-Legacy Software Support
*-System Tools ja oletuksien lisäksi mc
*Languages
*-Finnish Support

*Kun olet varma, että kaikki haluamasi paketit on valittu, niin valitse Next.

*Pääset vihoviimeiseen ikkunaan ja olet valmis siirtymään ansaitulle kahvitauolle. Valitse next ja asennus alkaa (jos asennat cd-levyiltä, niin vaihtele niitä pyydettäessä)...

REBOOT (poista asennusmedia)

===Uudelleenkäynnistyksen jälkeen===

*Tervetuloikkuna -> Next
*Hyväksy Lisenssisopimus -> Forward
*Ei muutoksia palomuuriin (Onhan salasanasi varmasti riittävän hankala, jos jätät ssh:n) -> Forward
*Ei muutoksia SELinux asetuksiin -> Forward
*Muuta oikea aika -> Forward
*Valitse oikea monitorin tyyppi ja resoluutio -> Forward
*Lisää käyttäjä (itse lisään käyttäjän nimeltä timka, joka myöhemmissä esimerkeissä). Tässä kohdin mahdollisuus Kerberos / NIS -kirjautumiseen (Use Network Login) -> Forward
*Äänikortin tunnistus (Play test sound -painike) -> Finish

*Kirjaudu sisään luomallasi käyttäjätunnuksella (esim. timka). Mikäli haluat käyttää [[KDE]]:tä [[Gnome]]n sijaan, valitse Session (Istunto) ja KDE.

==Päivitysvaihtoehdot==
===RedHat Network Alert Notification===
*RedHat Network Alert Notification toolia ei enää ole Fedora Core 5:ssa. Se on korvattu pup-ohjelmalla (Software Updater), joka toimii käyttöliittymänä yum-komennolle. RedHat Network Alert Notificationin avulla voit päivittää järjestelmäsi vaivattomasti ja tiedotus uusista paketeista tulee automaattisesti. Yksittäiselle käyttäjälle menetelmä on hyvä, mutta kouluttajalle ja suurille määriä työasemia tämä menetelmä ei ole suositeltava tällaisenaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa menetelmää.

===Yum:in konfigurointi===
Näin konfiguroit yum:in

1. Avaa pääte

2. Siirry pääkäyttäjätilaan

3. su -

4. Aja seuraavat komennot poistaaksesi yum.conf-tiedostosi ja korvataksesi sen uudella

5. cd /etc

6. mv -f yum.conf yum.conf.bak

7. wget http://www.fedorafaq.org/samples/yum.conf

8. Lisäksi asenna yum-konfiguraation vielä seuraavaa repo komentoa käyttäen:

rpm -Uvh http://www.fedorafaq.org/yum http://rpm.livna.org/livna-release-5.rpm

HUOM: Tässä annettu yum-konfiguraatio päivitetään silloin tällöin vaihtelevista syistä. Lisää tietoa saat repoista ja muista fedoraa koskevista aiheesta suomenkiellä osoitteesta http://www.linux-paja.com

===Yum===
*Päivitetään järjestelmä yumin avulla. 
Käynnistä terminaali (F – System – Terminal) ja muutu siinä pääkayttäjäksi:

[timka@kapanen ~]$ su 
Password: 
[root@kapanen ~]# 

*Päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size XXX M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
*Hyväksy salausavaimien hakeminen vastaamalla y:
Is this ok [y/N]: y 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

==Palvelut==

Käynnistä palvelujen asetustyökalu komennolla ntsysv. Navigoida voit nuolinäppäimillä sekä TABilla. Palvelun valinta tapahtuu välilyönnillä.
[root@kapanen ~]# ntsysv

*<tt>Network manager ja NetworkManagerDispatcher</tt> vaihtaa verkkoyhteyden automaattisesti parhaimpaan saatavilla - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>acpid (Advanced Configuration and Power Interface event daemon)</tt> kuuntelee ACPI-tapahtumia. Älä poista käytöstä.

*<tt>anacron</tt> suorittaa croniin ajatetut tehtävät, joita ei ole suoritettu koneen ollessa suljettuna - älä poista käytöstä.

*<tt>apmd (Advanced Power Management (APM) daemon)</tt> tarkkailee akun tilaa - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>atd</tt> suorittaa at-komennolla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>auditd</tt> tallentaa ytimen lähettämät viestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>avahi-daemon ja avahi-dns-confd</tt> Helpottaa lähiverkon koneiden löytämisen ilman dns-palvelinta. Luultavimmin et tarvitse kumpaakaan.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>bluetooth</tt>: Bluetooth-laitteiden löytäminen ja autentikointi riippuu laitteistostasi.

*<tt>cpuspeed</tt> tiputtaa cpu:n nopeutta virran säästämiseksi.

*<tt>crond</tt> suorittaa cronilla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>cups (Common Unix Print System)</tt> on tulostuksen hallintaohjelma. Älä poista käytöstä jos tarvitset tulostinta.

*<tt>cups-config-daemon</tt>: Älä poist käytöstä jos käytät cupsia.

*<tt>dhcdbd</tt>: Rajapinta DBUS-väylälle dhcp:n kontrollointiin. Älä käynnistä

*<tt>diskdump</tt>: Älä käynnistä

*<tt>firstboot</tt>: On jo käyty läpi eli voit poistaa käytöstä.

*<tt>gpm</tt> tuo hiirituen tekstipohjaisille sovelluksille, kuten MC. Älä poista käytöstä.

*<tt>haldaemon</tt> kerää ja ylläpitää tietoa raudan tilasta. Älä poista käytöstä.

*<tt>hidd</tt>: Sama kuin bluetooth

*<tt>hplip</tt>: Tukee HP:n tulostimia. Jos moinen löytyy, niin älä poista käytöstä

*<tt>httpd</tt>: Apache web server. Käynnistä jos haluat pitää palvelinta.

*<tt>iptables</tt>: Palomuuri. Älä poista käytöstä

*<tt>irda</tt>: Infrapunaohjain. Käytä jos sinulla on infrapunaportti.

*<tt>irqbalance</tt>: Poista käytöstä jos koneessasi on vain yksi prosessori.

*<tt>kudzu</tt>: käynnistyksen yhteydessä tehtävä uusien laitteiden etsintä: jos ei ole tulossa muutoksia koneeseen tai se aiheuttaa ongelmia, niin poista käytöstä nopeuttaaksesi latausta, muuten voit jättää myös käyntiin.

*<tt>lisa</tt> tarjoaa verkkoympäristön tapaisen palvelun. Älä käynnistä jollet tarvitse sitä erikseen.

*<tt>lmsensor</tt> tarkkailee emolevyn ja prosessorin arvoja (lämpötilaa, jännitettä, tuulettimia) jos tuki emolevyllesi löytyy. Kannattaa käyttää.

*<tt>mdmonitor</tt>: [[Ohjelmistopohjainen RAID|Ohjelmistopohjaisen raidin]] tai LVM:n tarkkailu ja hallinta. Luutavimmin et tarvitse.

*<tt>mdmpd</tt>: [[RAID]]in tarkkailuun. Jollei raidia, älä käynnistä.

*<tt>messagebus</tt> eli dbus-daemon-1 välittää järjestelmäviestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>named</tt> DNS-palvelin (BIND). Älä käynnistä jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netdump</tt> lähettää kaatumistapauksessa kaikki logit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netfs</tt>: jollet liitä mitään tiedostojärjestelmiä verkon yli ([[NFS]], [[Samba]], [[NCP]]), niin voit ottaa tämän pois käytöstä.

*<tt>netplugd</tt> tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun scriptin niiden tilan vaihtuessa.

*<tt>network</tt> hallinnoi verkkokortteja. Älä poista käytöstä jos sinulla on verkkokortti.

*<tt>[[NFS]]</tt>: [[NFS]]-jakoihin. Jollet tiedä tarvitsevasi nfs-jakoja, älä ota käyttöön.

*<tt>nfslock</tt>: jollei NFS-jakoja, niin et tarvitse tätäkään.

*<tt>nscd</tt>: NIS, NIS+, LDAP tai hesiod nimipalveluiden käyttöön. Luultavasti et tarvitse.

*<tt>ntpd</tt>:n avulla voit hakea koneen kelloon ajan verkkopalvelimelta. Voit halutessasi ottaa käyttöön.

*<tt>nvidia</tt>: Jos sinulla on nvidian näytönohjain, niin jätä päälle.

*<tt>pcmcia</tt>: Mahdollistaa pcmcia-korttien käytön (yleisiä kannattavissa). Ei välttämättä tarvitse poistaa, vaikka et tarvitsisikaan, koska ei kuluta resursseja konfiguroimattomana.

*<tt>portmap</tt>: [[NFS]] ja [[NIS]] protokollat tarvitsevat tätä, sinä luultavasti et.

*<tt>psacct</tt>: Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun, et luultavimmin tarvitse tätä.

*<tt>rdisc</tt>: Löytää reitittimet lähiverkossa - löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä

*<tt>readahead ja readahead_early</tt>: Nopeuttavat ohjelmien käynnistymistä. Jätä käyttöön.

*<tt>rpcgssd, rpcidmapd ja rpcsvcgssd</tt>: NFSv4 palvelut, jos et käytä [[nfs]]-jakoja, poista käytöstä.

*<tt>saslauthd (Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon)</tt>: Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin, et luultavasti tarvitse.

*<tt>sendmail</tt>: Jollet pyöritä sähköpostipalvelinta (siis pelkkä postinlukeminen ei ole sitä), ota pois käytöstä.

*<tt>smartd</tt>: Tarkkailee levyjä, jätä päälle

*<tt>spamassassin</tt>: roskapostisuodattaja yleensä sähköpostipalvelimen yhteydessä (myös yksittäiselle käyttäjälle). Älä ota käyttöön.

*<tt>sshd</tt>: Suojatut yhteydet koneiden välillä. Jätä käyttöön.

*<tt>syslog</tt> mahdollistaa logien keräämisen. Jätä käyttöön.

*<tt>vncserver</tt>: Graafinen etähallinta, älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>winbind</tt>: Mahdollistaa käyttäjätunnusten synkronoinnin [[Samba]]n ja Windows-palvelimen välillä. Älä ota käyttöön, jollet erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>wpa_supplicant</tt>: Langattomiin verkkokortteihin. Jollet tunne tarvetta, niin älä käynnistä

*<tt>xfs</tt>; [[X]]:n fonttipalvelin. Jätä käyttöön.

*<tt>ypbind</tt>: [[NIS]] käyttöä varten. Älä ota käyttöön.

*<tt>yum</tt> mahdollistaa automaattiset yumin avulla tapahtuvat päivitykset. Älä ota käyttöön.
 
*Valitse OK

*Käynnistä koneesi uudelleen, antamalla terminaalissa komento reboot, jotta saat uuden päivityksessä mahdollisesti tulleen ytimen (kernel) käyttöösi ja saat helposti tipuettua turhat käynnistetyt palvelut pois käytöstä. Mikäli uutta ydintä ei tullut, uudelleenkäynnistys ei ole välttämätön.

[timka@kapanen ~]$ reboot

==Järjestelmän käyttö==

Linux-järjestelmäsi on nyt valmis (ainakin tietyiltä osin), mutta mitä sillä sitten tekisi ja miten? Käydään läpi peruskäyttöä tutustumalla ohjelmiin ja niiden asetuksiin, asennetaan lisäohjelmia sekä hienosäädetään järjestelmää.

===Selain===

Selaimena löytyy firefox 1.5.0.1 tai uudempi. Selaimen oletuksena tallennushakemistona on työpöytä, joka ei ole paras mahdollinen.

Avaa terminaali ja luo siellä hakemisto imut mkdir komennon avulla, siirry kyseiseen kansioon (cd) ja totea se tyhjäksi (ls):

[timka@kapanen ~]$ mkdir imut 
[timka@kapanen ~]$ cd imut 
[timka@kapanen imut]$ ls 
[timka@kapanen imut]$ 

Kyseinen hakemiston luonti onnistuu graafisesti yhtälailla helposti (F – Home sekä Edit – Create New – Folder tai vaihtoehtoisesti sama hiiren oikean alta).

Määritä selaimen asetuksiin downloads hakemistoksi äsken luomasi imut (edit – preferences – downloads – Save all files to this folder – Browse – imut – Open - Ok). Voit myös määrittää Firefoxin joka kerta erikseen kysymään lataushakemistoa.

====Selaimen oletuskielen vaihtaminen====

Useat sivut tarkistavat selaimesi oletuskielen ja näyttävät sen mukaan sinulle sopivan kielisen version sivustoistaan. Valitse selaimessa edit – preferences – advanced - Edit Languages ja lisää listaan Finnish [fi] sekä nosta se ylimmäiseksi Move Up -painikkeella.

====Selaimen pluginit====

Flash ja Java löytyvät usealta saitilta, joten ne on syytä saada toimimaan (aivan pakko niitä ei ole asentaa, ilman niitäkin kyllä pärjää). Muista sulkea selain aina ennen plug-inien asentamista!

=====Flash=====
Hae fedora coren flash-plugin selaimella imut hakemistoon osoitteesta: http://macromedia.mplug.org/
Sulje selain ja muutu terminaalissa pääkäyttäjäksi ja asenna plugin komennolla rpm -ivh paketinnimi (muista hyväksyä sopimusehdot kysyttäessä).
[timka@kapanen ~]$ su - 
Password: 
[root@kapanen ~]# cd /home/timka/imut 
[root@kapanen imut]# rpm -ivh flash-plugin-7.0.63-1.i386.rpm 

Avaa selain ja testaa flashin toimivuus pelaamalla helikopteripeliä osoitteessa http://www.ebaumsworld.com/helicopter.shtml. Painamalla Flash-ohjelman päällä hiiren oikeaa nappia saat näkyviin Flash-pluginin valikon. Valitse '''Settings'''. Mikäli avautuvassa ikkunassa ei näy tekstiä johtuu se toistaiseksi korjaamattomasta (6.4.2006) bugista, joka esiintyy [[Fedora Core]]n 5:en version kanssa. Ennen virallisen päivityksen ilmestymistä hätäratkaisu on kirjoittaa [[sudo|pääkäyttäjän oikeuksin]] seuraava:
mkdir -p /usr/X11R6/lib/X11/fs
ln -s /etc/X11/fs/config /usr/X11R6/lib/X11/fs/config
Selaimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen tekstin pitäisi näkyä.

=====Java=====
Hae jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin Download JRE 5.0 update 8 kohdasta (muista hyväksyä lisenssi) osoitteesta [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp]

Tee seuraavat pääkäyttäjänä (Muista sulkea selain ensin):
Anna paketille ajo-oikeus pääkäyttäjänä (root) komennolla
chmod +x jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Pura ja asenna paketti komennolla:
sh jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Luo linkki komennolla:
ln -s /usr/java/jre1.5.0_08/plugin/i386/ns7/libjavaplugin_oji.so
/usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin_oji.so

-> Java toimii moitteetta (tarkista osoitteessa [http://www.darkfish.com http://www.darkfish.com]).

===Acrobat Reader===

Mikäli asennuksen mukana tulleet [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelmat]] eivät tyydytä, myös Adoben suljetun lähdekoodin Acrobat Reader on saatavilla Linuxille.

Hae ja tallenna imut hakemistoon rpm versio osoitteesta: [http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html]

Asenna hakemasi paketti pääkäyttäjänä komennolla:

[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.8-1.i386.rpm

Avaa asentamasi ohjelma (F – Office – Adobe Reader). Sulje ohjelma.

Avaa selain ja yritä avata joku pdf tiedosto (esim. www.kapanen.net/linux_migraatio.pdf), jolloin sinulta kysytään mitä kyseiselle tiedostolle tehdään. Laita rasti kohtaan Do this automatically for files like this from now on ja paina OK.

SELinux voi uusimmissa päivityksissä aiheuttaa käynnistymisongelman. Voit korjata tilanteen antamalla pääkäyttäjänä komennon:

[root@kapanen imut]# chcon -t texrel_shlib_t /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Reader/intellinux/lib/*.so

====Acrobat Readerin liittäminen Mozillaan====
Jotta PDF-dokumentit olisi mahdollista avata suoraan Mozillan ikkunaan, on Mozillan ''plugins''-hakemistoon (oletusarvoisesti ''/usr/lib/mozilla/plugins/'') linkitettävä Acrobat Readerin plugin-osa. Mikäli et tiedä mihin hakemistoon Acrobat Reader asennettiin, on tiedoston hakemistopolku mahdollista selvittää esimerkiksi komennolla
find / -name nppdf.so 2>/dev/null
Plugin-tiedosto on nimeltään nppdf.so. Linkittäminen tapahtuu [[sudo|pääkäyttäjänä]] seuraavasti:
ln -s [äsken löydetty polku] /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Edellinen muotoutuisi oletusasetuksilla seuraavaksi:
ln -s /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Browser/intellinux/nppdf.so /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Käynnistä selain uudestaan ja kokeile ladata sivu http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

===MP3===

[[Musiikin toisto|Musiikkia]] pitää raikua kaiuttimista riittävällä voluumilla koodatessa, joten sitä varten tarvitaan soitin ja siihen mp3-tuki.

Jenkit pelkäävät sen verran paljon lakimiehiä, että eivät uskalla pistää mp3-tukea soittimiinsa ja xmms (vastaa Windowsin Winamp ohjelmaa) puuttuu peruspaketeista (löytyy kyllä extras repositorysta), joten tarvitsemme lisää paikkoja, joista hakea ohjelmia. Livna.org sisältää tähän hätään tarvitsemamme paketit. Lisää yumiin (/etc/yum.repos.d hakemistoon tulee tiedosto livna.repo) tieto yksinkertaisesti komennolla:

rpm -ivh http://rpm.livna.org/fedora/5/i386/livna-release-5-8.noarch.rpm

Hae extras repositorya varten avain komennolla:

rpm --import /etc/pki/rpm-gpg/RPM-GPG-KEY-fedora-extras

Hae soitin ja siihen mp3-tuki:

yum install xmms xmms-skins xmms-mp3

Vastaa Livnan gpg-avaimen hakuun y, saadaksesi asennuksen onnistumaan. Nyt pitäisi toimia

Käynnistyy peruskäyttäjänä komentoriviltä komennolla xmms. Sound & video kohdasta löytyy nimellä Audio player. Menu editorin avulla voit muuttaa valikossa esiintyvän nimen (hiiren oikealla F:n päältä).

Jos ääniä ei kuulu anna komento alsamixer (timka) ja nosta Master ja PCM palkit kaakkoon ja johan hevi raikaa...

Jos et käytä [[xmms]]:ää, voit myös hakea [[Mplayer]]in (lähes) kaikenkattavan video- ja äänikoodekkikokoelman kyseisen ohjelman kotisivuilta ja purkaa sen hakemistoon /usr/lib/win32. Tämän jälkeen esimerkiksi Mplayer, Totem, ja Kaffeine toistavat mp3:sia ja suurta joukkoa muitakin ääni- ja videoformaatteja mukaanlukien wmv, quicktime ja real.

===Elokuvat===

====[[mplayer]]====

yum install mplayer mplayer-skins (21M paketteja haetaan)

Hae netistä divx-tiedosto testattavaksesi.

====[[Xine]]====

Aivan kaikkien dvd-elokuvien kohdalla Mplayer ei välttämättä toimi moitteetta. Siksi voit halutessasi asentaa myös [[Xine]]-mediasoittimen, jolla dvd:n kuin dvd:n on todettu pyörivän ilman ongelmia.

Asenna tarvittavat paketit komennolla:
yum install xine xine-lib xine-skins (10 M paketteja haetaan)

Ja eikun ärrälle leffaa vuokraamaan...

====Quicktime====

yum install mplayerplug-in

Mplayerplugin mahdollistaa kaikkien [[Mplayer]]in tukemien video- ja audioformaattien näyttämisen upotettuna web-sivulla. Mplayerplugin tukee Mplayerin all-koodekkikokoelman kanssa myös esim. RealPlayer- ja Windows Media Player -tiedostoja.

Tarkista selaimella osoitteessa [http://www.apple.com/trailers http://www.apple.com/trailers]

===TrueType-fontit===

Hae rpm-paketti osoittesta [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf]
ja asenna se.

Käynnistä font server uudestaan
service xfs restart

===NTFS-tuki===

Asenna oikea rpm-paketti osoitteesta [http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/ http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/]

Tämän jälkeen voit liittää ntfs-osion mukavasti (ohjeet fc4 oppaassa [http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_4:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin#NTFS-tuki])

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin

2006-09-13T10:52:34Z

194.251.240.117: /* MP3 */

[[Fedora Core|FC5:n]] asennus ja mukauttaminen

- "The best thing about being me, there's so many me's" --Matrix 2 Reloaded

==Fedora Core 5:n graafinen asennus==

*Aloita asennus painamalla enter 1. ikkunassa. Boot kohdan muita kirjoitettavia vaihtoehtoja pääset katsomaan valitsemalla F2. Esimerkiksi kirjoittamalla linux askmethod, voit suorittaa asennuksen http- tai ftp-palvelimelta.

*Ennen varsinaisen asennuksen alkua, voit testata asennusmediasi kunnon. Voit hypätä kyseisen testin yli valitsemalla Skip. Tämän jälkeen sinut toivotetaan tervetulleeksi asennukseen.

*1. ikkunan jälkeen pääset valitsemaan asennuskielen, joka nykyisellään voi olla myös suomi. Valitse English.

*Valitse näppäimistö: Finnish (Latin1).

*Mikäli sinulla on kovalevylläsi entuudestaan jo aiempi Fedoran versio asennettuna, sinulta kysytään haluatko päivittää vai suorittaa uuden puhtaan asennuksen. Valitse ylempi vaihtoehto: Install Fedora Core (olethan tehnyt varmuuskopion kaikesta).

*Suorita osiointi haluamallasi tavalla (tarkempia ohjeita aiemmissa ohjeissa (fc3 ja fc4 asennus).

===Käynnistyslataaja ===

*Aseta tarvittaessa [[Grub]]in salasana Boot loader kohdassa (muuten pääkäyttäjän salasana on asiantuntevan käyttäjän aivan liian helposti [[root|muutettavissa]]). Voit tarvittaessa myös muuttaa käynnistettäessä näkyvien vaihtoehtoisten järjestelmien nimet (esimerkiksi Other -> Windows).

*Jos koneessa on kaksi käyttöjärjestelmää (tai toista ollaan juuri nyt asentamassa ja Windows on entuudestaan), niin käynnistyksenlataaja voidaan sijoittaa joko MBR:lle tai boot-osion ensimmäiselle sektorille. Koska luultavimmin haluat Linuxin hoitavan lataamisen, älä tee muutoksia oletukseen.

===Verkkoasetukset===

*Tee tarvittavat verkkoasetukset. Monissa kiinteissä liittymissä asetukset tulevat [[DHCP]]-palvelimelta, joten ainut mitä sinun kannattaa muuttaa on kohta <tt>hostname</tt>.Ilman muutoksia koneesi nimi on localhost.localdomain. Yleensä nimeksi asetetaan jotakin tyyliin petenkone.omaverkko.invalid, mikä vastaa muodoltaan julkisten palvelinten nimiä, kuten vaikka wiki.linux.fi.

===Aikavyöhyke ja pääkäyttäjän salasana===
*Jos asut Suomessa, valitse aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.

*Anna pääkäyttäjän salasana. Käytä aina riittävän pitkää salasanaa, jotta sen murtaminen ei olisi helppoa. On myös suositeltavaa käyttää sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita sekä muita erikoismerkkejä. Jatkossa myös salasanan vaihto säännöllisin väliajoin ei ole huono idea.

==Asennettavat paketit==

*Suositeltavinta olisi asentaa minimiasennus ja sen jälkeen ainoastaan tarvittavat paketit yksi kerrallaan, mutta varsinkin kouluissa ei ole mahdollista tarjota jokaiselle opiskelijalle omaa kovalevyä, koneesta puhumattakaan. Asennetaan siis sopiva peruskokoonpano.

*Valitse oletuksena olevan Office and Productivity lisäksi Software Development sekä siirrä alareunasta valinta kohtaan Customize now.

*Lisää ja poista haluamasi paketit. Tässä ohjeessa valitaan oletuksien lisäksi seuraavat:
*Kaikki KDE:n paketit
*Application
*-Editors kohtaan lisäksi emacs
*-Games and Entertainment valitaan kaikki
*-Graphical Internet kohtaan lisäksi gftp
*-Graphics kohtaan lisäksi xfig
*-Office/Productivity kohtaan lisäksi xpdf
*-Sound and Video kohdasta poista ensin kaikki ja valitse ainoastaan k3b, kdemultimedia ja mkisofs
*Development
*-KDE Software Development
*-Legacy Software Development
*Base System
*-Dialup Networking Support pois (paitsi jos todella tarvetta)
*-Legacy Software Support
*-System Tools ja oletuksien lisäksi mc
*Languages
*-Finnish Support

*Kun olet varma, että kaikki haluamasi paketit on valittu, niin valitse Next.

*Pääset vihoviimeiseen ikkunaan ja olet valmis siirtymään ansaitulle kahvitauolle. Valitse next ja asennus alkaa (jos asennat cd-levyiltä, niin vaihtele niitä pyydettäessä)...

REBOOT (poista asennusmedia)

===Uudelleenkäynnistyksen jälkeen===

*Tervetuloikkuna -> Next
*Hyväksy Lisenssisopimus -> Forward
*Ei muutoksia palomuuriin (Onhan salasanasi varmasti riittävän hankala, jos jätät ssh:n) -> Forward
*Ei muutoksia SELinux asetuksiin -> Forward
*Muuta oikea aika -> Forward
*Valitse oikea monitorin tyyppi ja resoluutio -> Forward
*Lisää käyttäjä (itse lisään käyttäjän nimeltä timka, joka myöhemmissä esimerkeissä). Tässä kohdin mahdollisuus Kerberos / NIS -kirjautumiseen (Use Network Login) -> Forward
*Äänikortin tunnistus (Play test sound -painike) -> Finish

*Kirjaudu sisään luomallasi käyttäjätunnuksella (esim. timka). Mikäli haluat käyttää [[KDE]]:tä [[Gnome]]n sijaan, valitse Session (Istunto) ja KDE.

==Päivitysvaihtoehdot==
===RedHat Network Alert Notification===
*RedHat Network Alert Notification toolia ei enää ole Fedora Core 5:ssa. Se on korvattu pup-ohjelmalla (Software Updater), joka toimii käyttöliittymänä yum-komennolle. RedHat Network Alert Notificationin avulla voit päivittää järjestelmäsi vaivattomasti ja tiedotus uusista paketeista tulee automaattisesti. Yksittäiselle käyttäjälle menetelmä on hyvä, mutta kouluttajalle ja suurille määriä työasemia tämä menetelmä ei ole suositeltava tällaisenaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa menetelmää.

===Yum:in konfigurointi===
Näin konfiguroit yum:in

1. Avaa pääte

2. Siirry pääkäyttäjätilaan

3. su -

4. Aja seuraavat komennot poistaaksesi yum.conf-tiedostosi ja korvataksesi sen uudella

5. cd /etc

6. mv -f yum.conf yum.conf.bak

7. wget http://www.fedorafaq.org/samples/yum.conf

8. Lisäksi asenna yum-konfiguraation vielä seuraavaa repo komentoa käyttäen:

rpm -Uvh http://www.fedorafaq.org/yum http://rpm.livna.org/livna-release-5.rpm

HUOM: Tässä annettu yum-konfiguraatio päivitetään silloin tällöin vaihtelevista syistä. Lisää tietoa saat repoista ja muista fedoraa koskevista aiheesta suomenkiellä osoitteesta http://www.linux-paja.com

===Yum===
*Päivitetään järjestelmä yumin avulla. 
Käynnistä terminaali (F – System – Terminal) ja muutu siinä pääkayttäjäksi:

[timka@kapanen ~]$ su 
Password: 
[root@kapanen ~]# 

*Päivitä järjestelmäsi komennolla yum update ja hyväksy päivitys vastaamalla y:

[root@kapanen ~]# yum update 
... 
Total download size XXX M 
Is this ok [y/N]: y 
... 
*Hyväksy salausavaimien hakeminen vastaamalla y:
Is this ok [y/N]: y 
Complete! 
[root@kapanen ~]# 

==Palvelut==

Käynnistä palvelujen asetustyökalu komennolla ntsysv. Navigoida voit nuolinäppäimillä sekä TABilla. Palvelun valinta tapahtuu välilyönnillä.
[root@kapanen ~]# ntsysv

*<tt>Network manager ja NetworkManagerDispatcher</tt> vaihtaa verkkoyhteyden automaattisesti parhaimpaan saatavilla - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>acpid (Advanced Configuration and Power Interface event daemon)</tt> kuuntelee ACPI-tapahtumia. Älä poista käytöstä.

*<tt>anacron</tt> suorittaa croniin ajatetut tehtävät, joita ei ole suoritettu koneen ollessa suljettuna - älä poista käytöstä.

*<tt>apmd (Advanced Power Management (APM) daemon)</tt> tarkkailee akun tilaa - ei tarvita pöytäkoneessa.

*<tt>atd</tt> suorittaa at-komennolla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>auditd</tt> tallentaa ytimen lähettämät viestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>avahi-daemon ja avahi-dns-confd</tt> Helpottaa lähiverkon koneiden löytämisen ilman dns-palvelinta. Luultavimmin et tarvitse kumpaakaan.

*<tt>autofs</tt> Liittää automaattisesti ulkoiset levyt (mm.usb). Älä poista käytöstä.

*<tt>bluetooth</tt>: Bluetooth-laitteiden löytäminen ja autentikointi riippuu laitteistostasi.

*<tt>cpuspeed</tt> tiputtaa cpu:n nopeutta virran säästämiseksi.

*<tt>crond</tt> suorittaa cronilla ajastetut työt. Älä poista käytöstä.

*<tt>cups (Common Unix Print System)</tt> on tulostuksen hallintaohjelma. Älä poista käytöstä jos tarvitset tulostinta.

*<tt>cups-config-daemon</tt>: Älä poist käytöstä jos käytät cupsia.

*<tt>dhcdbd</tt>: Rajapinta DBUS-väylälle dhcp:n kontrollointiin. Älä käynnistä

*<tt>diskdump</tt>: Älä käynnistä

*<tt>firstboot</tt>: On jo käyty läpi eli voit poistaa käytöstä.

*<tt>gpm</tt> tuo hiirituen tekstipohjaisille sovelluksille, kuten MC. Älä poista käytöstä.

*<tt>haldaemon</tt> kerää ja ylläpitää tietoa raudan tilasta. Älä poista käytöstä.

*<tt>hidd</tt>: Sama kuin bluetooth

*<tt>hplip</tt>: Tukee HP:n tulostimia. Jos moinen löytyy, niin älä poista käytöstä

*<tt>httpd</tt>: Apache web server. Käynnistä jos haluat pitää palvelinta.

*<tt>iptables</tt>: Palomuuri. Älä poista käytöstä

*<tt>irda</tt>: Infrapunaohjain. Käytä jos sinulla on infrapunaportti.

*<tt>irqbalance</tt>: Poista käytöstä jos koneessasi on vain yksi prosessori.

*<tt>kudzu</tt>: käynnistyksen yhteydessä tehtävä uusien laitteiden etsintä: jos ei ole tulossa muutoksia koneeseen tai se aiheuttaa ongelmia, niin poista käytöstä nopeuttaaksesi latausta, muuten voit jättää myös käyntiin.

*<tt>lisa</tt> tarjoaa verkkoympäristön tapaisen palvelun. Älä käynnistä jollet tarvitse sitä erikseen.

*<tt>lmsensor</tt> tarkkailee emolevyn ja prosessorin arvoja (lämpötilaa, jännitettä, tuulettimia) jos tuki emolevyllesi löytyy. Kannattaa käyttää.

*<tt>mdmonitor</tt>: [[Ohjelmistopohjainen RAID|Ohjelmistopohjaisen raidin]] tai LVM:n tarkkailu ja hallinta. Luutavimmin et tarvitse.

*<tt>mdmpd</tt>: [[RAID]]in tarkkailuun. Jollei raidia, älä käynnistä.

*<tt>messagebus</tt> eli dbus-daemon-1 välittää järjestelmäviestit. Älä poista käytöstä.

*<tt>named</tt> DNS-palvelin (BIND). Älä käynnistä jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netdump</tt> lähettää kaatumistapauksessa kaikki logit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>netfs</tt>: jollet liitä mitään tiedostojärjestelmiä verkon yli ([[NFS]], [[Samba]], [[NCP]]), niin voit ottaa tämän pois käytöstä.

*<tt>netplugd</tt> tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun scriptin niiden tilan vaihtuessa.

*<tt>network</tt> hallinnoi verkkokortteja. Älä poista käytöstä jos sinulla on verkkokortti.

*<tt>[[NFS]]</tt>: [[NFS]]-jakoihin. Jollet tiedä tarvitsevasi nfs-jakoja, älä ota käyttöön.

*<tt>nfslock</tt>: jollei NFS-jakoja, niin et tarvitse tätäkään.

*<tt>nscd</tt>: NIS, NIS+, LDAP tai hesiod nimipalveluiden käyttöön. Luultavasti et tarvitse.

*<tt>ntpd</tt>:n avulla voit hakea koneen kelloon ajan verkkopalvelimelta. Voit halutessasi ottaa käyttöön.

*<tt>nvidia</tt>: Jos sinulla on nvidian näytönohjain, niin jätä päälle.

*<tt>pcmcia</tt>: Mahdollistaa pcmcia-korttien käytön (yleisiä kannattavissa). Ei välttämättä tarvitse poistaa, vaikka et tarvitsisikaan, koska ei kuluta resursseja konfiguroimattomana.

*<tt>portmap</tt>: [[NFS]] ja [[NIS]] protokollat tarvitsevat tätä, sinä luultavasti et.

*<tt>psacct</tt>: Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun, et luultavimmin tarvitse tätä.

*<tt>rdisc</tt>: Löytää reitittimet lähiverkossa - löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä

*<tt>readahead ja readahead_early</tt>: Nopeuttavat ohjelmien käynnistymistä. Jätä käyttöön.

*<tt>rpcgssd, rpcidmapd ja rpcsvcgssd</tt>: NFSv4 palvelut, jos et käytä [[nfs]]-jakoja, poista käytöstä.

*<tt>saslauthd (Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon)</tt>: Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin, et luultavasti tarvitse.

*<tt>sendmail</tt>: Jollet pyöritä sähköpostipalvelinta (siis pelkkä postinlukeminen ei ole sitä), ota pois käytöstä.

*<tt>smartd</tt>: Tarkkailee levyjä, jätä päälle

*<tt>spamassassin</tt>: roskapostisuodattaja yleensä sähköpostipalvelimen yhteydessä (myös yksittäiselle käyttäjälle). Älä ota käyttöön.

*<tt>sshd</tt>: Suojatut yhteydet koneiden välillä. Jätä käyttöön.

*<tt>syslog</tt> mahdollistaa logien keräämisen. Jätä käyttöön.

*<tt>vncserver</tt>: Graafinen etähallinta, älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi sitä.

*<tt>winbind</tt>: Mahdollistaa käyttäjätunnusten synkronoinnin [[Samba]]n ja Windows-palvelimen välillä. Älä ota käyttöön, jollet erikseen tiedä tarvitsevasi.

*<tt>wpa_supplicant</tt>: Langattomiin verkkokortteihin. Jollet tunne tarvetta, niin älä käynnistä

*<tt>xfs</tt>; [[X]]:n fonttipalvelin. Jätä käyttöön.

*<tt>ypbind</tt>: [[NIS]] käyttöä varten. Älä ota käyttöön.

*<tt>yum</tt> mahdollistaa automaattiset yumin avulla tapahtuvat päivitykset. Älä ota käyttöön.
 
*Valitse OK

*Käynnistä koneesi uudelleen, antamalla terminaalissa komento reboot, jotta saat uuden päivityksessä mahdollisesti tulleen ytimen (kernel) käyttöösi ja saat helposti tipuettua turhat käynnistetyt palvelut pois käytöstä. Mikäli uutta ydintä ei tullut, uudelleenkäynnistys ei ole välttämätön.

[timka@kapanen ~]$ reboot

==Järjestelmän käyttö==

Linux-järjestelmäsi on nyt valmis (ainakin tietyiltä osin), mutta mitä sillä sitten tekisi ja miten? Käydään läpi peruskäyttöä tutustumalla ohjelmiin ja niiden asetuksiin, asennetaan lisäohjelmia sekä hienosäädetään järjestelmää.

===Selain===

Selaimena löytyy firefox 1.5.0.1 tai uudempi. Selaimen oletuksena tallennushakemistona on työpöytä, joka ei ole paras mahdollinen.

Avaa terminaali ja luo siellä hakemisto imut mkdir komennon avulla, siirry kyseiseen kansioon (cd) ja totea se tyhjäksi (ls):

[timka@kapanen ~]$ mkdir imut 
[timka@kapanen ~]$ cd imut 
[timka@kapanen imut]$ ls 
[timka@kapanen imut]$ 

Kyseinen hakemiston luonti onnistuu graafisesti yhtälailla helposti (F – Home sekä Edit – Create New – Folder tai vaihtoehtoisesti sama hiiren oikean alta).

Määritä selaimen asetuksiin downloads hakemistoksi äsken luomasi imut (edit – preferences – downloads – Save all files to this folder – Browse – imut – Open - Ok). Voit myös määrittää Firefoxin joka kerta erikseen kysymään lataushakemistoa.

====Selaimen oletuskielen vaihtaminen====

Useat sivut tarkistavat selaimesi oletuskielen ja näyttävät sen mukaan sinulle sopivan kielisen version sivustoistaan. Valitse selaimessa edit – preferences – advanced - Edit Languages ja lisää listaan Finnish [fi] sekä nosta se ylimmäiseksi Move Up -painikkeella.

====Selaimen pluginit====

Flash ja Java löytyvät usealta saitilta, joten ne on syytä saada toimimaan (aivan pakko niitä ei ole asentaa, ilman niitäkin kyllä pärjää). Muista sulkea selain aina ennen plug-inien asentamista!

=====Flash=====
Hae fedora coren flash-plugin selaimella imut hakemistoon osoitteesta: http://macromedia.mplug.org/
Sulje selain ja muutu terminaalissa pääkäyttäjäksi ja asenna plugin komennolla rpm -ivh paketinnimi (muista hyväksyä sopimusehdot kysyttäessä).
[timka@kapanen ~]$ su - 
Password: 
[root@kapanen ~]# cd /home/timka/imut 
[root@kapanen imut]# rpm -ivh flash-plugin-7.0.63-1.i386.rpm 

Avaa selain ja testaa flashin toimivuus pelaamalla helikopteripeliä osoitteessa http://www.ebaumsworld.com/helicopter.shtml. Painamalla Flash-ohjelman päällä hiiren oikeaa nappia saat näkyviin Flash-pluginin valikon. Valitse '''Settings'''. Mikäli avautuvassa ikkunassa ei näy tekstiä johtuu se toistaiseksi korjaamattomasta (6.4.2006) bugista, joka esiintyy [[Fedora Core]]n 5:en version kanssa. Ennen virallisen päivityksen ilmestymistä hätäratkaisu on kirjoittaa [[sudo|pääkäyttäjän oikeuksin]] seuraava:
mkdir -p /usr/X11R6/lib/X11/fs
ln -s /etc/X11/fs/config /usr/X11R6/lib/X11/fs/config
Selaimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen tekstin pitäisi näkyä.

=====Java=====
Hae jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin Download JRE 5.0 update 8 kohdasta (muista hyväksyä lisenssi) osoitteesta [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp]

Tee seuraavat pääkäyttäjänä (Muista sulkea selain ensin):
Anna paketille ajo-oikeus pääkäyttäjänä (root) komennolla
chmod +x jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Pura ja asenna paketti komennolla:
sh jre-1_5_0_08-linux-i586-rpm.bin
Luo linkki komennolla:
ln -s /usr/java/jre1.5.0_08/plugin/i386/ns7/libjavaplugin_oji.so
/usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin_oji.so

-> Java toimii moitteetta (tarkista osoitteessa [http://www.darkfish.com http://www.darkfish.com]).

===Acrobat Reader===

Mikäli asennuksen mukana tulleet [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelmat]] eivät tyydytä, myös Adoben suljetun lähdekoodin Acrobat Reader on saatavilla Linuxille.

Hae ja tallenna imut hakemistoon rpm versio osoitteesta: [http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html http://www.adobe.com/products/acrobat/readstep2.html]

Asenna hakemasi paketti pääkäyttäjänä komennolla:

[root@kapanen imut]# rpm -ivh AdobeReader_enu-7.0.8-1.i386.rpm

Avaa asentamasi ohjelma (F – Office – Adobe Reader). Sulje ohjelma.

Avaa selain ja yritä avata joku pdf tiedosto (esim. www.kapanen.net/linux_migraatio.pdf), jolloin sinulta kysytään mitä kyseiselle tiedostolle tehdään. Laita rasti kohtaan Do this automatically for files like this from now on ja paina OK.

SELinux voi uusimmissa päivityksissä aiheuttaa käynnistymisongelman. Voit korjata tilanteen antamalla pääkäyttäjänä komennon:

[root@kapanen imut]# chcon -t texrel_shlib_t /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Reader/intellinux/lib/*.so

====Acrobat Readerin liittäminen Mozillaan====
Jotta PDF-dokumentit olisi mahdollista avata suoraan Mozillan ikkunaan, on Mozillan ''plugins''-hakemistoon (oletusarvoisesti ''/usr/lib/mozilla/plugins/'') linkitettävä Acrobat Readerin plugin-osa. Mikäli et tiedä mihin hakemistoon Acrobat Reader asennettiin, on tiedoston hakemistopolku mahdollista selvittää esimerkiksi komennolla
find / -name nppdf.so 2>/dev/null
Plugin-tiedosto on nimeltään nppdf.so. Linkittäminen tapahtuu [[sudo|pääkäyttäjänä]] seuraavasti:
ln -s [äsken löydetty polku] /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Edellinen muotoutuisi oletusasetuksilla seuraavaksi:
ln -s /usr/local/Adobe/Acrobat7.0/Browser/intellinux/nppdf.so /usr/lib/mozilla/plugins/nppdf.so
Käynnistä selain uudestaan ja kokeile ladata sivu http://www.nba.fi/tiedostot/4973c5dc.pdf

===MP3===

[[Musiikin toisto|Musiikkia]] pitää raikua kaiuttimista riittävällä voluumilla koodatessa, joten sitä varten tarvitaan soitin ja siihen mp3-tuki.

Jenkit pelkäävät sen verran paljon lakimiehiä, että eivät uskalla pistää mp3-tukea soittimiinsa ja xmms (vastaa Windowsin Winamp ohjelmaa) puuttuu peruspaketeista (löytyy kyllä extras repositorysta), joten tarvitsemme lisää paikkoja, joista hakea ohjelmia. Livna.org sisältää tähän hätään tarvitsemamme paketit. Lisää yumiin (/etc/yum.repos.d hakemistoon tulee tiedosto livna.repo) tieto yksinkertaisesti komennolla:

rpm -ivh http://rpm.livna.org/fedora/5/i386/livna-release-5-8.noarch.rpm

Hae extras repositorya varten avain komennolla:

rpm --import /etc/pki/rpm-gpg/RPM-GPG-KEY-fedora-extras

Hae soitin ja siihen mp3-tuki:

yum install xmms xmms-skins xmms-mp3

Vastaa Livnan gpg-avaimen hakuun y, saadaksesi asennuksen onnistumaan. Nyt pitäisi toimia

Käynnistyy peruskäyttäjänä komentoriviltä komennolla xmms. Sound & video kohdasta löytyy nimellä Audio player. Menu editorin avulla voit muuttaa valikossa esiintyvän nimen (hiiren oikealla F:n päältä).

Jos ääniä ei kuulu anna komento alsamixer (timka) ja nosta Master ja PCM palkit kaakkoon ja johan hevi raikaa...

Jos et käytä [[xmms]]:ää, voit myös hakea [[Mplayer]]in (lähes) kaikenkattavan video- ja äänikoodekkikokoelman kyseisen ohjelman kotisivuilta ja purkaa sen hakemistoon /usr/lib/win32. Tämän jälkeen esimerkiksi Mplayer, Totem, ja Kaffeine toistavat mp3:sia ja suurta joukkoa muitakin ääni- ja videoformaatteja mukaanlukien wmv, quicktime ja real.

===Elokuvat===

====[[mplayer]]====

yum install mplayer mplayer-skins (21M paketteja haetaan)

Hae netistä divx-tiedosto testattavaksesi.

====[[Xine]]====

Aivan kaikkien dvd-elokuvien kohdalla Mplayer ei välttämättä toimi moitteetta. Siksi voit halutessasi asentaa myös [[Xine]]-mediasoittimen, jolla dvd:n kuin dvd:n on todettu pyörivän ilman ongelmia.

Asenna tarvittavat paketit komennolla:
yum install xine xine-lib xine-skins (10 M paketteja haetaan)

Ja eikun ärrälle leffaa vuokraamaan...

====Quicktime====

yum install mplayerplug-in

Mplayerplugin mahdollistaa kaikkien [[Mplayer]]in tukemien video- ja audioformaattien näyttämisen upotettuna web-sivulla. Mplayerplugin tukee Mplayerin all-koodekkikokoelman kanssa myös esim. RealPlayer- ja Windows Media Player -tiedostoja.

Tarkista selaimella osoitteessa [http://www.apple.com/trailers http://www.apple.com/trailers]

===TrueType-fontit===

Hae rpm-paketti osoittesta [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-fc5.html#ttf]
ja asenna se.

Käynnistä font server uudestaan
service xfs restart

===NTFS-tuki===

Asenna oikea rpm-paketti osoitteesta [http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/ http://www.linux-ntfs.org/content/view/187/]

Tämän jälkeen voit liittää ntfs-osion mukavasti (ohjeet fc4 oppaassa)

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Digitaalinen äänitystyöasema

2005-09-04T09:42:56Z

194.251.240.117:

* [[Ardour]]
* [[Jack Audio Connection Kit]]

== Linkkejä ==
[http://linuxsound.atnet.at/ Sound & MIDI Software For Linux]