Ero sivun ”Suositeltavat laitteistoratkaisut” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
==Pääsääntö==
== Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta ==
Mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa.


==Emolevy-BIOS==
Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.
 
=== Esiasennettuja Linux-tietokoneita ===
 
Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:
 
Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):
* http://www.ggsdata.se/
 
USA:sta:
* http://www.system76.com/
* http://zareason.com/
* http://www.emperorlinux.com/
 
=== Sertifioituja Linux-tietokoneita ===
 
Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:
* http://www.ubuntu.com/certification/
* https://hardware.redhat.com/
 
=== Kolmannen osapuolen testausraportteja ===
Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:
* http://en.opensuse.org/Hardware
* http://www.ubuntu.com/certification/ready
* https://wiki.ubuntu.com/Testing/Laptop/Lucid/Reports
 
=== Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää ===
 
Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.
 
 
==Komponenttien Linux-toimivuus==
 
Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.


==Laitetuki==
Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja HP. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.
===Digikamerat===
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].


===Digi-TV===
Ks. [[Linux ja digi-tv]]


===Kaukosäätimet===
===Emolevy/BIOS ja Plug&Play===
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.


===Näytönohjaimet===
===Näytönohjaimet===
Rivi 23: Rivi 50:


Lisätietoja artikkelissa [[näytönohjaimet]].
Lisätietoja artikkelissa [[näytönohjaimet]].
===WLAN===
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.
== Oheislaitteiden Linux-toimivuus ==
===Digikamerat===
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].
===Digi-TV===
Ks. [[Linux ja digi-tv]]
===Kaukosäätimet===
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].


===Skannerit===
===Skannerit===
Rivi 37: Rivi 79:
===Web-kamerat===
===Web-kamerat===
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].
===WLAN===
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 21. elokuuta 2011 kello 23.24

Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta

Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.

Esiasennettuja Linux-tietokoneita

Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:

Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):

USA:sta:

Sertifioituja Linux-tietokoneita

Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:

Kolmannen osapuolen testausraportteja

Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:

Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää

Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.


Komponenttien Linux-toimivuus

Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.

Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja HP. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.


Emolevy/BIOS ja Plug&Play

Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' No-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa jakelussa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.

Näytönohjaimet

Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.

Intelin piirisarjoilla olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [1], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.

Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.

Lisätietoja artikkelissa näytönohjaimet.

WLAN

Artikkelissa WLAN-kortit on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja WLAN-laitteita.


Oheislaitteiden Linux-toimivuus

Digikamerat

USB-massamuistitekniikkaa käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. PTP-protokollaa käyttävät) löytyy tuki Gphoto-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko komentoriviltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi Digikamin, F-Spotin, Gthumbin tai Gtkamin kautta. Ks. artikkeli Digitaalikamera.

Digi-TV

Ks. Linux ja digi-tv

Kaukosäätimet

Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä Lirc-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli Kaukosäätimet.

Skannerit

ks. Skannerin valinta

Suositeltavaa on tarkistaa SANE-projektin sivuilta, tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.

Tulostimet

Ks. Tulostimen valinta.

Verkkolaitteet

Ks. Verkkolaitteen valinta

Web-kamerat

Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. Web-kamera.

Katso myös

Aiheesta muualla