Ero sivun ”Portaali:Musiikinteko Linuxilla” versioiden välillä
(Siirretty sisältö tälle sivulle aiemmalta Musiikinteko Linuxilla -sivulta) |
p (linkkejä päivitetty, firewire applen nimitys päivitetty liitäntästandardinimitykseen IEEE 1394, mukaan lisätty sonyn sekä texas instrumentin nimitykset) |
||
(6 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Millainen on Linux musiikintekijän näkökulmasta? == | == Millainen on Linux musiikintekijän näkökulmasta? == | ||
Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä musiikintekijän tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja | Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä musiikintekijän tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja macOS:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja. | ||
Käytännössä täysin tuettuja laadukkaita puoliammattilais- ja ammattilaistason äänikortteja on saatavilla, mutta ei kovin paljoa. Jos siis on tarkkana ostaessa, ongelmia ei pitäisi tulla. Linux-ydin myös tukee usb-midi -standardia, jota kautta suurin osa saatavilla olevista midilaitteista on tuettuna. | Käytännössä täysin tuettuja laadukkaita puoliammattilais- ja ammattilaistason äänikortteja on saatavilla, mutta ei kovin paljoa. Jos siis on tarkkana ostaessa, ongelmia ei pitäisi tulla. Linux-ydin myös tukee usb-midi -standardia, jota kautta suurin osa saatavilla olevista midilaitteista on tuettuna. | ||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
== Äänikortin valinta == | == Äänikortin valinta == | ||
Äänikortiksi voi valita USB- | Äänikortiksi voi valita USB- IEEE 1394 (FireWire/i.LINK/Lynx)- tai PCI-äänikortin. Hyvä listaus toimivista laitteista löytyy [https://wiki.linuxaudio.org/wiki/hardware_support Linuxaudio-wikistä]. USB- ja PCI-äänikorttien ajurit tarjoaa Linux-ytimen äänijärjestelmä [[ALSA | Alsa]], ja sen kotisivuilta löytyykin hyvä listaus toimivista korteista. IEEE 1394-äänikorttien ajurit ja -tuki on oma projektinsa nimeltä Ffado. | ||
* [ | * [https://wiki.linuxaudio.org/wiki/hardware_support Lista Linuxin kanssa testatuista äänikorteista] (Mukana USB- ja IEEE 1394-kortteja, osa ei toimi Linuxin kanssa, joten sivu kannattaa lukea huolella!) | ||
* [http://www.ffado.org/?q=devicesupport/list Ffado-projektin äänikorttilistaus] ( | * [http://www.ffado.org/?q=devicesupport/list Ffado-projektin äänikorttilistaus] (IEEE 1394-kortit) | ||
* [ | * [https://www.alsa-project.org/main/index.php/Matrix:Main Alsa Soundcard Matrix] (PCI- ja USB-kortit) | ||
== Midi-laitteiden valinta == | == Midi-laitteiden valinta == | ||
Midi-laitteiden suhteen ei tarvitse juuri huolta kantaa. Mikä tahansa, joka toimii muissa järjestelmissä ilman erillisiä ajureita, toimii myös Linuxin kanssa. USB-MIDI - | [[Midi]]-laitteiden suhteen ei tarvitse juuri huolta kantaa. Mikä tahansa, joka toimii muissa järjestelmissä ilman erillisiä ajureita, toimii myös Linuxin kanssa. USB-MIDI -käyttöliittymät, kuten M-Audion USB Uno toimivat yleensä ongelmitta. Kaikki midi-laitteet käyttävät [[ALSA]]-ajureita lukuunottamatta IEEE 1394-äänikorteissa olevia midi-liitäntöjä. Midi-laitteita on helppo kytkeä toisiinsa [[Qjackctl#Midi-liitännät | Jack Controlin]] avulla. | ||
== | == Jakelun valinta == | ||
[[Tiedosto:Musescore.png|300px|right|thumb|[[MuseScore]] -nuotinnusohjelma]][[Ubuntu]] ja [[Fedora]] ovat keränneet paljon suosiota viime vuosina, ja saavuttaneet helppokäyttöisen maineen, eikä suotta. Musiikintekijän kannalta ikävä uutinen on, että näissä tavalliseen työpöytäkäyttöön suunnitelluissa järjestelmissä ei ole otettu audiokäyttöä huomioon. Monesti järjestelmän asetuksia joutuu käsin säätämään, ongelmien kanssa tappelemaan tai joskus jopa kääntämään tarvittavat ohjelmat lähdekoodista. | [[Tiedosto:Musescore.png|300px|right|thumb|[[MuseScore]] -nuotinnusohjelma]][[Ubuntu]] ja [[Fedora]] ovat keränneet paljon suosiota viime vuosina, ja saavuttaneet helppokäyttöisen maineen, eikä suotta. Musiikintekijän kannalta ikävä uutinen on, että näissä tavalliseen työpöytäkäyttöön suunnitelluissa järjestelmissä ei ole otettu audiokäyttöä huomioon. Monesti järjestelmän asetuksia joutuu käsin säätämään, ongelmien kanssa tappelemaan tai joskus jopa kääntämään tarvittavat ohjelmat lähdekoodista. | ||
Rivi 48: | Rivi 48: | ||
== Kaupalliset ohjelmistot == | == Kaupalliset ohjelmistot == | ||
Vaikka suurin osa kaupallisista musiikinteko-ohjelmista tehdäänkin Windowsille ja | Vaikka suurin osa kaupallisista musiikinteko-ohjelmista tehdäänkin Windowsille ja macOS:lle, löytyy Linuxillekin muutamia harkitsemisen arvoisia ohjelmistoja. | ||
* [[Digitaalinen äänitystyöasema#Kaupallisia ohjelmistoja|Lista kaupallisista musiikinteko-ohjelmista]] | * [[Digitaalinen äänitystyöasema#Kaupallisia ohjelmistoja|Lista kaupallisista musiikinteko-ohjelmista]] | ||
Rivi 64: | Rivi 64: | ||
== Sivu on työn alla == | == Sivu on työn alla == | ||
Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa. Tällä hetkellä työtä | Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa. Tällä hetkellä työtä tekevät lähinnä [[Käyttäjä:heikkiket | heikkiket]] ja [[Käyttäjä:lahtis | Lahtis]], joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä [[Musiikinteko:Lista musiikinteko-ohjelmista]]-sivulla. | ||
Kaikkien musiikkiaiheisten artikkelien lopussa näkyvä ''Musiikintekoon liittyvät artikkelit'' on oivallinen listaus, jonka avulla pääset kätevästi tutustumaan wikin tarjoamaan tietoon. | Kaikkien musiikkiaiheisten artikkelien lopussa näkyvä ''Musiikintekoon liittyvät artikkelit'' on oivallinen listaus, jonka avulla pääset kätevästi tutustumaan wikin tarjoamaan tietoon. | ||
Rivi 72: | Rivi 72: | ||
Täällä suomenkielisessä Linux-wikissä on mahdollista tarjota vain alkeet ja suppea yleiskuva musiikintekemisestä. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat väistämättä englanniksi. Niitä kootaan Linuxaudio-wikiin. | Täällä suomenkielisessä Linux-wikissä on mahdollista tarjota vain alkeet ja suppea yleiskuva musiikintekemisestä. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat väistämättä englanniksi. Niitä kootaan Linuxaudio-wikiin. | ||
* Linuxaudio-wiki: | * Linuxaudio-wiki: https://wiki.linuxaudio.org | ||
* Videoita aloittelijalle aiheista kuten Ardour ja Hydrogen (rumpukone): https://youtube.com/user/LinuxMusic1/videos | |||
Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2021 kello 09.53
Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat säveltää, sovittaa, nauhoittaa, miksata, sekvensoida tai nuotintaa musiikkia Linux-ympäristössä. Monesti musiikintekoon liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Tässä artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman yleispäteviä suosituksia, joiden pohjalta oman seikkailun aloittaminen vapaan koodin musiikkiohjelmiin ehkä helpottuu vähän. Aloitetaan!
Millainen on Linux musiikintekijän näkökulmasta?[muokkaa]
Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä musiikintekijän tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja macOS:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja.
Käytännössä täysin tuettuja laadukkaita puoliammattilais- ja ammattilaistason äänikortteja on saatavilla, mutta ei kovin paljoa. Jos siis on tarkkana ostaessa, ongelmia ei pitäisi tulla. Linux-ydin myös tukee usb-midi -standardia, jota kautta suurin osa saatavilla olevista midilaitteista on tuettuna.
Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä musiikinteko-ohjelmia ei ole kovin paljoa, ja on sellaisiakin asioita, joita Linuxilla ei yksinkertaisesti kykene tekemään. Tilanne kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mitä musiikkityyliä tai työtapaa halutaan käyttää. Lisäksi muutamat Linuxille tehdyt maksulliset suljetun lähdekoodin ohjelmat tarjoavat laadukkaita musiikintekoympäristöjä.
Äänikortin valinta[muokkaa]
Äänikortiksi voi valita USB- IEEE 1394 (FireWire/i.LINK/Lynx)- tai PCI-äänikortin. Hyvä listaus toimivista laitteista löytyy Linuxaudio-wikistä. USB- ja PCI-äänikorttien ajurit tarjoaa Linux-ytimen äänijärjestelmä Alsa, ja sen kotisivuilta löytyykin hyvä listaus toimivista korteista. IEEE 1394-äänikorttien ajurit ja -tuki on oma projektinsa nimeltä Ffado.
- Lista Linuxin kanssa testatuista äänikorteista (Mukana USB- ja IEEE 1394-kortteja, osa ei toimi Linuxin kanssa, joten sivu kannattaa lukea huolella!)
- Ffado-projektin äänikorttilistaus (IEEE 1394-kortit)
- Alsa Soundcard Matrix (PCI- ja USB-kortit)
Midi-laitteiden valinta[muokkaa]
Midi-laitteiden suhteen ei tarvitse juuri huolta kantaa. Mikä tahansa, joka toimii muissa järjestelmissä ilman erillisiä ajureita, toimii myös Linuxin kanssa. USB-MIDI -käyttöliittymät, kuten M-Audion USB Uno toimivat yleensä ongelmitta. Kaikki midi-laitteet käyttävät ALSA-ajureita lukuunottamatta IEEE 1394-äänikorteissa olevia midi-liitäntöjä. Midi-laitteita on helppo kytkeä toisiinsa Jack Controlin avulla.
Jakelun valinta[muokkaa]
Ubuntu ja Fedora ovat keränneet paljon suosiota viime vuosina, ja saavuttaneet helppokäyttöisen maineen, eikä suotta. Musiikintekijän kannalta ikävä uutinen on, että näissä tavalliseen työpöytäkäyttöön suunnitelluissa järjestelmissä ei ole otettu audiokäyttöä huomioon. Monesti järjestelmän asetuksia joutuu käsin säätämään, ongelmien kanssa tappelemaan tai joskus jopa kääntämään tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.
Toivon mukaan lähivuosina tilanne korjaantuu, mutta tätä kirjoitettaessa (Syyskuussa 2012) on edelleen suositeltavinta käyttää jotain musiikintekoon erikseen suunnattua järjestelmää. Tällaisissa järjestelmissä asetukset on valmiiksi säädetty siten, että äänikortin kytkeminen ja konfigurointi on helppoa.
Seikkailunhaluiset voivat myös koettaa rakentaa oman musiikintuotantojärjestelmänsä esimerkiksi Arch Linuxin päälle. Tämä vaihtoehto on saavuttanut viime vuosina jonkin verran suosiota, ja tarjoaa parhaimmillaan vakaan ja tehokkaan työskentely-ympäristön.
Mikä on Jack?[muokkaa]
Jack on järjestelmä, johon jokainen Linuxilla musiikkia tekevä törmää. Se on hienostunut ja tehokas järjestelmä, joka hallitsee äänikorttia, ja kytkee laitteiston ja ohjelmat toisiinsa. Jackin avulla voi kytkeä ohjelmia toisiinsa täysin vapaasti, eikä se tee eroa esimerkiksi rautasyntetisaattorin ja softasyntetisaattorin välillä. Sekä audio- että midikytkennät onnistuvat.
Jack on taustaprosessi, joka käynnistetään erillisellä asetusohjelmalla nimeltä QJackCtl tai tuttavallisemmin Jack Control. Saman ohjelman kautta myös säädetään Jackin asetuksia.
Modulaarinen työympäristö[muokkaa]
Jackista johtuen monet musiikintekoprosessit Linuxissa tehdään useammalla kuin yhdellä ohjelmalla. Ei ole tavatonta, että midisekvensseriin kytketään standalone-softasyntikka ja sampleri tai rumpukone, jotka ehkä vielä ajetaan virtuaalisen efektiräkin lävitse. Tästä syystä projektien tallentaminen ei aina ole mutkatonta: jokaisen ohjelman tila täytyy tallentaa erikseen, kuten myös ohjelmien väliset Jack-kytkennät.
Jack Controlin Patchbayn kaltaiset työkalut ovat yksinkertaisin ratkaisu ohjelmien välisten kytkentöjen tallentamiseen, mutta myös varsinaisia sessionhallintatyökaluja on kehitelty. Nämä ohjelmat osaavat käynnistää joukon ohjelmia, ladata niihin oikeat projektitiedostot ja patchit ja kytkeä ne toisiinsa Jackin kautta. Kenttä on toistaiseksi vielä aika elävä, eikä yksittäistä standardia ole muodostunut.
Plugineja[muokkaa]
Kaikki eivät välitä modulaarisuudesta, ja siksi Linuxillekin on saatavilla koko ajan lisääntyvä määrä plugineja, joiden avulla kaiken voi tehdä yhdessä ohjelmassa. Ilmaispuoli kehittyy koko ajan, mutta etenkin kaupalliset ohjelmistot tarjoavat tämän vaihtoehdon.
Kaupalliset ohjelmistot[muokkaa]
Vaikka suurin osa kaupallisista musiikinteko-ohjelmista tehdäänkin Windowsille ja macOS:lle, löytyy Linuxillekin muutamia harkitsemisen arvoisia ohjelmistoja.
Miten pääsen alkuun?[muokkaa]
Koska Linuxissa filosofia musiikintekoon on erilainen, tarvitaan erillisiä artikkeleita siitä, miten mikäkin homma Linuxilla hoituu.
- Miten teen elektronista musiikkia, kuten rap-biitin, trancea tai dubstepia?
- Miten äänitän uusimpaan biisiini kitara- ja lauluraidat?
- Miten sävellän musiikkia ja kirjoitan nuotteja?
- Miten teen ambient-musiikkia?
Muuta hyödyllistä[muokkaa]
Sivu on työn alla[muokkaa]
Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa. Tällä hetkellä työtä tekevät lähinnä heikkiket ja Lahtis, joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä Musiikinteko:Lista musiikinteko-ohjelmista-sivulla. Kaikkien musiikkiaiheisten artikkelien lopussa näkyvä Musiikintekoon liittyvät artikkelit on oivallinen listaus, jonka avulla pääset kätevästi tutustumaan wikin tarjoamaan tietoon.
Lisätietoa englanniksi[muokkaa]
Täällä suomenkielisessä Linux-wikissä on mahdollista tarjota vain alkeet ja suppea yleiskuva musiikintekemisestä. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat väistämättä englanniksi. Niitä kootaan Linuxaudio-wikiin.
- Linuxaudio-wiki: https://wiki.linuxaudio.org
- Videoita aloittelijalle aiheista kuten Ardour ja Hydrogen (rumpukone): https://youtube.com/user/LinuxMusic1/videos
Musiikintekoon liittyvät artikkelit | |
Yleiset | Johdanto musiikintekoon Linuxilla | Jakelut | Jack |
---|---|
Sekvensserit, DAW:it, nuotinnus, sävellys | Ardour | Qtractor | Rosegarden | Nuotinnus- ja sävellysohjelmat | Trakkerit | Kaupalliset ohjelmistot |
Syntetisaattorit, samplerit, rumpukoneet | ZynAddSubFX | SetBFree | Hydrogen | LinuxSampler |
Plugin-formaatit | LADSPA | DSSI | LV2 | Linux VST | Windows VST |
Pluginit • Taajuusanalysaattorityökalut • Laaja lista musiikinteko-ohjelmista |