Ero sivun ”Mistä Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkiksi virallinen [[Debian GNU/Linux]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, jota koskee tiukemmat säännöt).
{{DISPLAYTITLE:Mistä Linux?}}
Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat [[Avoin lähde|avoimia ohjelmistoja]], esimerkiksi [[Debian]], [[Fedora Linux]] ja [[Ubuntu]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.


Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa, joka on Suomessakin osittain rajoitettua. Joissakin tapauksissa myös laiteajureita voi joutua hakemaan erikseen.
== Lataaminen ==
Useimmat käyttäjät lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.


== Ostaminen asentamista varten ==
Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. [[Paketinhallinta]]ohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.


Mikäli haluat ostaa asennusmedian valmiina, kannattaa vilkaista [[Linux-yritykset#Tuotteet|lista yrityksistä jotka myyvät niitä]]. Kannattaa myös kysyä muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.
Lisäksi useiden Linux-lehtien mukana seuraa asennusmedia. Niitä kannattaa käydä etsimässä kauppojen ja kioskien lehtihyllyistä.
 
Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD- tai DVD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalveluita.
 
'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.
 
== Verkosta lataaminen ==
 
Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Ladattu Linux kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle massamuistivälineelle.
Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.
 
Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. [[Paketinhallinta]]ohjelma osaa yleensä hakea Internetistä muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa. Joidenkin jakeluiden levykuvat voi CD:n tai DVD:n sijaan kirjoittaa myös muistitikulle.
 
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista. Jakelun nettisivuilta löytyy usein lista virallisista "peileistä".


Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.
Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.


Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].
Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta [[Jakelut]] sekä [[Suositeltavat Linux-jakelut]].
 
== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==
 
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.
 
[[Linux-yritykset#Tuotteet|Lista  Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä]] auttaa alkuun.


== Muut hankintamahdollisuudet ==
== Laitteen ostaminen Linuxilla ==
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta ''[https://foorumi.linux.fi/c/tietokoneet-oheislaitteet-ja-yhteensopivuus Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.


Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati kirjoittavaa CD- tai DVD-asemaa, koneesi ei osaa bootata muistitikulta, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa ainakin [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata esittely/asennus-CD-levyn postikuluitta kotiisi. Katso lisätiedot [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tilaa_Ubuntu_CD Ubuntu Suomen tietosivulta]. Levyjä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille.  
[[Linux-yritykset#Tuotteet|Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä]] auttaa alkuun.


[http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään myös itse poltettuja Linux-CD-levyjä melkein aihion hinnalla.
== Apua hankintaan ==


Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.
Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Suositeltavat Linux-jakelut]]
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Oheistarvikkeet]]
*[[Oheistarvikkeet]]


[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Vinkit]]

Nykyinen versio 26. toukokuuta 2022 kello 21.50

Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat avoimia ohjelmistoja, esimerkiksi Debian, Fedora Linux ja Ubuntu kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.

Lataaminen[muokkaa]

Useimmat käyttäjät lataavat Linux-jakelunsa ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta ei välttämättä itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. Paketinhallintaohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen Funet-palvelusta, jakelun nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää BitTorrent-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy LinuxTracker-sivustolta.

Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta Jakelut sekä Suositeltavat Linux-jakelut.

Laitteen ostaminen Linuxilla[muokkaa]

Katso myös artikkeli Linux-kannettavat. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus.

Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä auttaa alkuun.

Apua hankintaan[muokkaa]

Paikalliset Linux-käyttäjäyhdistykset ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.

Katso myös[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Mistä_Linux&oldid=57560”